Espejot
Hyperaktiivi
Suunnitelmissa on jokaisen piirin esisäätöarvot. Yleensä se tarkoittaa että jos ES on 2 niin ventiiliä on avattu kaksi kierrosta. Yleensä pisin piiri on täysin auki tms. Sinulla ventiilit on menopuolella punaisten hattujen alla. Jos lisäät kylpyhuoneen virtausta niin virtaus vähnee vastaavasti muualta. Ongelmaksi muodostuu se pisin piiri ja jos sinne tarvitaan lisää virtaamaa niin linjasäätöventiiliä on avattava.
pankintalonmies
Jäsen
netistä löytyneessä Primexin ohjeessa on hieman eri jakotukki.
tästä syystä kysyn, oliko niin että virtausta säädetään ylimmäisestä rivistä, jossa on nuo valkoiset korkit?
alariville (jossa punaiset tatit päällä) oli merkitty tuo es 2.0 (joka on pesuhuoneelle), ja siinäkin joku säätö, mutta ilmeisesti kuitenkin ylörivistä itse säätö tapahtuu (valkoiset korkit jossa plus ja miinus)?
tästä syystä kysyn, oliko niin että virtausta säädetään ylimmäisestä rivistä, jossa on nuo valkoiset korkit?
alariville (jossa punaiset tatit päällä) oli merkitty tuo es 2.0 (joka on pesuhuoneelle), ja siinäkin joku säätö, mutta ilmeisesti kuitenkin ylörivistä itse säätö tapahtuu (valkoiset korkit jossa plus ja miinus)?
Liitteet
Espejot
Hyperaktiivi
Perussäätö tapahtuu punaisten korkkien alta eli sieltä säädetään max virtaama. Valkoiset korkit on käsisäätöjä ja ne on yleensä täysin auki ja niissä piireissä on ns. vapaakierto.
pankintalonmies
Jäsen
Ok, eli alhaalta punaisten hattujen alta säätö.
Nyt tuntuisi olevan kaikki kiinni? Myös ylärivin valkoisten korkkien alla olevat.
Eli varmaan punaisten korkkien alta auki esisäätöjen mukaisesti...
EDIT: vai hetkinen, säädetäänkö ylärivin käsisäätöiset itse korkeista pyörittämällä (joka säätää alla olevaa tappia)? Tällöin ne kyllä olisi auki koska korkit löysällä
Nyt tuntuisi olevan kaikki kiinni? Myös ylärivin valkoisten korkkien alla olevat.
Eli varmaan punaisten korkkien alta auki esisäätöjen mukaisesti...
EDIT: vai hetkinen, säädetäänkö ylärivin käsisäätöiset itse korkeista pyörittämällä (joka säätää alla olevaa tappia)? Tällöin ne kyllä olisi auki koska korkit löysällä
Liitteet
Harrastelija
Vakionaama
Oletko varma ettei pesuhuoneen lattia lämpene ollenkaan?
Pienikin lämmitys (joka ei tunnu jalalle reilusti lämpimälle mutta ei tunnu kylmällekään) nopeuttaa lattian kuivumista ja pitää pesuhuoneen lämmön esim +22.
Sitten voi tietenkin hakea mukavuutta jolloin lattia tuntuu reilusti lämpimältä ja huoneen lämpötila alkaa lähestymään 30 astetta. Tämä ei sitten ole se energiatehokas vaihtoehto.
Pienikin lämmitys (joka ei tunnu jalalle reilusti lämpimälle mutta ei tunnu kylmällekään) nopeuttaa lattian kuivumista ja pitää pesuhuoneen lämmön esim +22.
Sitten voi tietenkin hakea mukavuutta jolloin lattia tuntuu reilusti lämpimältä ja huoneen lämpötila alkaa lähestymään 30 astetta. Tämä ei sitten ole se energiatehokas vaihtoehto.
Espejot
Hyperaktiivi
Kyllä. Perinteisesti noi on täysyn auki. Eli korkki kierretään ventiilin kierteeseen tiukasti ja sitten itse hattu kieretään auki/kiinni. Yleensä noita hattuja on esim kerrostalojen yhteisten tilojen pattereissa esim pesutuvassa ja varastoissa.
pankintalonmies
Jäsen
Sen verran puhuin paskaa, ettei kaikki olleet kiinni. Mutta mm. pesuhuoneen säätö oli täysin kiinni mikä selittää sitä miksi ei lattia lämpene. Asetin sen nyt es-arvolle ja katson mitä tapahtuu, jos tapahtuu...
Makkareissa termarit, muuten on tukilla kaikki muut auki. 100neliötä maanvaranen laatta. Ja vesikiertonen. Oma käyrä käytössä
-30- 33C°
-20- 30C°
-10- 28C°
0- 26C°
Ilmanvaihto toimii nätisti. Kylppäri kuivaa ja pyykit myös, ja takkakin syttyy ilman vippaskonsteja, saatika ulko ovissa ei alipaineen tuntua.
Ja tuloilma ei seilaa mitenkään sillä tapaa että koko ajan säätäsin. 0-tai pikkusen miinuksen puolella säädän +17-19 tuloilman ja ulkokelien heilahtaminen ei aiheuta myöskään tuossa mitään ns.laskuja johon tarvitsisi reagoida. Eli missä tässä on mulla ongelma ?
Liitteet
Ja sitten kannattaa huomioida vedeneristeen lämpötilankesto. Esim. Weber WX:n käyttölämpötila on "vain" 10-30 astetta, hetkellinen lämpötilankesto on 70 astetta. Ei kylppärin lattian tarvitse tuntua jalkaan lämpimältä, riittää että kosteus haihtuu pinnalta jossain järjellisessä ajassa.
Viimeksi muokattu:
Onpa tosiaan heikko lämmönkesto, huomioiden että omaan lattiaankin menee juuri nyt lähes 32 asteinen vesi. Kylpyhuoneremonttikin on suunnitteilla, niin pitääpä muistaa kiertää tuo tuote kaukaa. Kiilto taisi pikaisella googlauksella luvata 70 ast ilman aikarajaa. No, tämä on offtopiikkia.
Kiillossakin käyttölämpötilassa luke 15-25. Mahtaakohan se tarkottaa ihan jotakin muuta kuin sitä minkä lämpöistä vettä lattiassa saa mennä, tai pinta-lämpötilaa. Muutenhan kaikilla ois vesi-eristeet paskana.
Jossain dokumentissa luki lämmönkesti kuivana 70. Ehkä tuo 15-20 on asennuslämpötila. Vaikuttaisi siltä.
Tasaa käyttöveden ala ja ylä lämpötilaa. Varsinkin suuremman veden käytön jälkeen alhaalta lämmitettäessä lämpö ei ehdi siirtyä alaosata säiliön yläosaan ilman siirtoaikaa. Siirtoaika jatkaa siis määrätyn ajan alalämmön ylläpitoa että myös ylälämpö ehtii nousta.
Hei, mitäs mieltä porukka täällä on siitä että kumpi on laitteen kannalta parempi, se että se sulattelee esim 4-5 krt vuorokaudessa ja antaa sen yhteydessä esim kompuran huilia tuo aika vai että ruksuttelee tasaseen tahtiin alla olevan kuvan mukaan? Kun nostin puhaltimien tehoja 3% niin näillä säillä (oltu nyt 1-3 astetta pakkasella) ei juuri ole kone sulatellut. Näytti tuo jäteilma tasaantuneen tuohon noin 1 asteeseen sen yhteydessä kun nostin vielä pykälän noita tehoja kokeilumielessä 2% -> 3%. Kuten täälläkin on ollut puhetta, tuo pienikin tehon nosto voi tasoittaa tuon sulattelun ja niin näytti mulla nyt tekevän. Onko jollain jotain tuntumaa että paljonko tuollainen pieni tehon nosto käytännössä vaikuttaa esim ilmamääriin, ei varmaan hirveästi juurikaan.
Aika pieni vaikutus ilmamääriin. Nousee jokusen litran. Mutta kun ilmamäärä nousee, niin myös poistoilman määrä nousee. Täten kompressorille on enemmän potentiaalista energiaa tarjolla. Toki samalla tuloilman lämmitykseen menee enemmän energiaa (jos tuloilma halutaan pitää samassa lämpötilassa). F470:n sulatus on sen verran analoginen, että pitäisin sen mielummin niin ettei se sulattele montaakaan kertaa päivässä. F470:n sulatuksessa tuhlataan kuitenkin energiaa ja kompressorin tuottoaikaa. Kompressori on myös sen verran pieni, että se ei saa pakkasen puolelle rutistetusta poistoilmasta kunnolla energiaa talteen. Kun kenno alkaa jäätyä, niin jäteilma sukeltaa todella nopeasti sinne -10 -14C paikkeille ja sulatus alkaa. Lisäksi F470 tarvitsee talvella jonkun toisen lämmönlähteen, joten mielestäni on parempi antaa F470:n tehdä tasaisesti omaa työtään ja tuoda lisälämpöä ilpillä tai takalla. Jos näitä ei ole tai ei käytetä, niin sitten on melkein se ja sama käryttääkö sisäisiä vastuksia lisälämmöksi.
Ihan normaalia jos vastusteho esim 5,6 kW. Nuo suuremmat piikit on ilmeisesti peräisin käyttöveden lämmityksestä. Sahaamista olen rauhoittanut pudottamalla vastuksen maksimitehoksi 2 kW. Jos lämmität ILPillä tukena voi mennä melko koville pakkasille 2kW teholla. Parhaan kuvan laitteen toiminnasta saat USB tikulla joka näyttää myös vastuksen käytön ja tehon,
Väärin. Parhaan kuvan tilanteesta saa kun käyttää uplinkiä ja laitattaa erillisen vaihekohtaisen ja pilveen loggaavan mittarin koneen syöttöön. Se tikku ja excelviritykset on 2010-lukua.
Turhaa maksaa mittarista, pilvestä ja uplinkistä. OpenOffice toimii vielä vuosia.
Juhamatilla oli vielä mietoa sahaamista.
Meillä menolämpö heittelee paljon rajummin. Aina kun kone priorisoi lämmitystä niin menolämpö on vähintään asteen verran laskennallista jäljessä. Kone ei käytä meillä vastusta lämmitysmoodissa vasta kun jossain -5 asteen jälkeen. Eli pyristelee kompuralla ja käyttöveden täyttö tippuu nopeasti. Ja kun käyttövettä tekee niin menolämpö onkin sitten reilusti yli laskennallisen. Joskus koitin tiputtaa vastustehon 2kW:hen ja sahaaminen vaimeni huomattavasti. Ongelma oli että kone hyytyi jo pikkupakkasella ja en jaksanut konetta vahtia. Nyt käytössä 4,7kW ja kone käyttää aina suurinta sallittua vastustehoa veden teossa. F470 kaipaa kyllä selkeästi lämmityskaveria takasta tai ilpistä. Varsinkin kun sisälämpötila pitää vaimon mielestä olla 23 tai taloon jäätyy.
Meillä menolämpö heittelee paljon rajummin. Aina kun kone priorisoi lämmitystä niin menolämpö on vähintään asteen verran laskennallista jäljessä. Kone ei käytä meillä vastusta lämmitysmoodissa vasta kun jossain -5 asteen jälkeen. Eli pyristelee kompuralla ja käyttöveden täyttö tippuu nopeasti. Ja kun käyttövettä tekee niin menolämpö onkin sitten reilusti yli laskennallisen. Joskus koitin tiputtaa vastustehon 2kW:hen ja sahaaminen vaimeni huomattavasti. Ongelma oli että kone hyytyi jo pikkupakkasella ja en jaksanut konetta vahtia. Nyt käytössä 4,7kW ja kone käyttää aina suurinta sallittua vastustehoa veden teossa. F470 kaipaa kyllä selkeästi lämmityskaveria takasta tai ilpistä. Varsinkin kun sisälämpötila pitää vaimon mielestä olla 23 tai taloon jäätyy.
Liitteet
Tosiaan jos se vastusteho on erityisen korkealla ja kiertovesipumppu pienillä kierroksilla ja/tai kierto pientä, niin F470 tekee helposti sen, että lisäyksen tehoa nostellaan melko nopeasti ja lopulta ollaan tilanteessa missä vesi alkaa vastuksen pinnassa ja varaajassa lämmetä jo liikaa. Sitten lisäys pysähtyy ja vähän ajan päästä varaaja on taas jo viileä ja looppi alkaa alusta. Tähän yleensä liittyy vielä se, että kompressorilla on pitkään jurnutettu lämmitysvajetta. Tällöin osa lattiasta on jo vähän viileä ja lattia imee energiaa. Eli paluu on yllättävän viileää. Siksi se lisäyksen teho kannattaa pitää melko maltillisena.
No meillä on 107 neliötä lattiaa vapaassa kierrossa ja pumppu on tehdasasetuksella eli vakiopaine 3:lla.
Pitääkin tiputtaa taas kokeeksi vastusteho 2kW:hen ja "vahtia" laitetta jos kovempia pakkasia tulee.
Sellaisen huomion tein myös viime talvena, että käyrää piti laskea kun vastusteho oli 2 kW. Vastus oli kiinni pitkiä aikoja kerrallaan ja aina kun vastus oli kiinni niin menolämpö vastasi hyvin laskennallista.
Jos vastusteho on 4,7 kW ja haluan 3+1 käyrän mukaista vettä lattiaan nii on valittava käyräksi 3+2. Tuo kone kun tosiaan ajaa suurimman osan ajasta 1 asteen viileämpää kuin laskennallinen menovesi.
Liitteenä vielä kuva käyttöveden teosta. Tiuhaan laite sitä tekee vaikka tuossa ei edes suihkussa ole käyty.
Pitääkin tiputtaa taas kokeeksi vastusteho 2kW:hen ja "vahtia" laitetta jos kovempia pakkasia tulee.
Sellaisen huomion tein myös viime talvena, että käyrää piti laskea kun vastusteho oli 2 kW. Vastus oli kiinni pitkiä aikoja kerrallaan ja aina kun vastus oli kiinni niin menolämpö vastasi hyvin laskennallista.
Jos vastusteho on 4,7 kW ja haluan 3+1 käyrän mukaista vettä lattiaan nii on valittava käyräksi 3+2. Tuo kone kun tosiaan ajaa suurimman osan ajasta 1 asteen viileämpää kuin laskennallinen menovesi.
Liitteenä vielä kuva käyttöveden teosta. Tiuhaan laite sitä tekee vaikka tuossa ei edes suihkussa ole käyty.
Liitteet
Kompressori näyttää käyvän liki koko ajan. Muu hienosäätö on hifistelyä. Kuuman veden tiheä lämmitys ilman käyttöä johtuu voimakkaasta lämmitysveden kierrosta, joka "huuhtelee" käyttö vesipuolen pohjaa ja lainaa lämpöä. Ilman tukilämmpöjä voi kokeilla riittääkä pumpun 2 nopeus. Prioriteetti käyrästä näkyy kompressorin käyttötila joka käy aika paljon käyttöveden lämmitystä tai siirtoaikaa. Ihanne olisi vain kompressprin lämmityskäyttö. Säästö on varmaan minimaalinen mutta kompressori käy lämmityksessä pienemmällä vastapaineella ja saattaa kestää pidempään.
Moro,
Onko kukaan kytkenyt F470 lisäksi erillistä tulistusvaraajaa? Mahtaako kyseisellä systeemillä saada säästöjä jos käyttäisi nibeä käyttöveden esilämmitykseen ja sen jälkeen tulistaisi esim. 100l varaajalla? Kesällä ei varmaankaan hyödyttäisi, mutta leikkaisiko talven huippukulutuksia? Kiitos.
Onko kukaan kytkenyt F470 lisäksi erillistä tulistusvaraajaa? Mahtaako kyseisellä systeemillä saada säästöjä jos käyttäisi nibeä käyttöveden esilämmitykseen ja sen jälkeen tulistaisi esim. 100l varaajalla? Kesällä ei varmaankaan hyödyttäisi, mutta leikkaisiko talven huippukulutuksia? Kiitos.
Laitteesta riippumatta menoveden pitää olla sellainen, että talossa on sopiva lämpötila. Täällä noin 35 astetta 30 pakkasella. Kaikki lattimateriaalit eivät kestä esim yli 40 astetta.
Juu. Sillä kyselen kun aamulla kotoa töihin lähtiessä mulla oli tuloilma 18,1 ja pakkasta -2,5. Nyt kun tässä etänä töista katselee niin tuloilma on 14,5 ja pakkasta -9,7 astetta. Se lähinnä mietityttää että kun joskus lähtee kotoa kun on 0 keli ja vuorokauden päästä -30, että eikö lämpökäyrän pitäny korjata tuota tuloilmaakin? Sitä tuloilmaa kun ei ainakaan pääse etänä ruuvaamaan. Mietin onko mulla sitten käyrän jyrkkyys pielessä esim sen takia että onko maksimilämpö liian alhainen (kun ei ole päässyt testaan kovilla pakkasilla vielä paljonko pitää olla). Ihan ettei käy joskus vahinko että lähtee 0 kelillä reissuun, tulee -30 kelit ja tuloilma menee liian alhaseksi ja poks 
Mulla on nyt -28 alkaen 36 astetta jonka säädin maksimiksi. Parketti ja laattalattiaa. En löytänyt parkettivalmistajan sivuilta tietoa mikä on parketin maksimilämpö...
Mulla on nyt -28 alkaen 36 astetta jonka säädin maksimiksi. Parketti ja laattalattiaa. En löytänyt parkettivalmistajan sivuilta tietoa mikä on parketin maksimilämpö...
Yksinkertainen asia, mutta monimutkainen laitteen kannalta. En tiedä saako tuon toisen varaajan jotenkin niben ohjaukseen mukaan. Mutta jos ei saa, niin ehkäpä tuhoon tuomittu asia. 470:ssa on on-off kompura ja se on pienitehoinen. Laite käyttää pakkasilla vastuksia lisälämmön tuomiseen niin lämmitykseen kuin käyttöveteenkin. Täten se kyllä boostaa myös käyttövettä kun vettä käytetään enemmän. Tai jos vastukset on estetty, niin kovemmalla pakkasella laite kyykkää kokonaan. Voit kokeilla tuota laskemalla vaikka käyttöveden ylärajan 40C paikkeille.
Käyrää jyrkentämällä tuo hoituu. Samalla toki lattiakin lämpenee aiempaa enemmän ellei termarit katko. Kokeile omaa käyrää, jossa kovemmalla kelillä tarjoillaan hieman lämpöisempää kuin suoralla käyrällä? Tai sitten vaan avaa hieman enempi sitä ruuvia talven tullen.
Jep. Tosin nyt tosiaan se käyrän yläpää oli minulla vertailukelpoinen sinun käyrään niin jos jyrkennän käyrää, se on jo sitten joskus -22 kelillä "täysillä" ellei maksimia kärsi nostaa. Toki pitää käyrästä kattoa sekin että pesuhuone ei liikaa tai liian vähää lämpiä - nyt oli +23 joka on ok. Mutta hieman pelolla ootan niitä kelejä kun vuorokaudessa lämpötila vaihtuu 30 astetta. Pitää kai silloin kotoa kauemmaksi lähtiessä ruuvata reilusti varaa. Oon koittanu tehdä niin että mieluummin lattiat lämpiäisi kuin ilmalämmitys, että vaikka 17-20 välissä tuloilma. Ei yli 20...
Veikkaan toistepäin, eli minimilämpö on liian korkea ja sitä kautta liian vähän auki tuo ruuvi.
Jep. Karkea ohje on noin kierros auki tavanomaisessa ja nykyaikaisessa lattialämmitystalossa. Jos alin menovesi on 30C, niin nollakeleillä tuloilma on varmasti 25C tai enemmän.
Kyllähän sitä mielellään teettäs sen RN1 termostaattivirityksen jos joku sen kohtuuhinnalla tekisi. Kuvassa muuten RN1 säädetty siinä kohtaa kun se tekee ison nousun.
Mulla alin menovesi on 26.
Mutta nyt alkaa taas käyrät näyttään mielenkiintoiselta kun päässyt eka kertaa päälle -10 pakkasiin. Laskettu menolämpötila näyttää nousevan, mutta toteutunut pysyy aika sitkaasti jossakin 29,5 nurkilla (kuvassa menoveden loppupää 29,4 ja laskettu meno 31,4). Uutena ilmiönä tuo että sulatuksen jälkeen (kaksi viimeisintä jäteilman piikkiä) menovesi alkaa laskea kunnes tulee sulatus. Missä vika, vai onko ominaisuus? Kylmähän tässä tulee jos kovalla pakkasella ei menovesi ala nousta Lisäksi Nibe näyttää nyt pakkaseksi -12 vaikka todellisuudessa sitä on -15. Auringonpaisteen anturiin ei pitäs vaikuttaa kun eipä ole paistellut toviin. Onko normaali ero todellisuuden ja anturin välillä kovemmalla pakkasella? Nollan tienoilla heittää ehkä asteen verran...
Kävin kontallaan ottaan kuvan kiertovesipumpusta siltä varalta jos liittyy siihen. Ilmottaako nuo ledit millä teholla se on, vai mistä sen tietää?
Mulla alin menovesi on 26.
Mutta nyt alkaa taas käyrät näyttään mielenkiintoiselta kun päässyt eka kertaa päälle -10 pakkasiin. Laskettu menolämpötila näyttää nousevan, mutta toteutunut pysyy aika sitkaasti jossakin 29,5 nurkilla (kuvassa menoveden loppupää 29,4 ja laskettu meno 31,4). Uutena ilmiönä tuo että sulatuksen jälkeen (kaksi viimeisintä jäteilman piikkiä) menovesi alkaa laskea kunnes tulee sulatus. Missä vika, vai onko ominaisuus? Kylmähän tässä tulee jos kovalla pakkasella ei menovesi ala nousta
Lisäksi Nibe näyttää nyt pakkaseksi -12 vaikka todellisuudessa sitä on -15. Auringonpaisteen anturiin ei pitäs vaikuttaa kun eipä ole paistellut toviin. Onko normaali ero todellisuuden ja anturin välillä kovemmalla pakkasella? Nollan tienoilla heittää ehkä asteen verran...Kävin kontallaan ottaan kuvan kiertovesipumpusta siltä varalta jos liittyy siihen. Ilmottaako nuo ledit millä teholla se on, vai mistä sen tietää?
Riippuu mikä suodatusaika sulla on asetuksissa. Mitä pidempi, niin sitä hitaammin laite reagoi lämpötilanmuutoksiin. Laskennallinen menolämpötila on laskennallinen ja sen pitääkin elää lämpötilan mukaan. Menoveden pieni eläminen on normaalia. Riippuu nyt ihan lisäyksen tehosta, niin sulatuksen aikana menolämpö voi laskea. Sulatuksen aikana tehoa lähtee n. 1,5kw pois, joten olisi outoa jos se ei näkyisi missään. Noissa -10C pakkasissa kone kuitenkin käyttää jo vastuksia ja vastuksen lämpö tulee vähän eri tavalla kun kompressorin lämpö. Jos vielä köytetään puhaltimen tahdistusta, niin sulatuksen aikana ilmamäärät oletuksena laskee ja sekin vaikuttaa osin menoveden lämpötilaan. Lyhyillä muutoksilla ei ole käytännössä lattialämmöllä juuri merkitystä. Ainoastaan tuloilman lämpötila muuttuu hetkellisesti.Kyllähän sitä mielellään teettäs sen RN1 termostaattivirityksen jos joku sen kohtuuhinnalla tekisi. Kuvassa muuten RN1 säädetty siinä kohtaa kun se tekee ison nousun.
Mulla alin menovesi on 26.
Mutta nyt alkaa taas käyrät näyttään mielenkiintoiselta kun päässyt eka kertaa päälle -10 pakkasiin. Laskettu menolämpötila näyttää nousevan, mutta toteutunut pysyy aika sitkaasti jossakin 29,5 nurkilla (kuvassa menoveden loppupää 29,4 ja laskettu meno 31,4). Uutena ilmiönä tuo että sulatuksen jälkeen (kaksi viimeisintä jäteilman piikkiä) menovesi alkaa laskea kunnes tulee sulatus. Missä vika, vai onko ominaisuus? Kylmähän tässä tulee jos kovalla pakkasella ei menovesi ala nousta
Kävin kontallaan ottaan kuvan kiertovesipumpusta siltä varalta jos liittyy siihen. Ilmottaako nuo ledit millä teholla se on, vai mistä sen tietää?
katso liitettä 67424
katso liitettä 67425
Lämpötila-anturi voi näyttää ihan oikein. Yleensä se anturi ei ole maan pinnalla vaan jossain räystään alla. Siellä voi helposti olla eri lämpötila kun jollain muulla mittarilla. Ja toki antureissa on eroja. Mullakin sääasema ja nibe näyttää eri lukemia. Eikä sillä ole mitään väliä. Ero korjataan lämpökäyrällä.
Paina sitä kiertovesipumpun nappia, niin sw kertoo millä asetuksella se on. Vakio on vihreä ja kolme keltaista. Olikohan tuo nyt max 75% nopeus. Voit muuttaa asetusta painamalla nappia pitkään. Valot alkaa vilkkua ja yksi lyhyt painallus muuttaa aina yhden pykälän. Jos ropaat kvp:tä, niin kokeile samalla onko lattiapiirissä ilmaa. Se ilmausruuvi on siinä foamissa ja lähtee 15cm letku. Kato samalla paljonko on paineita. Reilu 1bar riittää 1-tasoiseen taloon. Ylipaineventtiili on 2,5
Mittari näyttää 0,7. Jotenki muistelen että se ois näyttäny yli 1 pari kk sitten. Ja kun lorottelin maksimissaan desin vettä niin tuli sieltä vähän ilmaakin. Mikäs se puottaa painetta? Tosin ohjekirjan mukaan 0,5 - 1,5 ois ok.
En ota oikein ohjekirjan kuvasta selvää. Mikä se täyttöventtiili on?
En ota oikein ohjekirjan kuvasta selvää. Mikä se täyttöventtiili on?
Viimeksi muokattu: