MSZ-LN2

[Velsku]

@Skibidi Weinau
Taitaa nyt olla ensimmäinen virallinen "korkattu" LN2, kiitos tietojen jakamisesta !

Mielenkiintoista oli lukea raportti, katsoa kuvat ja todeta, että eipä Mitsu ole parantanut tätä osastoa yhtään uudempaan malliin. Ihan sama kampe näiltä osin. Sama "huopa-jää-anturi"-ongelma siellä, joka sitten sinullakin realisoitui.

On nuo sinun touhutipat kyllä karseita osoituksia siitä, että ei ihan "kondensivedenpoiston" suunnittelu ole mennyt putkeen mitsulla. Harmi, etten ottanut kuvaa omasta jäähuovastani, olisi näiden kuvien kanssa hauska yhdistelmä. "Sensorin ja putkien kuva jäässä" + "jääpuikot antureissa". Selvä osoitus, että mekaaninen suunnittelu on epäonnistunut, kun tällaista pääsee tapahtumaan.

@Juhanisto
Ei se putkessa oleva jää vaikuta anturin lukemaan juurikaan, niin ohuet johdot ettei lämpöä juuri siirry niitä pitkin. Ellei sitten sulatuksen aikana se jää sula ja valuta sitä juuri sulanutta vettä sinne anturiin.... Mutta koska sitä vettä on tainnut juuri siitä anturin kautta valua putkeen, niin ihme on jos näin ylöspäin vesi pääsee valumaan.

 

[Juhanisto]

No minulla oli se anturi tehdasasennuksena niin että putkeen pääsi sulatusvesi jäätymään. Siellä oli 10cm jääpatukka joka ulottui anturiin kiinni.

Jos se onkin niin että yläputkessa riittää lämpöä pitämään anturin sulana ja ennen kaikkea kuivana niin ei pääse kovilla pakkasilla jäätymään. Varsinkin kun siellä ei ole tuota huopaa lähellä. Minua vähän epäilyttää tämä anturin eristäminen. Kerääkö sinne sulatusveden ja kovilla pakkasilla sama ongelma taas edessä. Mutta aikahan tuon kertoo onnistuiko.

 

[Velsku]

No minulla oli se anturi tehdasasennuksena niin että putkeen pääsi sulatusvesi jäätymään. Siellä oli 10cm jääpatukka joka ulottui anturiin kiinni.

Jos se onkin niin että yläputkessa riittää lämpöä pitämään anturin sulana ja ennen kaikkea kuivana niin ei pääse kovilla pakkasilla jäätymään. Varsinkin kun siellä ei ole tuota huopaa lähellä. Minua vähän epäilyttää tämä anturin eristäminen. Kerääkö sinne sulatusveden ja kovilla pakkasilla sama ongelma taas edessä. Mutta aikahan tuon kertoo onnistuiko.

Aika kertoo ja kyllä se aika pahasti vaikuttaa anturin arvoon, jos jääpatukka on anturissa kiinni...

Nykyinen tila ei ole toimiva, eli itse uskon puhtaasti että onnistunut eristäminen, jos ei täysin estä jään kertymistä, niin vähintäänkin kapseloi sen siten että vesi kerkeää sulaa samalla kun kenno sulaa, eikä vääristä niin paljoa arvoa mitä nykyinen kosketus läpivettyneeseen ja läpijäiseen huopaan, joka ei sula kuin vasta keväällä.

 

[Juhanisto]

Itsekin mietin joskus anturin eristämistä. Mutta toimii nyt näin hyvin.

Kaikille jotka suunnittelee anturin eristämistä niin putkiliikkeistä saa Armaflex eristettä jolla rakennustyömailla eristetään kylmäputkia. Voisi olla oikea materiaali tuohon eristämiseen.

Edit. Velskun solukumieriste taitaa olla samaa materiaalia

 

[Skibidi Weinau]

Mahtava homma! On se kyllä pienestä kiinni ja kertoo, ettei nuo putket (säleikköön verrattuna) kovin hirveästi ehdi sulatuksen aikana lämpöä luovuttamaan, jos tuohon pääsee tuollainen pikku kökkö kertymään. Ja että sillä on noin suuri vaikutus. Mulla on nyt vanhemmassa LN25:ssa pitemmän aikaa ollut anturi yläputkessa ja muutama päivä sitten eristinkin koko härvelin. Silti tahtoo lyhentää välejä ilman nähtävää tarvetta, mutta se lyhentämisinto on onneksi aika hidasta, ettei ihan joka päivä tarvitse buutata. Omassani on varmaan jo jotain vikaa itse antureissa tms.

Joo, niinpä. Ok. Luulis, että anturit ei kovin kalliita ole varaosana, eli hyvinki kannattaa vaihtaa, jos temppuilevat

 

[helmert]

Joo, niinpä. Ok. Luulis, että anturit ei kovin kalliita ole varaosana, eli hyvinki kannattaa vaihtaa, jos temppuilevat

Mitsujen osat näyttää olevan aika kiven alla näin kuluttajan näkökulmasta, netistä en ole tuolla osakoodilla onnistunut oikein löytämään. Jälleenmyyjien kautta aivan varmasti saa, mutta tiedä sitten hinnoista. Esim. tällä sivustolla muiden mallien vastaavien antureiden (eri osakoodi, en tiedä ovatko ristiinsopivia) hinnat ovat mielestäni aika kalliita ollakseen vain yksinkertaisia (ja vissiin surkean laatuisia) NTC-kikkareita. Tuolla sivustolla piirikorttien hinnat ovat linjassa sen kanssa mitä paikallinen liike mainitsi LN25:n kortin hinnaksi Scanofficelta, eli nuo hinnat voivat hyvinkin edustaa sitä hintatasoa. Jos näin suuri määrä ongelmia johtuisi viallisesta anturista, niin voisi olla järkevää korvata alkuperäiset laatukomponenteilla; satasella saa jo aika monta sellaista.

Itsekin mietin joskus anturin eristämistä. Mutta toimii nyt näin hyvin.

Kaikille jotka suunnittelee anturin eristämistä niin putkiliikkeistä saa Armaflex eristettä jolla rakennustyömailla eristetään kylmäputkia. Voisi olla oikea materiaali tuohon eristämiseen.

Edit. Velskun solukumieriste taitaa olla samaa materiaalia

Turha tuota on eristää jos toimii ilmankin. Kaikilla ei ole kuitenkaan toiminut, ja tuo Armaflex on juuri tähän käyttöön suunniteltuna tuotteena varmaan parhaita vaihtoehtoja. Minun näkemykseni mukaan eristäminen ei kerää sen enempää jäätä kuin vapaana olleessaankaan, sillä oikein asennettuna se ehkäisee ilmaa (josta se kosteus tulee) liikkumasta anturin ympärillä, mahdollisesti siirtää kastepisteen putken pinnasta eristeeseen sekä torjuu myös ylhäältä päin tippasevan veden. Lisäksi nuo eristyksen sisällä nousseet sulatuksenaikaiset lämmöt varmemmin sulattavat sen mahdollisen jään - toisin kuin näissä eristämättömissä on todettu käyvän. Anturin kosketuspinta-ala on varsin pieni, joten kovilla pakkasilla sulatuksenaikaista lämpöä ei myöskään "karkaa välistä" niin paljoa, eli eristyksen kanssa anturi todennäköisemmin edustaa kennon lämpötilaa, eikä jotain ulkolämpötilan ja kennon väliltä.

Aika tietysti vasta näyttää kuinka anturin eristäminen käytännössä toimii. Itse käytin Armaflexiä sekä liimattavana mattona että putkena omassani, oli mukava käsitellä ja varsin edullista. Tuo eristäminen ei omaa tilannettani kuitenkaan parantanut, mutta en huomannut aiemmin eristämääni yläanturiin ainakaan kertyneen jäätä, kun aukaisin ulkoyksikön toisen kerran.

 

[Matti1965]

Minä kun olen niin uusi LN35 käyttäjä, niin sanokaas onko ok, kun nyt näyttää sulattelevan tunnin välein. Ulkona on -1 ja lunta sataa. Ja ainakin sieltä vettä sulatuksissa liruttelee, että ei kai siinä mielessä turhaa vai?

Tämä on kyllä ok, vaikka en ole näkemässä pumppua. Luultavasti kenno on melko tukossa, ja hyvä sulattaa.

 

[Skibidi Weinau]

@Skibidi Weinau
Taitaa nyt olla ensimmäinen virallinen "korkattu" LN2, kiitos tietojen jakamisesta !

Mielenkiintoista oli lukea raportti, katsoa kuvat ja todeta, että eipä Mitsu ole parantanut tätä osastoa yhtään uudempaan malliin. Ihan sama kampe näiltä osin. Sama "huopa-jää-anturi"-ongelma siellä, joka sitten sinullakin realisoitui.

On nuo sinun touhutipat kyllä karseita osoituksia siitä, että ei ihan "kondensivedenpoiston" suunnittelu ole mennyt putkeen mitsulla. Harmi, etten ottanut kuvaa omasta jäähuovastani, olisi näiden kuvien kanssa hauska yhdistelmä. "Sensorin ja putkien kuva jäässä" + "jääpuikot antureissa". Selvä osoitus, että mekaaninen suunnittelu on epäonnistunut, kun tällaista pääsee tapahtumaan.

@Juhanisto
Ei se putkessa oleva jää vaikuta anturin lukemaan juurikaan, niin ohuet johdot ettei lämpöä juuri siirry niitä pitkin. Ellei sitten sulatuksen aikana se jää sula ja valuta sitä juuri sulanutta vettä sinne anturiin.... Mutta koska sitä vettä on tainnut juuri siitä anturin kautta valua putkeen, niin ihme on jos näin ylöspäin vesi pääsee valumaan.

Joo, kyllä olisi kyllä Mitsun insinöörit saaneet suunnitella paremmin tuon kondeveden poiston, jotta ei ongelmaa tulisi.

Luulisi, että Scanofficella ja huoltoliikkeillä menee aika paljon työaikaa näihin "virrat pois" neuvomisiin, reklamaatioihin ja erinäisten vikojen selvittelyihin. Päivätyökseen näitä asentavilla asentajilla ei luulisi kauaa menevän anturin/anturien eristämisessä, kun tekisivät sen jo asennuksen yhteydessä.

Puhelin/viestirumbaan kuluvan ajan Scanofficekin voisi käyttää vaikka tuottavampaan myyntityöhön

 

[Skibidi Weinau]

Eipä se mihinkään säätynyt vuorokauden aikana vaikka vähän sulatettavaa ja pakkanen -15 c. Vakiojumppa 30/10min 24/7 pakkanen kuin pakkanen.

No voi rähämä.. totesin, että yläanturin sulatus & eristys ei ainakaan pidennä/muuta käyntijaksoa, eikä sinun kokemuksen mukaan näköjään lopeta hullunkiertoa.

Eli se IVO-buutti/virtojen katkaisu saattaa hetkellisesti auttaa siihen hullunkiertoon.

Tuo sulatusanturin sulatus ja eristys (ja siirto keskiputkeen) toimi ainakin eilisen ja tämän päivän perusteella hyvin hullunkierron estäjänä ja käyntijaksojen pidentäjänä

 

[Mukana]

Minä kun olen niin uusi LN35 käyttäjä, niin sanokaas onko ok, kun nyt näyttää sulattelevan tunnin välein. Ulkona on -1 ja lunta sataa. Ja ainakin sieltä vettä sulatuksissa liruttelee, että ei kai siinä mielessä turhaa vai?

Tunnin oli sulatuksien väli kun oli lumisadetta ja -1.
Nyt taas pakkasta on -5 ja sulatuksien väli suurentunut ja oli äsken 90 minuuttia.

 

[jeka]

@Skibidi Weinau
Taitaa nyt olla ensimmäinen virallinen "korkattu" LN2, kiitos tietojen jakamisesta !

Mielenkiintoista oli lukea raportti, katsoa kuvat ja todeta, että eipä Mitsu ole parantanut tätä osastoa yhtään uudempaan malliin. Ihan sama kampe näiltä osin. Sama "huopa-jää-anturi"-ongelma siellä, joka sitten sinullakin realisoitui.

On nuo sinun touhutipat kyllä karseita osoituksia siitä, että ei ihan "kondensivedenpoiston" suunnittelu ole mennyt putkeen mitsulla. Harmi, etten ottanut kuvaa omasta jäähuovastani, olisi näiden kuvien kanssa hauska yhdistelmä. "Sensorin ja putkien kuva jäässä" + "jääpuikot antureissa". Selvä osoitus, että mekaaninen suunnittelu on epäonnistunut, kun tällaista pääsee tapahtumaan.

@Juhanisto
Ei se putkessa oleva jää vaikuta anturin lukemaan juurikaan, niin ohuet johdot ettei lämpöä juuri siirry niitä pitkin. Ellei sitten sulatuksen aikana se jää sula ja valuta sitä juuri sulanutta vettä sinne anturiin.... Mutta koska sitä vettä on tainnut juuri siitä anturin kautta valua putkeen, niin ihme on jos näin ylöspäin vesi pääsee valumaan.

Iso hatunnosto foorumilaisille ja myös @Skibidi Weinau koskien muutosneuvoja.
Mitä enemmän Mitsubishi LN-malliston ongelmia, Scanofficen markkkinointityyliä ja after sales asennetta pohtii sitä surullisemmaksi/pettyneemmäksi tulee. Paljonkohon näitä viallisia LN1 ja LN2 malleja on jo maassa? Ja kuinka paljon näitä tulee jatkossa lisää? Onko tosiaan niin että täysin väärän mielikuvan jakaminen markkinointirummutuksella saa jatkua Suomessa rajatta?
Voisiko myös asiaan löytyä huoltokampanja vaikka täysin mahdottomalta kuullostaa ovat kysymyksiä mitkä nousevat mieleen. Ainoa reitti mitä tulee mieleen on Mitsubishi Electric julkisuuskuvan niin suuri romahdus että Scanofficen olisi pakko reagoida. Siihen tämä palsta ei taida riittää mutta aiemmissa viesteissä mainittu julkisuus-kortti voisi muuttaa tilanteen. Otan esimerkiksi VW-konsernin ongelmat alkaen DSG-laatikosta ja 2-litraisen bensiinimoottorin valtavasta öljynkulutuksesta. Asiaan ei reagoinut tehdas, VW-auto eikä kukaan. Paitsi kun yritysmielikuva sai riittävän lommon. Esimerkiksi erään Audin omistajan teippasi tarinansa A5-mallin kylkeen ja ajoi auton Turun Audi Centerin portille. Lihaa luiden ympärille syntyi myös Facebook-ryhmästä joka on aina helppo luoda. Voisi arvella tästä foorumista löytyvän hyviä kysymyksiä laitteen ostoa pohtiville kuten haluatko pumpun joka työskentelee vain 30 min ja sitten käyttää energiaa 12 min kennon sulatukseen, edelleen onko Scanofficen markkinointi yksi 2020-luvun suurimmista vedätyksistä. Raakaa tekstiä jota on aina ikävä tuottaa mutta 4 pumpun omistajana (kaikki malleja LN2) lopputulos maistuu huijaukselle. Mainoksia ei pidä koskaan uskoa mutta jos mikä tahansa ILP toimii vain 30 min voi sen katsoa olevan käyttökelvoton - varsinkin kun sisältä löytyy jäätyneitä antureita ja huopia.

 

[jeka]

Iso hatunnosto foorumilaisille ja myös @Skibidi Weinau koskien muutosneuvoja.
Mitä enemmän Mitsubishi LN-malliston ongelmia, Scanofficen markkkinointityyliä ja after sales asennetta pohtii sitä surullisemmaksi/pettyneemmäksi tulee. Paljonkohon näitä viallisia LN1 ja LN2 malleja on jo maassa? Ja kuinka paljon näitä tulee jatkossa lisää? Onko tosiaan niin että täysin väärän mielikuvan jakaminen markkinointirummutuksella saa jatkua Suomessa rajatta?
Voisiko myös asiaan löytyä huoltokampanja vaikka täysin mahdottomalta kuullostaa ovat kysymyksiä mitkä nousevat mieleen. Ainoa reitti mitä tulee mieleen on Mitsubishi Electric julkisuuskuvan niin suuri romahdus että Scanofficen olisi pakko reagoida. Siihen tämä palsta ei taida riittää mutta aiemmissa viesteissä mainittu julkisuus-kortti voisi muuttaa tilanteen. Otan esimerkiksi VW-konsernin ongelmat alkaen DSG-laatikosta ja 2-litraisen bensiinimoottorin valtavasta öljynkulutuksesta. Asiaan ei reagoinut tehdas, VW-auto eikä kukaan. Paitsi kun yritysmielikuva sai riittävän lommon. Esimerkiksi erään Audin omistajan teippasi tarinansa A5-mallin kylkeen ja ajoi auton Turun Audi Centerin portille. Lihaa luiden ympärille syntyi myös Facebook-ryhmästä joka on aina helppo luoda. Voisi arvella tästä foorumista löytyvän hyviä kysymyksiä laitteen ostoa pohtiville kuten haluatko pumpun joka työskentelee vain 30 min ja sitten käyttää energiaa 12 min kennon sulatukseen, edelleen onko Scanofficen markkinointi yksi 2020-luvun suurimmista vedätyksistä. Raakaa tekstiä jota on aina ikävä tuottaa mutta 4 pumpun omistajana (kaikki malleja LN2) lopputulos maistuu huijaukselle. Mainoksia ei pidä koskaan uskoa mutta jos mikä tahansa ILP toimii vain 30 min voi sen katsoa olevan käyttökelvoton - varsinkin kun sisältä löytyy jäätyneitä antureita ja huopia.

Olisi luonnollisesti fiksua jos herrasmiesmäisempi toiminta kuin alla oleva esimerkki antaisi jotain apua ongelmaan mutta kokonaisuus on nyt vinossa. Takuu ei toimi, aftes sales puuttuu, maahantuoja vaikenee ja myyntijuhlat jatkuvat.

Tässä vielä esimerkki julkisuus-kortin käytöstä aikanaan https://yle.fi/uutiset/3-8020573

Turkulaisen Audi-miehen hermot menivät maahantuojaan – Aloitti yhden auton mielenosoituksen​

Maahantuojan vaikeneminen Audin moottoriongelmista sai Tero Salosen teippaamaan autoonsa viestin. Nyt miehen auto seisoo Turun Audi Centerin edessä niin kauan kunnes moottori on korjattu. Salonen kerää parhaillaan väkeä ryhmäkanteeseen Facebookissa.
– Ryhmäkanne on ajatuksena, koska maahantuoja VV-Group vaikenee ongelmistaan ja esittää mykkäkoulua.

Salonen on pattitilanteessa, sillä perheen 110 000 kilometriä ajettu auto ei kelpaa kenellekään vaihdossa. Edes korjattuna autoliikkeet eivät kyseistä autoa halua.

– Turussa Autokeskus sanoi suoraan, että he ovat maksaneet tänä vuonna jo 30 000 euroa liiallisista öljynkulutuksista.

Salosen perustama Facebook-ryhmä sai räjähtävän lähdön. Viestejä kohtalontovereilta on tullut valtavasti. Salonen on jo kerännyt useamman kymmenen auton rekisterin. Näiden turvin ryhmäkannetta aiotaan yrittää.

 

[Skibidi Weinau]

Itsekin mietin joskus anturin eristämistä. Mutta toimii nyt näin hyvin.

Kaikille jotka suunnittelee anturin eristämistä niin putkiliikkeistä saa Armaflex eristettä jolla rakennustyömailla eristetään kylmäputkia. Voisi olla oikea materiaali tuohon eristämiseen.

Edit. Velskun solukumieriste taitaa olla samaa materiaalia

Joo, mieki hain rautakaupasta tuota. Oli sitä Armaflexia ja myytiin nimellä solukumieriste.

Tuo oli sitä putkimallista salkoa, mitä ainakin helppo käyttää. Kun jo valmiiksi pyöreä muoto, niin helppo leikata sopiva pala.

Armaflex-matto on siihen kotelon eristämiseen / huovan korvaamiseen käypänen ratkasu, niinku täällä todettu.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Eikö teillä pitäisi osoittaa lasku materiaaleista ja vian korjaamisesta tai korjauksen yrittämisistä sinne Scanofficelle.

 

[Skibidi Weinau]

Iso hatunnosto foorumilaisille ja myös @Skibidi Weinau koskien muutosneuvoja.
Mitä enemmän Mitsubishi LN-malliston ongelmia, Scanofficen markkkinointityyliä ja after sales asennetta pohtii sitä surullisemmaksi/pettyneemmäksi tulee. Paljonkohon näitä viallisia LN1 ja LN2 malleja on jo maassa? Ja kuinka paljon näitä tulee jatkossa lisää? Onko tosiaan niin että täysin väärän mielikuvan jakaminen markkinointirummutuksella saa jatkua Suomessa rajatta?
Voisiko myös asiaan löytyä huoltokampanja vaikka täysin mahdottomalta kuullostaa ovat kysymyksiä mitkä nousevat mieleen. Ainoa reitti mitä tulee mieleen on Mitsubishi Electric julkisuuskuvan niin suuri romahdus että Scanofficen olisi pakko reagoida. Siihen tämä palsta ei taida riittää mutta aiemmissa viesteissä mainittu julkisuus-kortti voisi muuttaa tilanteen. Otan esimerkiksi VW-konsernin ongelmat alkaen DSG-laatikosta ja 2-litraisen bensiinimoottorin valtavasta öljynkulutuksesta. Asiaan ei reagoinut tehdas, VW-auto eikä kukaan. Paitsi kun yritysmielikuva sai riittävän lommon. Esimerkiksi erään Audin omistajan teippasi tarinansa A5-mallin kylkeen ja ajoi auton Turun Audi Centerin portille. Lihaa luiden ympärille syntyi myös Facebook-ryhmästä joka on aina helppo luoda. Voisi arvella tästä foorumista löytyvän hyviä kysymyksiä laitteen ostoa pohtiville kuten haluatko pumpun joka työskentelee vain 30 min ja sitten käyttää energiaa 12 min kennon sulatukseen, edelleen onko Scanofficen markkinointi yksi 2020-luvun suurimmista vedätyksistä. Raakaa tekstiä jota on aina ikävä tuottaa mutta 4 pumpun omistajana (kaikki malleja LN2) lopputulos maistuu huijaukselle. Mainoksia ei pidä koskaan uskoa mutta jos mikä tahansa ILP toimii vain 30 min voi sen katsoa olevan käyttökelvoton - varsinkin kun sisältä löytyy jäätyneitä antureita ja huopia.

Joo, se on ihmeellistä, että kun Mitsu LN-sarjalainen vielä siinä VTT:n testissä (toteutettu kontissa?) pelaa niin hyvin, että kyseessä oikeasti hyvä ja tehokas pumppu / markkinoiden parhaimmistoa/parhain jopa tuossa hintaluokassa? Testi on aina testi ja käytännön vaihtelevat kenttäolosuhteet näyttävät pumpun todellisen toiminnan.


Surkealla kondeveden poistosuunnittelulla ja -toteutuksella on pilattu Mitsun toiminta käytännössä, sillä vaihtelevissa olosuhteissa pumppu ei monellakaan käyttäjällä toimi, kuten testeissä. Alussa kokemuksien mukaan Mitsu saattaa toimia oikein hyvin jonkin aikaa, jos asennettu talvella pakkaskelillä ja huopa ja sulatusanturi siellä silloin kuivana. Myös plussakelillä pumppu näyttää pelaavan oikein mallikkaasti.


Ongelmia alkaa ilmaantuman talven ensimmäisillä kovemmilla pakkasilla (tai vaihtoehtoisesti, jos kelit sahaavat välissä plussalle ja sitten taas reilusti pakkaselle). Pakkasella kondevedet valuvat ylhäältä alas ja kastelevat huovan, sekä alhaalla sijaitsevan sulatusanturin muodostaen sulatusanturiin ajan saatossa jääkertymän/kimpaleen, kuva alhaalla) Jääkimpale aiheuttaa vääristymän anturin mittauslukemaan ja sekoittaa Mitsun lämmitys/sulatuslogiikan.

Ongelma saattaa poistua lauhemmilla pakkasilla, jos sulatusanturi pääsee kennon sulatuksen aikana sulatuslämmön vaikutuksesta sulamaan jäästä ja alkaa näyttämään taas oikeaa lukemaa. Joillakin voi käydä myös "tuuri" kondevesien valumisessa, etteivät kastele anturia, jos anturi tehtaalla laitettu suojaisempaan asentoon = kaikki taivaankappaleet oikeassa asennossa

Alkaa siis olemaan jo niin paljon käytännön näyttöä, että siinä sulatusanturin jäätymisessä ja eristämättömyydessä ongelman juurisyy näyttää olevan. Parannuksena voisi sen huovan vaihtaa johonkin vettymättömään materiaaliin, kuten solukimieristeeseen, mutta tämäkään ei varmaan ole pumpun oikean toiminnan kannalta pakollista, kunhan anturi on eristetty; tosin suositeltavaa se olisi.


Minun järkeen ei käy, että miksi Scanoffice ei tee mitään asialle, kun ratkaisu olisi niin helppo ja halpa? Sulatusanturin eristäminen, that's it.

Aikaa vapautuisi reklamaatioista tuottavampaan työhön. Tekemättömyydestä saattaa seurata firman imagon kärsiminen, jos/kun tästä joku ottaa kopin ja teippaa vaikka autonsa kuten Audi-mies Tai jos kukaan ei jatkossa uskalla Mitsun pumppuja ostaa Ongelmia on ollut foorumin kirjoitusten mukaan niin LN-, LN-2 ja FT-sarjoissa; ehkä muissakin.

Toivottavasti Scanoffice ymmärtäisi, että on olemassa edullinen ratkaisu asiaan. Eristää se alhaalla oleva sulatusanturi ennen pumppujen toimittamista jälleenmyyjille. Tai vaihtoehtoisesti ohjeistaa jälleenmyyjiä/asentajia eristämään se sulatusanturi ulkoyksikön asennusvaiheessa.

Olisi vähintäänkin kohtuullista, että Scanoffice järjestäisi jonkun huoltokampanjan, missä jo asiakkaille toimitettujen pumppujen sulatusanturi sulatettaisiin, kuivattaisiin ja eristettäisiin jälleenmyyjien toimesta. Ehkä samalla olis järkevää eristää se yläanturikin, sillä sinnekin kertynyt porukalla samanlaista jäätymää. Toki toimenpide maksaa X euroa, mutta se maksaa varmaan paljon enemmän, jos pumput jää jatkossa myymättä, tai tästä nousee mediaan kohu ym. Ei pumpun roplaaminen saisi koskaan olla loppuasiakkaan tehtävä varsinkaan uusissa takuuaikaisissa laitteissa.

Vielä kun he markkinoivat Mitsua "Hankintaturvatuotteena", niin minusta tässä turva on hankinnasta kaukana, jos ainoaksi avuksi tulee "käytä virrat pois" ja muuta ei tehdä.

Jottain tarttis tehdä...


Kuva kondeveden jäätymisestä sulatusanturin johtoon ja itse sulatusanturiin. Anturin päässä näkyy selvä jäätynyt tippa anturin pään ja putken välissä. Malli: Mitsubishi Electric LN-35, 2-sarjalainen.

Edit. jäi ajatus kesken illalla. Typot pois ja tuli vähän tekstiäkin jatkettua, kun sai ajatukset koottua.

 

[puu]

Koittakaas resetoinnin sijaan seuraavaa kikkaa, mikä on nyt ainakin toiminut omalla ykkösversion LN25:llä. Sulatusjakson alettua (sisäyksikkö suhahtanut) vaihda moodi jäähdytykselle (pyynti vaikka 20 astetta ja puhallus pienimmällä). Sitten kun sulatuksen alusta on kulunut vähän yli 10 minuuttia, vaihda moodi takaisin lämmitykselle.

Itse olen ainakin nyt saanut useamman kerran tällä lähtemään taas 90 minuutin lämmitysjaksosta (minkä jälkeen tosin taas tuppaa lähteä lyhentämään...

 

[Skibidi Weinau]

Koittakaas resetoinnin sijaan seuraavaa kikkaa, mikä on nyt ainakin toiminut omalla ykkösversion LN25:llä. Sulatusjakson alettua (sisäyksikkö suhahtanut) vaihda moodi jäähdytykselle (pyynti vaikka 20 astetta ja puhallus pienimmällä). Sitten kun sulatuksen alusta on kulunut vähän yli 10 minuuttia, vaihda moodi takaisin lämmitykselle.

Itse olen ainakin nyt saanut useamman kerran tällä lähtemään taas 90 minuutin lämmitysjaksosta (minkä jälkeen tosin taas tuppaa lähteä lyhentämään...

Tekisikö tuo sen, että tuolla kikalla sulatuslämmöt "suurenisivat" ulkoyksiköllä normaaliin sulatuksen nähden? Lisälämpö sulattaisi jäätynyttä sulatusanturia sen verran, että pidentäisi käyntijaksoa ja saisi logiikan hetkeksi toimimaan suunnitellusti. Sitten kun taas kondevedet pääsevät tekemään touhutipat sulatusanturille/jäätämään huovan, niin ongelma taas jatkuu?

Ratkaisuna siis sulatusanturin sulatus, kuivaus ja eristäminen. Toimi ainakin minulla LN-35, 2-sarjalaisessa. Täältä foorumilta ohjeita lueskelin viisaammilta ja sen mukaan tein (lue: en itse tehnyt toimenpidettä, vaan jouduin käyttämään maksullista alan osaajaa, sillä minulla ei ole sähköoikeuksia), niin alkoi toimimaan.

 

[Jomppe]

Terve,

Loistava ja aktiivinen jengi täällä! Piti ihan liittyä porukkaan, kun syksyllä asennettiin meillekin ln2 pumppu alakertaan. Pakkasten myötä huomasin, että hullu kierrossa 30/10 min täälläkin mennään riippumatta kuinka paljon pakkasta on. Nyt kun ollaan plussalla, niin puhallusjaksolla on kyllä pituutta sen verran, etten ole edes kellottanut. Pakkasilla ei kyllä myöskään kovin lämmintä puhallellut. Yläkerrassa myös ln25, mutta vanhempaa mallia. Se jaksoi puhaltaa huomattavasti lämpimämpää (ir-mittarilla) ja jaksoissa 1,5h pakkasesta riippumatta.

Tänään kävi huoltomies katsomassa onko kylmäainetta tarpeeksi, ja olihan sitä. Scanoffice oli kuulemma vastannut hullu kiertoon, että näin se on nyt suunniteltu uudestaan, että tehokkuus on parempi kun sulattelew useammin. Huurre ei katsos johda lämpöä niin hyvin kuin kupari... Sanoin jo huoltomiehelle, että ps*ka on! Lupasi kuulemma selvitellä lisää, kattoo nyt sit.

Mutta tämä nyt vain näin osallistumiseksi ongelmasta kärsivää joukkoon.

 

[Skibidi Weinau]

Terve,

Loistava ja aktiivinen jengi täällä! Piti ihan liittyä porukkaan, kun syksyllä asennettiin meillekin ln2 pumppu alakertaan. Pakkasten myötä huomasin, että hullu kierrossa 30/10 min täälläkin mennään riippumatta kuinka paljon pakkasta on. Nyt kun ollaan plussalla, niin puhallusjaksolla on kyllä pituutta sen verran, etten ole edes kellottanut. Pakkasilla ei kyllä myöskään kovin lämmintä puhallellut. Yläkerrassa myös ln25, mutta vanhempaa mallia. Se jaksoi puhaltaa huomattavasti lämpimämpää (ir-mittarilla) ja jaksoissa 1,5h pakkasesta riippumatta.

Tänään kävi huoltomies katsomassa onko kylmäainetta tarpeeksi, ja olihan sitä. Scanoffice oli kuulemma vastannut hullu kiertoon, että näin se on nyt suunniteltu uudestaan, että tehokkuus on parempi kun sulattelew useammin. Huurre ei katsos johda lämpöä niin hyvin kuin kupari... Sanoin jo huoltomiehelle, että ps*ka on! Lupasi kuulemma selvitellä lisää, kattoo nyt sit.

Mutta tämä nyt vain näin osallistumiseksi ongelmasta kärsivää joukkoon.

Voimia sinne LN-2:sen kanssa!

Onhan se surkiaa, kun Scanofficen kanta on tuo mikä se on. Oliko tuo huoltomies tietoinen tuosta sulatusanturiasiasta? Kannattaisko sille vinkata asiasta?

Täällä LN-35, 2-sarjalainen ja sulatusanturi sulatettu ja eristetty Armaflexilla = toiminut nyt useamman päivän hyvin "kop kop". Samalla tuli siirrätettyä anturi keskiputkeen pidempien käyntijaksojen toivossa.

Porukalla ollut eri kokemuksia nuista anturin paikoista: turvallisinta lienee jättää se alaputkeen eristettynä, mutta keskiputkeakin voi kokeilla. Yläputki toimii joillakin, mutta aiheuttanut myös sulatuslogiikan sekoiluja.

En ole aktiivisesti kellottanut sulatuksia, mutta tänään satuin olemaan kohilla, kun sulatus alkoi päivällä ja nyt tuli kans sulatus. Päivällä sulatus 10 min - lämmitysjakso 120 min - nyt sulatus 10 min.

Pyynti 25.5, puhallus 4/5 tai välillä 5/5 jos poissa kotoa. Pyyntilämmöt pysyy Ok ja pumppu pukkaa kuumaa ilmaa, eli normaali toiminta mielestäni. Ulkoyksikön kenno ei mene useinkaan ihan tukkoon ja sulaa puhtaaksi.

Kovia pakkasia ei ole ollut, mutta oletettavasti/toivottavasti toimii niilläkin.

Jos tulee dramaattista failurea tällä setupilla, niin kirjoittelen tänne.

Pakkasta ollut tänään -10...-11'C ja tuullut aika kovaa.

 

[Skibidi Weinau]

Miten teillä sisäänpuhalluslämmöt muuttuu lämmitysjakson aikana? Ei ole käppyränkerääjää käytössä.

Täällä ollu pakkasta -11 huitteilla koko päivän ja tuullut mahoton, eli kunnon lumimyräkkä

Oli just 120 min lämmitys / 11 min sulatus.

Pyynti 25,5 (sisällä 21-22), puhallus 4/5
Takkaa poltettu kaverina vähän, ettei se jäähdy liikaa.

5 min +45
10 min +47...+48
45 min +41,5
60 min vajaa +41
75 min reilu +45
90 min +43
105 min vajaa +38
110 min reilu +41,5
115 min reilu +35
117 min vajaa +38
120 min +36 ja sulatus alkaa

Miltä nämä vaikuttaa? Noin 15-20 min ennen sulatusta alkaa sisäänpuhalluslämmöt laskemaan enemmän, 10 min ennen sulatusta nostaa lämpöjä muutaman asteen, sitten taas laskee ja 3 min lopussa nostaa vielä hieman.

Melcloudin lämmöt pysyvät lämmitysjalson aikana pääpiirteittäin 25,5 (25 -26).

Haastava keli nyt, eli kenno oli reilussa kuurassa, mutta sulasi kauttaaltaan puhtaaksi.

Ei ole myöskään tehomittareita, joten tiedä hyötysuhteista, mutta ei ole niin väliksikään.

Any comments?

P.S: Millä lailla olette mitanneet pumpun lämpöjä, että saatte käppyrät talteen pilveen ym?

Onko mahdollista ilman isompaa kotiautomaatioviritystä?

 

[Skibidi Weinau]

Tilanneraporttia viikonlopulta

Mitsu LN-35, 2-sarja

Pyynti 25,5, puhallus 4/5, sisällä 21-22,5'C, takkaa tuli poltettua vähän La, ei Su.


Sää: lunta tuli reippaasti ja tuuli Pe-La kovaa, Su ei tuullut, mutta tuli vähän lisää lunta.
Pakkasta -10'C kummankin puolen.


ILP teki pääsääntöisesti 2 tunnin lämmityksiä ja 10 min sulatuksia.

Su päivällä kenno oli muutamaan otteeseen ihan tukossa 90 min kohdalla. Sulatti kuitenkin kennon kokonaan 120 min kohdalla.

Tällöin MelCloudin anturin lämpö ei saavuttanut 25,5 käyntijaksolla kuin muutaman kerran, oli pääsääntöisesti 25 ja kävi alimmillaan 24 ennen sulatusta, ja nosti ennen sulatusta 24,5. Sisälämmöt eivät kuitenkaan laskeneet, eli asumismukavuuteen ei ollut vaikutusta, mutta hyötuhde ei ollut varmaan paras mahdollinen.

Päivän aikana sulatus pidentyi iltapäivästä 10 min --> 11-12 min ja lyhensi käyntijaksoa 120 min -> 110 min, joten tuo logiikka näyttää toimivan, kun kenno oli päivällä liian kuurassa.


Sulatusanturi keskiputkessa = pidentää käyntijaksoja ainakin pakkaskeleillä (-7...-22'C) välillä aiemmasta 70 min -> 110-120 min, eli noin 40-50 min, mutta vetää kennoa enemmän tukkoon. Osaa kuitenkin lyhentää lämmitysjaksoa ja pidentää sulatusta tarvittaessa.

Hieman tuo anturin siirto keskiputkeen mietitytti, kun kenno oli kokonaan kuurassa muutamaan otteeseen, mutta annan olla toistaiseksi nuin.


Laskin illalla pyynnin 25,5 -> 25, sillä perimmäisessä makkarissakin alkoi olla jo 21, eikä ihan niin lämpöinen siellä tarvi olla. Pumppukaan ei joudu niin koville.

Pitää vielä odotella plussakelejä ja sitten kovia pakkasia (niillä ei niin väliä ), jotta näkee, miten tuo pumppu pelaa vaihtelevissa olosuhteissa.


Jatketaan harjotuksia.

 

[Matti1965]

Sulatusanturi keskiputkessa = pidentää käyntijaksoja ainakin pakkaskeleillä (-7...-22'C) välillä aiemmasta 70 min -> 110-120 min, eli noin 40-50 min, mutta vetää kennoa enemmän tukkoon. Osaa kuitenkin lyhentää lämmitysjaksoa ja pidentää sulatusta tarvittaessa.

Hieman tuo anturin siirto keskiputkeen mietitytti, kun kenno oli kokonaan kuurassa muutamaan otteeseen, mutta annan olla toistaiseksi nuin.

Kommentoisin tähän seuraavasti: Sulatusanturin sijainti keskiputkessa ei suoraan aiheuta enemmän kuuraa. Sitä kuitenkin tulee enemmän pidemmän käyntijakson johdosta, joka johtuu anturin oikeasta toiminnasta (ei jäässä). Sulatusanturi tarkkailee milloin sulatus on valmis, ja se kyllä toimii hyvin muissakin putkissa kuin se alin.

 

[Velsku]

Miten teillä sisäänpuhalluslämmöt muuttuu lämmitysjakson aikana? Ei ole käppyränkerääjää käytössä.

Täällä ollu pakkasta -11 huitteilla koko päivän ja tuullut mahoton, eli kunnon lumimyräkkä

Oli just 120 min lämmitys / 11 min sulatus.

Pyynti 25,5 (sisällä 21-22), puhallus 4/5
Takkaa poltettu kaverina vähän, ettei se jäähdy liikaa.

5 min +45
10 min +47...+48
45 min +41,5
60 min vajaa +41
75 min reilu +45
90 min +43
105 min vajaa +38
110 min reilu +41,5
115 min reilu +35
117 min vajaa +38
120 min +36 ja sulatus alkaa

Miltä nämä vaikuttaa? Noin 15-20 min ennen sulatusta alkaa sisäänpuhalluslämmöt laskemaan enemmän, 10 min ennen sulatusta nostaa lämpöjä muutaman asteen, sitten taas laskee ja 3 min lopussa nostaa vielä hieman.

Melcloudin lämmöt pysyvät lämmitysjalson aikana pääpiirteittäin 25,5 (25 -26).

Haastava keli nyt, eli kenno oli reilussa kuurassa, mutta sulasi kauttaaltaan puhtaaksi.

Ei ole myöskään tehomittareita, joten tiedä hyötysuhteista, mutta ei ole niin väliksikään.

Any comments?

P.S: Millä lailla olette mitanneet pumpun lämpöjä, että saatte käppyrät talteen pilveen ym?

Onko mahdollista ilman isompaa kotiautomaatioviritystä?

Sulla ihan normaaleita puhalluslämpöjä, eli mitsut nostaa sulatuksen jälkeen tehoja jotta sulatuksen aikainen lämmittämättömyys ei aiheuttais niin pitkäkestoista lämpötilan laskua taloon. Kun pumppu alkaa saavuttaa asetuslämpöä se laskee tehoja. Tavoitelämmössä se laskee tehoja ihan kunnolla, jolla välttää ylilämmittämisen. Siitä se sitten jatkaa tehojen säätelyä sen mukaan, onko alle tavoitelämmön vai tavoitteessa, jossa aina leikataan tehoja. Tehoja lisätään asteen alle tavoitelämmössä.

Lopussa sulla laskee puhalluslämpö, mutta raporttisi mukaan pysyy melcloudin kautta tavoitteessa, eli saa pidettyä talossa lämmön. Joten on ihan ok tilanne. Toki se voi myös kieliä siitä, että kenno alkaa tukkeutua ja sulatukselle on tarve.

Mulla on isompi kotiautomaatioviritys, jonka olen itse toteuttanut. Pilvejä en käytä, eli pyrin olemaan riippumaton kotiautomaatiossa pilvipalveluista. (Toki spot sähkön hinnat haen ulkopuolisesta palvelusta ja säätietoja)

Datan loggaus/keräysaiheesta on joitain threadeja palstalla. Niissä on monta ohjetta, millä saa mitattua lämmöt ja piirrettyä käyrät. Kannattaa käydä lukemassa niitä ja miettiä, mikä olis omalla kohdalla helpoin/rahan arvoisin. Onnistuu ilman kotiautomaatio järjestelmiä, sopivilla Bluetooth huonelämpömittareillakin riittävän tarkasti.

 

[Velsku]

Tilanneraporttia viikonlopulta

Mitsu LN-35, 2-sarja

Pyynti 25,5, puhallus 4/5, sisällä 21-22,5'C, takkaa tuli poltettua vähän La, ei Su.


Sää: lunta tuli reippaasti ja tuuli Pe-La kovaa, Su ei tuullut, mutta tuli vähän lisää lunta.
Pakkasta -10'C kummankin puolen.


ILP teki pääsääntöisesti 2 tunnin lämmityksiä ja 10 min sulatuksia.

Su päivällä kenno oli muutamaan otteeseen ihan tukossa 90 min kohdalla. Sulatti kuitenkin kennon kokonaan 120 min kohdalla.

Tällöin MelCloudin anturin lämpö ei saavuttanut 25,5 käyntijaksolla kuin muutaman kerran, oli pääsääntöisesti 25 ja kävi alimmillaan 24 ennen sulatusta, ja nosti ennen sulatusta 24,5. Sisälämmöt eivät kuitenkaan laskeneet, eli asumismukavuuteen ei ollut vaikutusta, mutta hyötuhde ei ollut varmaan paras mahdollinen.

Päivän aikana sulatus pidentyi iltapäivästä 10 min --> 11-12 min ja lyhensi käyntijaksoa 120 min -> 110 min, joten tuo logiikka näyttää toimivan, kun kenno oli päivällä liian kuurassa.


Sulatusanturi keskiputkessa = pidentää käyntijaksoja ainakin pakkaskeleillä (-7...-22'C) välillä aiemmasta 70 min -> 110-120 min, eli noin 40-50 min, mutta vetää kennoa enemmän tukkoon. Osaa kuitenkin lyhentää lämmitysjaksoa ja pidentää sulatusta tarvittaessa.

Hieman tuo anturin siirto keskiputkeen mietitytti, kun kenno oli kokonaan kuurassa muutamaan otteeseen, mutta annan olla toistaiseksi nuin.


Laskin illalla pyynnin 25,5 -> 25, sillä perimmäisessä makkarissakin alkoi olla jo 21, eikä ihan niin lämpöinen siellä tarvi olla. Pumppukaan ei joudu niin koville.

Pitää vielä odotella plussakelejä ja sitten kovia pakkasia (niillä ei niin väliä ), jotta näkee, miten tuo pumppu pelaa vaihtelevissa olosuhteissa.


Jatketaan harjotuksia.

Sulla vaikuttaa pumppu olevan ihan samanlainen jaksojen kanssa, mitä minulla oli, kun eristin keskiputkeen anturin. Nyt seuraan tilannetta eristetyllä anturilla alaputkessa ja kulutusmittarikin saapui postissa juuri. Joten parin päivän sisään alkaa saamaan tarkempaa kulutusdataa ja pääsee miettimään, onko keskiputki ja tukkoinen kenno sittenkin parempi...

Kun huomaat, että sulatus alkaa, meneppä pikapikaa rapsuttamaan sormella, kuinka paksusti kuuraa kennossa onkaan ritilöiden päällä. Minä ainakin yllätyin, kuinka paksusti sitä olikaan aina välistä.

 

[Skibidi Weinau]

Sulla vaikuttaa pumppu olevan ihan samanlainen jaksojen kanssa, mitä minulla oli, kun eristin keskiputkeen anturin. Nyt seuraan tilannetta eristetyllä anturilla alaputkessa ja kulutusmittarikin saapui postissa juuri. Joten parin päivän sisään alkaa saamaan tarkempaa kulutusdataa ja pääsee miettimään, onko keskiputki ja tukkoinen kenno sittenkin parempi...

Kun huomaat, että sulatus alkaa, meneppä pikapikaa rapsuttamaan sormella, kuinka paksusti kuuraa kennossa onkaan ritilöiden päällä. Minä ainakin yllätyin, kuinka paksusti sitä olikaan aina välistä.

Ok, mielenkiinnolla odottelen kulutus- ja hyötysuhdedataa, kun saat testailtua

Kiinnostaa kyllä kuinka pitkiä lämmitys/sulatusjaksoja anturin alaputkeen siirron ja eristämisen jälkeen tulee ja pysyykö kenno auki ja hullunkierto loitolla. Sehän olisi varmaan "arvaten" hyötysuhteeltaan paras tilanne.

Nyt viikolla taas työt haittaa harrastuksia, niin ei pysty tarkemmin seuraamaan lämmitys/sulatusjaksoja ja kennon kuuraisuutta. No ehkä on hyvä olla muutakin elämää kuin ILPin seuranta... tosin on se ihan mielenkiintoistakin


Pyynti 25, puhallus 4/5, sisällä 20,7-22'C, takkaa ei ole tullut poltettua pariin päivään, ulkolämpötila -10...-3'C

Eilen illalla katsoin yhden sulatuksen, niin kenno sulasi "kokonaan". Vasemmalla puolella kennon alaosassa kulmassa (missä on se listan pätkistä kyhätty porras, jotta vesi valuu paremmpin paljuun jalustan päältä) jäätää vähän vettä siihen portaan päälle ja jäätyy puikkona kennoon. Siihen on jäätynyt noin 10 cm levyinen 5 cm korka jääkimpale, mutta sitä ei ole muualla. Huomasin eilen etupuolelta kennoon katsoessani, että noin 2 cm alhaalta kenno jää vielä märäksi, eli jää tiputtamaan vettä, kun ulkoyksikön puhallus käynnistyy, eli ei ihan täydellinen kennon sulatus kuitenkaan.

Puhalluslämmöistä otin illalla vielä eilen uuden tsekkauksen ennen sulatusta, kun huomasin, että sellainen tässä kohta tulossa.

Sisäpuhallus + 44 (100 min lämmitystä)
Sisäpuhallus + 31 (105 min lämmitystä)
Sisäpuhallus + 34 (115 min lämmitystä)
Sisäpuhallus + 40.5 (120 min lämmitystä)

Käyntijakso 120 min / 10 min sulatus.

Nyt laski nuo puhalluslämmöt alimmilleen kuin koskaan aiemmin 44 -> 31. Melcloud näytti sulatuksessa 24, mutta ei vaikutusta sisälämpöihin. Ulkokennoa en jaksanut käydä enää katsomassa, mutta tukossa on ollut sisäpuhalluslämmöistä päätellen.

Kuinka alhaalle teillä on tippunut sisäpuhalluslämmöt viimeisen 20 minuutin sisällä ennen sulatusta? Kuinka korkealla sen pitäisi pystyä nostamaan lämmöt ennen sulatusta? Muistelen, että normi puhalluslämmöt on varmaan siellä jossakin 40-48 asteen välillä riippuen pakkasista.

Mitä mieltä nuista?



Olen pistänyt merkille, että nuilla pyynneillä ja puhallusnopeudella eri lämpötiloissa tuo 90-100 min käyntijakso alkaa olla maksimi ennen kennon tukkeutumista.

Tosiaan pitää pähkäillä tässä, että kumpi on parempi:

A) Tukkoinen kenno 20 min ennen sulatusta, puhaltaa sisälle viileämpää ja pitempi lämmitysjakso

vai

B) Sulatus alkaa juuri kun kenno menossa tukkoon, puhaltaa sisälle lämpimämpää & lyhyempi lämmitysjakso

Tuo B) kuulostaisi järkevämmältä, mutta katsotaan.


Pitää melkein sähköyhtiön raportilta katsoa kodin kokonaiskulutusta ja verrata sitä keskimäärin saman keskilämpötilan päiviin ja aikaan ennen hullunkiertoa ja aikaan sulatusanturin siirtoa keskiputkeen.

Kaikkia muuttujia ei saa tietenkään millään vakioitua, mutta noin suurin piirtein jos tästä pääsisi johonkin järkevään lopputulemaan

 

[Matti1965]

Huomasin eilen etupuolelta kennoon katsoessani, että noin 2 cm alhaalta kenno jää vielä märäksi, eli jää tiputtamaan vettä, kun ulkoyksikön puhallus käynnistyy, eli ei ihan täydellinen kennon sulatus kuitenkaan.

Vesi ei pienenä määränä alaosassa tahdo omalla painovoimalla poistua. Pintajännitys pitää jonkun verran siinä. Sulatus ei voida mielestäni kutsua ei valmiiksi.

 

[Juhanisto]

Jos joku pystyy joskus suunnittelemaan täydellisen sulatuksen joka reagoi muuttujiin nopeasti niin kannattaa hakea patentti heti Eli varmaan ketkään muut kun ln omistajat eivät ole niin syvällisesti paneutuneet ongelmaan.

 

[Torsas]

Jos joku pystyy joskus suunnittelemaan täydellisen sulatuksen joka reagoi muuttujiin nopeasti niin kannattaa hakea patentti heti Eli varmaan ketkään muut kun ln omistajat eivät ole niin syvällisesti paneutuneet ongelmaan.

Jatkuva lämmitys ja kennon sulanapito mikroaalloilla. Kannattaa valita joku muu taajuus kuin 2,4GHz ettei tuu wifin kanssa ongelmia.

 

[RauskiH]

Jos joku pystyy joskus suunnittelemaan täydellisen sulatuksen joka reagoi muuttujiin nopeasti niin kannattaa hakea patentti heti Eli varmaan ketkään muut kun ln omistajat eivät ole niin syvällisesti paneutuneet ongelmaan.

Tämä nyt on "maailman helpoin" homma... Softan pätkä kyttäämään ulkolämpötilan ja sulatusanturin deltaa. Kun dt minuutin ajan yli 5C niin laukaistaan sulatus ja sulatuksen voi päättää mitsun nykyisin ehdoin... Toimii varmasti ja saa hakea iipeeärrää muttei oo pakko. Toki tämäkin edellyttää että sulatusanturi ei ole siellä vakio paikassa huovan sisässä jäässä.

Itsellä oli tarkoitus laittaa oma FH35 sulatus arduinon perään em. tavalla mutta sain jostain ihmeestä häiriöitä lämpötilamittauksiin ja ehti mennä paras alkuinnostus hommaan ja tuo nyt edelleenkin toimii siirretyllä sulatusanturilla niin hyvin kun mitsu nyt voi vakiona toimia...

Palstalla näyttää olevan kehitelty mitä eksoottisimpia salaliittoteorioita on sulatuksista mutta itse uskon että min. 95 % on kyse jäässä olevasta sulatusanturista. Kennoanturin hierominen on mielestäni täysin plaseboa sillä se vaikuttaa vain jäähdytyksessä.

 

[Skibidi Weinau]

Vesi ei pienenä määränä alaosassa tahdo omalla painovoimalla poistua. Pintajännitys pitää jonkun verran siinä. Sulatus ei voida mielestäni kutsua ei valmiiksi.

No joo, sulatus: valmis, mutta kennon kuivuminen: ei täysin valmis
Ei kai siis haitanne niin kauan kuin ei ala jäätä keräämään.

 

[EDi]

LN25 veti plussakeleillä niin pitkää jaksoa etten saanut kelloteltua. Kuuraakin kertyi ihan reilusti, eli sulatukset tuli tarpeeseen.

Nyt kun heitti pakkasen puolelle niin palattiin välittömästi takaisin 40min lämmitysjaksoihin ja sulatellaan liki huurteetonta kennoa.

Oisko tässä nyt sitten tilanne se että huopa ja/ anturi jäätyy het kun tulee pakkanen?

Pyynti ollut kokoajan saman 24 ja puhallusnopeus 4/5 kun ollaan kotona ja 5/5 kun poissa.

Kai se on viikonloppuna avattava tuo laite

 

[RauskiH]

LN25 veti plussakeleillä niin pitkää jaksoa etten saanut kelloteltua. Kuuraakin kertyi ihan reilusti, eli sulatukset tuli tarpeeseen.

Nyt kun heitti pakkasen puolelle niin palattiin välittömästi takaisin 40min lämmitysjaksoihin ja sulatellaan liki huurteetonta kennoa.

Oisko tässä nyt sitten tilanne se että huopa ja/ anturi jäätyy het kun tulee pakkanen?

Mikäpä sitä anturia plussakelillä jäädyttäis

Kannattaa kurkata koneen sisälle pakkaskelillä jos käy lyhyttä sykliä ja sulattelee kuivaa kennoa

 

[Jomppe]

Tässä kun kelit kävin nollan tuntumassa katkaisin virrat ja päästiin jo n. tunnin lämmitysjaksoille. Kun pakkaset palasivat, palasi myös 33min kierto! Nyt (ulkona -8 astetta) vetäisin virrat pois ilmeisesti juuri sulatusjakson alussa, minkä jälkeen ensimmäinen lämmitys oli 1h26min ja nyt toinen 1h 22min! Katsotaan miten tässä päivän mittaan käy. Helppo seurata etätöissä

No perjantaina olisi nyt huoltoukko tulossa taas katsomaan. Viimeksi mittasi kylmäaineen määrän, joka kuulemma oikealla tasolla. Selitteli että pumppu toimii kuten pitää 30min jaksoilla. Scanofficen mukaan tämä on tehokkaampaa ja syö vähemmän sähköä näin. Tätä perusteltiin että kupari johtaa paremmin lämpöä kuin huurre/kuura!! Että mitä että!!

Perjantaina on nyt tulossa sitten kuitenkin vaihtamaan sisäyksikköön piirikortin, joka hänen mukaan ilmeisesti nostaa ulkoyksikön kierrosnopeutta tms. Ei nyt vielä vakuuttanut... Mutta katsotaan mitä ukko saa aikaan.

 

[Skibidi Weinau]

Tilannetietoja:

Mitsu LN-35, 2-sarja

Pyynti 25, puhallus manuaali päivällä 4/5 ja 5/5 ajoittain, yöllä 3/5
Sisällä 21-22,5'C
Takkaa tullut poltettua säännöllisen epäsäännöllisesti kovimmilla pakkasilla.
I-See: päällä
Siivekkeet: manuaalisesti
Pakkaset vaihdelleet -3....-23'C

Sulatusanturi ollut nyt keskiputkessa eristettynä Armaflexilla noin kaksi viikkoa. Käyntijaksot olleet 120 min kummankin puolen ja sulatukset noin 9-12 min. Kerran kävi 2 kpl 40 min lämmitysjaksoissa, kun käytti kesken lämmitysjakson virrat pois suodattimien imuroinnin ajaksi, mutta osasi kammeta sieltä itsensä pois. Ehkä jatkossa voisi tehdä suodattimien imuroinnin virrat päällä ja laittaa vaikka puhallus 1/5 siksi aikaa

Lämpöä riittänyt nyt paljon paremmin kuin hullunkierrossa ja alkutalvesta. Toimii mielestäni niin "normaalisti" kuin Mitsu voi toimia alkuvuoden hulluttelun jälkeen

Kenno sulaa sulatuksessa silmin nähden tasaisesti puhtaaksi. Alhaalle jää muutama tippa valumaan vettä, ennen kuin puhallus lähtee kuivattamaan kennoa sulatuksen jälkeen. Kennon vasempaan kulmaan/sivulle alhaalle oli jäätynyt kuitenkin noin 10 x 5 cm jääkalikka ja keskelle kennoa pienempi 1 x 5 cm jääkalikka. Oikealle sivulle ei ollut kerännyt kennoon mitään jäätä. Sivukalikka lähti hiustenkuivaajalla kohtuu vähäisellä töhöttelyllä pois. Keskikalikkaan en vielä kajonnut, kun hieman ahdas rako ja se ei vastannut kennoon kuten sivukalikka.

Rakentelin pellistä sellaisen V-mallisen leveän simppelin rampin (kiitos @Halkoholisti hyvästä kuvasta/vinkistä ) maatelineen vasempaan reunaan, jotta sivuilta valuva sulatusvesi ohjautuu paljuun, eikä jalustan päälle -> kerää jääkakkua jalustan päälle ja lopulta Mitsun runkoon/kennoon kiinni. Nyt "jäätyneet puikkonorot" lähtevät helposti pois taittamalla rampin peltiä hieman ja tippuvat paljuun.

Seuraan nyt, että onko tuolla V-mallisella rampilla vaikutusta siihen, että alkaako keräämään uudelleen sitä jääklönttiä kennon vasemmalle sivulle. Alunperin oli listan pätkistä tehdyt "rappuset" veden ohjaajana, mutta ne alkoivat kerätä jäätä ja jäätyivät lopulta kiinni pumppuun, joten ei ollut hyvä ratkaisu.

@puu oli laittanut juuri kuvan jääklöntistä LN-ketjun puolelle (https://lampopumput.info/foorumi/attachments/69069/).
Minulla teki tuollaista, mutta matalampaa ja vain toiselle sivulle pienemmässä koossa, 10 cm leveydeltä. Olen toiveikas, että johtuisi vain tuosta huonosta vedenpoistoratkaisusta, eikä kennon pikkuhiljaa tukkoon menemisestä.... no saa nähä.

Sähkökulutuksista: nopeasti vilaisin verkkoyhtiön raportila, että "anturi alaputkessa eristämättömänä = tehdasasennus ja touhutippa anturissa/anturi jäässä" meni samassa ulkolämpötilassa suurin piirtein saman verran sähköä kuin "anturin siirron keskiputkeen & eristys" jälkeen. Huomioitavaa on, että lisäsin tosin anturin siirron jälkeen myös KHH:n lattioihin lisää lämpöä, joten sekin on ollut yksi muuttuja, mikä on lisännyt sähkönkulutusta aiempaan nähden. Joten pienoista säästöä saanee tuolla anturin (siirrolla ja) eristyksellä.
Se pitää myls huomioida, että hullunkiertoa ei minulla kestänyt montaa päivää ja ennen sitä kävi kovillakin pakkasilla sitä 70/10 min jaksoa, eli toimi suuren osan talvesta kuten suunniteltu toimivan. Jos hullunkierto olisi jokapäiväistä ja sitä kestää pitemmän aikaa, niin sillä alkaa varmaan olemaan isompi merkitys COP:iin.

Asumismukavuus puoltaa tällä hetkellä anturin eristystä ainakin omalla kohdalla, jotta ei ole hullunkiertoa. Sulatusanturin sulatus, kuivaus ja eristys parantaa varmasti tilannetta, oli se missä putkessa tahansa.

Keskiputkikokeilun jälkeen kiinnostelee kovasti se sulatusanturin siirto ja eristys alaputkeen, eli vakiopaikkaan. Syy tähän, jotta ei tulisi mahdollista kennon jäätymisongelmaa jatkossa (joista pientä merkkiä.. ehkä?) ja saavuttaisi mahdollisimman hyvän COP:n pitkässä juoksussa kuten @Velsku oli tutkinut ja hienosti raportoinut alaputkiasennuksen ja eristyksen jälkeen! Kun pumpulla pyynti on kova ja kenno reilusti kuurassa 20-30 min ennen tulevaa sulatusta, niin COP ei ole paras mahdollinen.



Itse ILPin hyödyllisyydestä: aiemmin ollut lämmitysmuotona varaava laatta + lattiatermareissa "älykäs viikkokello" + sähköpatterit käytössä ennen ILP:iä.

Nyt on ILPin lisäksi sähköpattereista osa OFF, osa pienemmälle säädettynä +19-20'C, lattialämmitys "varalla" +10'C poislukien KHH ja PH päällä +22/+23'C

Talvikuukausina säästöä tullut nyt noin 500-600 kWh / kuukausi, joten maksanee itsensä kuitenkin muutamassa vuodessa takaisin, jos ei ihmeempiä satu.
Samalla sisällä on huomattavasti lämpimämpää kuin aiemmin, joten ILP ollut alkuhaasteista ja Mitsun hassusta logiikasta huolimatta järkevä hankinta aiempaan lämmitystapaan nähden.


Jatketaan taas harjotuksia.

Edit.

 

[OpaR6]

Velsku sanoi:
Kommenttia/muistutusta sulatuksista ja sulatusvälin kellotuksesta:
Jos kenno sulatetaan oikea-aikaisesti (huom tilanteesta riippuen) niin ei nämä 50min-60min sulatusvälit ole mikään ongelma.
Ongelma on vain, jos sulatellaan turhaan tai liian harvoin. Oikea-aikainen sulatus tuottaa toivotun COP:n.
Ja omista kokemuksista ja mittailuista päätellen, oikea-aikainen voi tulla vastaan jo 50min kohdalla. Kyse on puhtaasti ilmasta (lämpötila ja kosteus) ja paljonko tehoa pumpusta otetaan.

--> Pelkän sulatusajan mittaus ei vielä kerro mitään. Vasta se yhdistettynä kennon tilaan ennen sulatusta.

Ja valitettavasti juuri tuohon kennon tilan päättelyyn ennen sulatusta (=lämmitysvaiheen pituus) tuo huopatossun jäänkeräys vaikuttaa...

Ootteko mitanneet, että paljonko sulatuksessa tulee vettä??
Meillä tuli parhaimmillaan 6-7 desiä kun pyörittiin nollan tuntumassa, ilp LN35 oli "täysillä", kenno kuurainen ja jaksotus 60-70min.

 

[Skibidi Weinau]

Ootteko mitanneet, että paljonko sulatuksessa tulee vettä??
Meillä tuli parhaimmillaan 6-7 desiä kun pyörittiin nollan tuntumassa, ilp LN35 oli "täysillä", kenno kuurainen ja jaksotus 60-70min.

Ei ole tullut tarkasti mitattua. Kyllä sieltä useampi desi tulee, kun pari kertaa viikossa saa pakkaskeleilläkin tyhjentää 90 litran rakennuspaljusta sen 5-7 cm paksun jäälaatan. Pumpusta otetaan tehoa kovasti irti.

Kenno on pääsääntöisesti aina sulatuksen tarpeessa, kun sulatus tulee. Joskus 90 min kohdalla kenno on ihan tukossa ja sulatus tulee 120 min kohdalla, eli 30 min "liian myöhään".

Jos tuo alkaa keräämään jääkimpaletta kennon alaosaan, niin sulatusanaturi siirrettävä takaisin alaputkeen.

Olisi kiinnostavaa nähdä omat sähkönkulutukset anturi alaputkessa eristettynä verrattuna keskiputkeen, kun siitä ei ole kokemusta. Toki sähkäriä pitää käyttää, joten mahdollinen lisähyöty tuosta siirrosta ei maksa ihan heti itseään takaisin. No harrastukset maksaa sanotaan En nyt välttämättä olis halunnut Mitsun kanssa alkaa näin paljon harrastelemaan...

 

[helmert]

No perjantaina olisi nyt huoltoukko tulossa taas katsomaan. Viimeksi mittasi kylmäaineen määrän, joka kuulemma oikealla tasolla. Selitteli että pumppu toimii kuten pitää 30min jaksoilla. Scanofficen mukaan tämä on tehokkaampaa ja syö vähemmän sähköä näin. Tätä perusteltiin että kupari johtaa paremmin lämpöä kuin huurre/kuura!! Että mitä että!!

Perjantaina on nyt tulossa sitten kuitenkin vaihtamaan sisäyksikköön piirikortin, joka hänen mukaan ilmeisesti nostaa ulkoyksikön kierrosnopeutta tms. Ei nyt vielä vakuuttanut... Mutta katsotaan mitä ukko saa aikaan.

Huomaa jälleen kuinka heikkoa monella alalla ammattitaito ja -ylpeys nykyään ovat, kuinka vähän todellisuudessa seuraavat alaansa ja kuinka hyvin uskovat noita Scanofficen narutuksia. Näen sieluni silmin kuinka huoltoukot ovat siellä Scanofficen koulutuksessa kampaviinerit huulessa yhdessä uskonnollisessa hurmoksessa nyökkäillen tuhisseet edustajan kertomuksille, kun tyhmät asiakkaat ei nyt vaan tajua tätä ylivoimaista logiikkaa.

Onko tähän kakkosmalliinkin tullut jo uusi softa? Minun käsitykseni mukaan ykkösmalleista korjattiin sulatuksen referenssipituutta pidemmäksi, ja tämä muutos seurasi sitten LN2:een. Kyseessä tosiaan vanhempi LN25, mutta kun kysytytin vuodenvaihteen tienoilla paikallisen liikkeen kautta uutta piirikorttia Scanofficelta, niin sieltä vastattiin ainoan muutoksen olevan sulatuksen referenssipituuden jatkaminen. Eli "korjatulla" firmiksellä ei ainakaan vanhemman mallin kohdalla pitäisi olla mitään tekemistä ulkoyksikön kierrosten kanssa. En kyllä ihmettelisi vaikka tämäkin olisi ollut jokin hihavakio huoltomieheltä, tuntuu että noissakin hommissa pärjää ihan vaan jauhamalla sopivasti paskaa sopivassa kohtaa, eikä aivan mahdottomasti hukkaile työkaluja.

 

[kallionkinko]

Tässä kun kelit kävin nollan tuntumassa katkaisin virrat ja päästiin jo n. tunnin lämmitysjaksoille. Kun pakkaset palasivat, palasi myös 33min kierto! Nyt (ulkona -8 astetta) vetäisin virrat pois ilmeisesti juuri sulatusjakson alussa, minkä jälkeen ensimmäinen lämmitys oli 1h26min ja nyt toinen 1h 22min! Katsotaan miten tässä päivän mittaan käy. Helppo seurata etätöissä

No perjantaina olisi nyt huoltoukko tulossa taas katsomaan. Viimeksi mittasi kylmäaineen määrän, joka kuulemma oikealla tasolla. Selitteli että pumppu toimii kuten pitää 30min jaksoilla. Scanofficen mukaan tämä on tehokkaampaa ja syö vähemmän sähköä näin. Tätä perusteltiin että kupari johtaa paremmin lämpöä kuin huurre/kuura!! Että mitä että!!

Perjantaina on nyt tulossa sitten kuitenkin vaihtamaan sisäyksikköön piirikortin, joka hänen mukaan ilmeisesti nostaa ulkoyksikön kierrosnopeutta tms. Ei nyt vielä vakuuttanut... Mutta katsotaan mitä ukko saa aikaan.

Miten mittasi kylmäaineen määrän? Tyhjensikö pulloon ja punnitsi vai mittasiko vain paineen?

 

[Jomppe]

Miten mittasi kylmäaineen määrän? Tyhjensikö pulloon ja punnitsi vai mittasiko vain paineen?

Mittasi siis tosiaan paineen. Yhdeksästä kilosta se jotain höpisi. Huoltomiehen perään on saanut itse soitella ja kysellä missä mennään, ja itse kertoa että näihin voi tosiaan näitä korttejakin vaihtaa.

 

[kallionkinko]

Mittasi siis tosiaan paineen. Yhdeksästä kilosta se jotain höpisi. Huoltomiehen perään on saanut itse soitella ja kysellä missä mennään, ja itse kertoa että näihin voi tosiaan näitä korttejakin vaihtaa.

Mistähän yhdeksästä kilosta on puhunut. Täällä oli tyhjennyksen, tyhjiöinnin ja uudelleentäytön jälkeen paine n. 40 bar ja ainetta laitettiin n. 1150g. Paine mitattiin lämpötilapyynti maksimissa.