Tilannetietoja:
Mitsu LN-35, 2-sarja
Pyynti
25, puhallus manuaali päivällä
4/5 ja
5/5 ajoittain
, yöllä
3/5
Sisällä
21-22,5'C
Takkaa tullut poltettua säännöllisen epäsäännöllisesti kovimmilla pakkasilla.
I-See: päällä
Siivekkeet: manuaalisesti
Pakkaset vaihdelleet -3....-23'C
Sulatusanturi ollut nyt keskiputkessa eristettynä Armaflexilla noin
kaksi viikkoa. Käyntijaksot olleet 120 min kummankin puolen ja sulatukset noin 9-12 min. Kerran kävi 2 kpl 40 min lämmitysjaksoissa, kun käytti kesken lämmitysjakson virrat pois suodattimien imuroinnin ajaksi, mutta osasi kammeta sieltä itsensä pois. Ehkä jatkossa voisi tehdä suodattimien imuroinnin virrat päällä ja laittaa vaikka puhallus 1/5 siksi aikaa
Lämpöä riittänyt nyt paljon paremmin kuin hullunkierrossa ja alkutalvesta. Toimii mielestäni niin "normaalisti" kuin Mitsu voi toimia alkuvuoden hulluttelun jälkeen
Kenno sulaa sulatuksessa silmin nähden tasaisesti puhtaaksi. Alhaalle jää muutama tippa valumaan vettä, ennen kuin puhallus lähtee kuivattamaan kennoa sulatuksen jälkeen. Kennon vasempaan kulmaan/sivulle alhaalle oli jäätynyt kuitenkin noin 10 x 5 cm jääkalikka ja keskelle kennoa pienempi 1 x 5 cm jääkalikka. Oikealle sivulle ei ollut kerännyt kennoon mitään jäätä. Sivukalikka lähti hiustenkuivaajalla kohtuu vähäisellä töhöttelyllä pois. Keskikalikkaan en vielä kajonnut, kun hieman ahdas rako ja se ei vastannut kennoon kuten sivukalikka.
Rakentelin pellistä sellaisen V-mallisen leveän simppelin rampin (kiitos
@Halkoholisti hyvästä kuvasta/vinkistä
) maatelineen vasempaan reunaan, jotta sivuilta valuva sulatusvesi ohjautuu paljuun, eikä jalustan päälle -> kerää jääkakkua jalustan päälle ja lopulta Mitsun runkoon/kennoon kiinni. Nyt "jäätyneet puikkonorot" lähtevät helposti pois taittamalla rampin peltiä hieman ja tippuvat paljuun.
Seuraan nyt, että onko tuolla V-mallisella rampilla vaikutusta siihen, että alkaako keräämään uudelleen sitä jääklönttiä kennon vasemmalle sivulle. Alunperin oli listan pätkistä tehdyt "rappuset" veden ohjaajana, mutta ne alkoivat kerätä jäätä ja jäätyivät lopulta kiinni pumppuun, joten ei ollut hyvä ratkaisu.
@puu oli laittanut juuri kuvan jääklöntistä LN-ketjun puolelle (
https://lampopumput.info/foorumi/attachments/69069/).
Minulla teki tuollaista, mutta matalampaa ja vain toiselle sivulle pienemmässä koossa, 10 cm leveydeltä. Olen toiveikas, että johtuisi vain tuosta huonosta vedenpoistoratkaisusta, eikä kennon pikkuhiljaa tukkoon menemisestä.... no saa nähä.
Sähkökulutuksista: nopeasti vilaisin verkkoyhtiön raportila, että "
anturi alaputkessa eristämättömänä = tehdasasennus ja touhutippa anturissa/anturi jäässä" meni samassa ulkolämpötilassa suurin piirtein saman verran sähköä kuin "
anturin siirron keskiputkeen & eristys" jälkeen. Huomioitavaa on, että lisäsin tosin anturin siirron jälkeen myös KHH:n lattioihin lisää lämpöä, joten sekin on ollut yksi muuttuja, mikä on lisännyt sähkönkulutusta aiempaan nähden. Joten pienoista säästöä saanee tuolla anturin (siirrolla ja) eristyksellä.
Se pitää myls huomioida, että
hullunkiertoa ei minulla kestänyt montaa päivää ja ennen sitä kävi kovillakin pakkasilla sitä 70/10 min jaksoa, eli toimi suuren osan talvesta kuten suunniteltu toimivan. Jos hullunkierto olisi jokapäiväistä ja sitä kestää pitemmän aikaa, niin sillä alkaa varmaan olemaan isompi merkitys COP:iin.
Asumismukavuus puoltaa tällä hetkellä anturin eristystä ainakin omalla kohdalla, jotta ei ole hullunkiertoa.
Sulatusanturin sulatus, kuivaus ja eristys parantaa varmasti tilannetta, oli se missä putkessa tahansa.
Keskiputkikokeilun jälkeen kiinnostelee kovasti se
sulatusanturin siirto ja eristys alaputkeen, eli vakiopaikkaan. Syy tähän, jotta ei tulisi mahdollista kennon jäätymisongelmaa jatkossa (joista pientä merkkiä.. ehkä?) ja saavuttaisi mahdollisimman hyvän COP:n pitkässä juoksussa
kuten
@Velsku oli tutkinut ja hienosti raportoinut alaputkiasennuksen ja eristyksen jälkeen! Kun pumpulla pyynti on kova ja kenno reilusti kuurassa 20-30 min ennen tulevaa sulatusta, niin COP ei ole paras mahdollinen.
Itse ILPin hyödyllisyydestä: aiemmin ollut lämmitysmuotona varaava laatta + lattiatermareissa "älykäs viikkokello" + sähköpatterit käytössä ennen ILP:iä.
Nyt on ILPin lisäksi sähköpattereista osa OFF, osa pienemmälle säädettynä +19-20'C, lattialämmitys "varalla" +10'C poislukien KHH ja PH päällä +22/+23'C
Talvikuukausina säästöä tullut nyt noin 500-600 kWh / kuukausi, joten maksanee itsensä kuitenkin muutamassa vuodessa takaisin, jos ei ihmeempiä satu.
Samalla sisällä on huomattavasti lämpimämpää kuin aiemmin, joten ILP ollut alkuhaasteista ja Mitsun hassusta logiikasta huolimatta järkevä hankinta aiempaan lämmitystapaan nähden.
Jatketaan taas harjotuksia.
Edit.
Tai jos kukaan ei jatkossa uskalla Mitsun pumppuja ostaa 
