80sliving
Aktiivinen jäsen
Kiitos, mikä metrimäärä putkea noin? Onko 90 kulmat haitaksi?
Toshiban PKVPG-ND - Daiseikai 9
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
En ole mitannut, lieneekö asentajakaan, mutta oli arponut pituudeksi 5m, joka pitänee hyvin kutinsa.
Kyllähän näitä mutkia yleisesti käytetään, asentajat kyllä tietää miten ja millä laitteella putki tulee taivuttaa oikeaoppisesti.
Joku tietävämpi voi laskeskella, paljonko pitää laittaa ysikymppimutkia linjaan, että alkaa suoristuskyky laskemaan
Pikaisesti laskin, että tässä asennuksessa niitä on 6kpl. Kun ei voinut suoraan viedä huoneesta toiseen, eikä wc:stä ulos, koska palkki oli aina haitolla
Vaikka sen puhalluksen vielä sietäisi, niin sohvalta tulisi häätö joka kerran kun sulatus alkaa. Tai sitten pitää istua pilkkihaalarit päällä, ettei palellu siinä downdraftissa.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Tuleeko sielä muka niin kylmää ilmaa? Ehkä en vaan ole vain huomannut, vaikka pumpun lähellä seissyt monet kerrat sulatuksen aikana, pumppu tosin on eteisessä. Sulatuksen jälkeen (jos takkatila 1 käytössä) saattaa kyllä puhaltaa hetken aikaa 9 asteista ilmaa 
Ehkä tämä tossu ei niin paljoa kylmää laske alleen, kuin edellinen Sanyo teki. Mutta jos sen alla istuu, niin kyllä varmaan omat niskat valittaisivat tuostakin vedon määrästä. Sanyossa kylmää tuli alaspäin oikein "putouksena".Tuleeko sielä muka niin kylmää ilmaa? Ehkä en vaan ole vain huomannut, vaikka pumpun lähellä seissyt monet kerrat sulatuksen aikana, pumppu tosin on eteisessä. Sulatuksen jälkeen (jos takkatila 1 käytössä) saattaa kyllä puhaltaa hetken aikaa 9 asteista ilmaa
80sliving
Aktiivinen jäsen
Tuottaa suuria haasteita ymmärtää ilp lämmön jakautuminen sisätiloissa. Löysin netistä oheisen kuvan, joka aika hyvin hahmottaa miten lämpö voisi edetä. Miten tuo ilma yleensä pyörii, pyrkii, käyttäytyy? Eli ”täyttääkö” ilp ensin esim. isoimman tilan (oh yms. aula) lämmöllä ja se lämmin ilma sitten ”paineesta” pyrkii penetroitumaan muihin tiloihin huonestossa?
Liitteet
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Se selviää vain kokeilemalla.
Lähtökohtaisesti tilat puhallussunnassa lämpenee parhaiten, ja kauimmat, varsinkin sivuille tai muuten kauas/mutkien taakse jäävät heikoiten. ILP ei periaatteessa pitäisi mitään varsinaista paine-eroa muodostaa, samaa huoneilmaa se kierrättää. Kuva on ihan kelvollinen suuntaa-antava esimerkki.
Lähtökohtaisesti tilat puhallussunnassa lämpenee parhaiten, ja kauimmat, varsinkin sivuille tai muuten kauas/mutkien taakse jäävät heikoiten. ILP ei periaatteessa pitäisi mitään varsinaista paine-eroa muodostaa, samaa huoneilmaa se kierrättää. Kuva on ihan kelvollinen suuntaa-antava esimerkki.
jarkko_h
Vakionaama
Tuossa aikaisemmin maininnut että osateholla ja yli 20C pyynnillä vakiosulatus turhan tiheällä välillä. Kuvassa näkyy tilanne kaikkein vaikeimmassa olosuhteessa @ -2C & 30% osateholla ja 22C pyynniillä tilanteessa, jossa ulkona sataa alijäähtynyttä vettä. Ulkoyksikkö katoksen alla. Kennon pinnalle on kertynyt 60 minuutin jakson päättyes kehyt tasainen ohut huuruhuntu. Samalla tahdilla edetessä kenno olisi tukossa noin 4...5 tunnissa. Johtopäätös: osateholla vakiosulatus voisi olla pahimmissakin olosuhteissa ilman mitään riskiä 2 tuntia. Ei oleellinen asia. Tärkeintä että sulatus toimii luotettavasti ja ennakoitavasti.
Olen tyytyväinen pumppuun.
Olen tyytyväinen pumppuun.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
80sliving
Aktiivinen jäsen
Onko mitään uusia kokemuksia premiumista? Itsellä alkaa kohta "pohjalaatan" valu viemäröinteineen ja sähkövedot 16A sulakkeella, valmistelut pumpun asennusta varten. Paikaksi lopulta valikoitumassa oheinen kohta. Jää paremmin pois oleskelualueelta kun pöhisee suoraan leivinuunin läpi 5m., ei ole kulkualueella niin pahasti ja jää sohvan taakse pois näkökentästä. Ulkoyksikkö kuistin kylkeen, pohjalaatta, viemäriputkella sadevesikaivoon. Pistorasia vielä erilliselle sulatuskaapelioptiolle.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Samaa mieltä ja ainakin itseäni puhallusääni häritsisi niin paljon että joutuisin pitämään pumppua minimipuhalluksella jolloin sillä ei enää ole paljoa tekemistä tehokkaan lämmityksen kanssa. Itse välttäisin näistä syistä asennusta oleskelutilaan
Onko jostain syystä hylätty oikealla olevien makuuhuoneiden ovien yläpuoli? Pumppu puhaltelisi rimaseinän läpi ja aukkojen kautta olohuoneeseen ja keittiöön sekä isoon makuuhuoneeseen. Lisäksi takana olevista makuuhuoneisra lähtee ilma väkisinkin liikenteeseen ja siten nekin lämpenesivät. Bonuksena tässä on myös että puhallusääni ja sulatukset eivät häiritsisi yhtä paljoa oleskelutiloissa joten puhallusta voisi pitää isommalla jolloin pumpusta saadaan huomattavasti enemmän tehoa korkeammalla kopilla
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
No eipä tässä oikein mitään erikoista, laite käy ja kukkuu, ja säästöä tulee enemmän kuin uskalsin arvioida ennen pumpun hankintaa.
Omassa tapauksessa säästöön vaikuttaa tietysti positiivisesti muutama seikka: koska sisäyksikkö on eteisessä, puhallusta voi pitää aina vähintään 4 tasolla, poissa ollessa ja joskus päivisin vitosellakin. Lisäksi laite kattaa käytönnässä koko talon, pesuhuoneen ja saunan lattialämmitystä lukuun ottamatta. Pari kulmakamaria on reilummilla pakkasilla viileämpiä, mutta sepä ei haittaa mitään, harvemmin niissä on pattereita pidetty päällä ennen pumppuakaan. Päähuoneissa taas patterit on vain varalle säädetty, jolloin ne naksuu päälle kovilla pakkasilla jos pumpun teho ei riitä.
Laite on asennettu syyskuun alkupuolella, ja helmikuun loppuun mennessa säästöä on tullut n. 3340kwh, mikä on rahaksi muutettuna 405 euroa täällä Carunalandiassa. "Simulaation" mukaan 4700-5000kwh vuosisäästö vaikuttaa täysin realistiselta. Lämmityskausi on täällä melko pitkä.
UY:n alle kannattaa valaa riittävän painava, ja riittävän kokoinen laatta. 100x60cm, ja syvyyttä ainakin 10cm, mieluummin vielä enemmän. Seinään/sokkeliin kannattaa jättää väliä ainakin 5cm.
Näillä mitoilla seinän ja ulkoyksikön väliin saa jätettyä helposti jopa 20cm välin. Joskus näkee asennuksia joiden kohdalla miettii, että saakohan laite varmasti riittävästi ilmaa, kun on niin lähelle seinää asennettu. Täällä kun luntakin tulee usein metrin luokkaa ja ylikin, niin teline on 80cm korkea, mikä riittää tuolla lipan alla hyvin.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
80sliving
Aktiivinen jäsen
C
Myös oheinen asennuspaikka olisi mahdollinen, ulko-oven päällinen. Eteinen on avoin "käytä" wc ovelle, ilman tuulikaappia n. 5,3m. Rimaseinästä voi napata yhden pois tarvittaessa. Mutta miten lämpeää iso makkari, tai olkkari.
Vessan vieressä olevan pikkumakkarin ovenpäällä voisi toimia, veto uy olisi tosin makkarin sisäseinää pitkin. Aika lähellä liesituuletinta myös.
Tuosta tosiaan ei itsellä kokemusta, miltä puhallus kuulostaa tai tuntuu.
Myös oheinen asennuspaikka olisi mahdollinen, ulko-oven päällinen. Eteinen on avoin "käytä" wc ovelle, ilman tuulikaappia n. 5,3m. Rimaseinästä voi napata yhden pois tarvittaessa. Mutta miten lämpeää iso makkari, tai olkkari.
Vessan vieressä olevan pikkumakkarin ovenpäällä voisi toimia, veto uy olisi tosin makkarin sisäseinää pitkin. Aika lähellä liesituuletinta myös.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Onko tuttavapiirissä kellään ilppiä? Jottei tulisi pettymyksiä niin suosittelen käymään istumassa sisäyksikön alla ja kokeilemassa miltä tuntuu ja kuulostaa kun sisäyksikkö puhaltaa:
- n. 300 m3/h joka mielestäni minimiteho jolla ilma liikkuu edes jotenkin. Käytetään meillä plussakeleillä
- n. 400 m3/h, vähän pumpusta riippuen tällä puhallustasolla saadaan maksimissaann 3-3,5 kw lämmitysteho. Käytetään meillä pikkupakkasilla
- >500 m3/h vähän pumpusta riippuen saadaan ulos maksimi/lähes maksimiteho ulos. Vaikkakin meillä on sisäyksikkö asennettu eteiseen josta on olohuoneen sohville, sohvasta riippuen, matkaa 5-7 metriä niin mitsun 3 nopeuden (552 m3/h) ääni koetaan sen verran häiritseväksi, että tätä nopeutta käytetään meillä yli 20 asteen pakkasia lukuun ottamatta kuin yöllä ja poissaollessa. Taloa lämmitetään enemmin takalla ja/tai lattialämmöillä kun kuunnellaan pumpum häiritsevää puhinaa.
- Kannattaa myös huomioida että sulatuksessa sisäyksikön puhallus on seis 10 minuutin kahta puolen jolloin se myös rutisee, narisee, korisee ja huokailee kun kylmäaineen kiertosuuntaa vaihdetaan ja kennon lämpötila muuttuu kahteen kertaan lyhyessä ajassa>50 C. Lisäksi koska erityisesti kovemmissa sulatuksissa sisäyksikön kenno on kylmä, jopa pakkasen puolella useita minuutteja niin sieltä valuu väistämättä kylmää ilmaa pumpun alle/huonetilaan. Varsinkin kylmemmillä keleillä meillä tämän kylmän aistii selvästi 5-7 m päässä olevilla olohuoneen sohvilla enkä edes välitä tietää miltä tämä tuntuisi jos sisäyksikkö olisi sohvan yläpuolella.
Ennen kuin valat laatan pumpulle niin suosittelen lämpimästi testaamaan em. tavalla sen mitä olet valmis sietämään. Olisi aika tympeää alkaa tekemään asennus uusiksi... maksaa minissään 500 euroa + seinän reikien paikkaus ja mahdollisesti vielä uusi laatta tai vaihtoehtoisesti pitää pumppu niin pienellä puhallusteholla ettei siitä saa merkittävää hyötyä lämmitykseen.
Olisiko mahdollista miettiä makkarin seinäasennuksessa että kylmäaineputket vietäisiin välikaton kautta kuten meillä (maksaa ehkä hieman enemmän)? Kondessiveden voisi vetää "siistimmin" esim. kromatulla kupariputkella pintavetona vessan lavuaarin putkeen. Toinen mahdollisuus olisi viedä kondenssiputki kaappien takana/alla etuoven viereen, riippuen siitä että onko mahdollista saada laskua koko matkalle.
En muutenkaan näe tuota paikkaa hyvänä jos tuulikaapin vasen seinä on kuten kuvassa -> pumppu joutuu kuilun perälle josta ilma ei todennäköisesti lähde oikein liikeenteeseen vaikka puhallus olisi isolla ja pumppu kovaa äänä pitäisikin
80sliving
Aktiivinen jäsen
K-Raudassa pääsin kokeilemaan panasonicia. Tossua ei näekään missään livenä nyt. Eipä tuohon tullut kiimoissaa kiinnitettyä huomiota. Täytyy käydä uudestaan. Kyllä tuosta onnistuisi pumpun sivusta putkien ulos otto, veto wc katonrajassa/seinässä, takana olevan vaatehuoneen sisäseinää pitkin, pihalle etelän puoleiselle seinälle. Arvostan kyllä suuresti, että ääneen ja huminaan liittyen tulee kommenttia!Onko tuttavapiirissä kellään ilppiä? Jottei tulisi pettymyksiä niin suosittelen käymään istumassa sisäyksikön alla ja kokeilemassa miltä tuntuu ja kuulostaa kun sisäyksikkö puhaltaa:
- n. 300 m3/h joka mielestäni minimiteho jolla ilma liikkuu edes jotenkin. Käytetään meillä plussakeleillä
- n. 400 m3/h, vähän pumpusta riippuen tällä puhallustasolla saadaan maksimissaann 3-3,5 kw lämmitysteho. Käytetään meillä pikkupakkasilla
- >500 m3/h vähän pumpusta riippuen saadaan ulos maksimi/lähes maksimiteho ulos. Vaikkakin meillä on sisäyksikkö asennettu eteiseen josta on olohuoneen sohville, sohvasta riippuen, matkaa 5-7 metriä niin mitsun 3 nopeuden (552 m3/h) ääni koetaan sen verran häiritseväksi, että tätä nopeutta käytetään meillä yli 20 asteen pakkasia lukuun ottamatta kuin yöllä ja poissaollessa. Taloa lämmitetään enemmin takalla ja/tai lattialämmöillä kun kuunnellaan pumpum häiritsevää puhinaa.
- Kannattaa myös huomioida että sulatuksessa sisäyksikön puhallus on seis 10 minuutin kahta puolen jolloin se myös rutisee, narisee, korisee ja huokailee kun kylmäaineen kiertosuuntaa vaihdetaan ja kennon lämpötila muuttuu kahteen kertaan lyhyessä ajassa>50 C. Lisäksi koska erityisesti kovemmissa sulatuksissa sisäyksikön kenno on kylmä, jopa pakkasen puolella useita minuutteja niin sieltä valuu väistämättä kylmää ilmaa pumpun alle/huonetilaan. Varsinkin kylmemmillä keleillä meillä tämän kylmän aistii selvästi 5-7 m päässä olevilla olohuoneen sohvilla enkä edes välitä tietää miltä tämä tuntuisi jos sisäyksikkö olisi sohvan yläpuolella.
Ennen kuin valat laatan pumpulle niin suosittelen lämpimästi testaamaan em. tavalla sen mitä olet valmis sietämään. Olisi aika tympeää alkaa tekemään asennus uusiksi... maksaa minissään 500 euroa + seinän reikien paikkaus ja mahdollisesti vielä uusi laatta tai vaihtoehtoisesti pitää pumppu niin pienellä puhallusteholla ettei siitä saa merkittävää hyötyä lämmitykseen.
Olisiko mahdollista miettiä makkarin seinäasennuksessa että kylmäaineputket vietäisiin välikaton kautta kuten meillä (maksaa ehkä hieman enemmän)? Kondessiveden voisi vetää "siistimmin" esim. kromatulla kupariputkella pintavetona vessan lavuaarin putkeen. Toinen mahdollisuus olisi viedä kondenssiputki kaappien takana/alla etuoven viereen, riippuen siitä että onko mahdollista saada laskua koko matkalle.
En muutenkaan näe tuota paikkaa hyvänä jos tuulikaapin vasen seinä on kuten kuvassa -> pumppu joutuu kuilun perälle josta ilma ei todennäköisesti lähde oikein liikeenteeseen vaikka puhallus olisi isolla ja pumppu kovaa äänä pitäisikin
Miten tuo liesituulettimen rasva haittaa noilla 3.5-4m. etäisyyksillä?
Mielestäni kauppa on huono paikka testata pumppua ja jos vain on mahdollista niin kannattaa tarkastelu tehdä oikeassa ympäristössä eli asuintalossa. Toki eri merkkien välillä äänitasot vs puhallusnopeus hieman vaihtelevat mutta kyllä siitä käsityksen saa vaikkei nyt ihan sama pumppu olisikaan. Kannattaa kaivaa testipumpun manuaalit ja kokeilla noita aiemmin mainittuja puhallusnopeksia ja niistä syntyviä ääniä ja kokeilla kuinka ilma milläkin nopeudella liikkuu varsinkin pumpun lähellä koska kaavailet asennusta olohuoneeseen. Eikä yhtään pahaa tekisi jos saisit kokeiltua (räntäsateesta) tukkoon menneen kennon sulatuksesta aiheutuvan sisäyksiköstä valuvan kylmän ilman vaikutuksen kun istut pumpun alla.
Tarkoitus tässä ei ole missään nimessä pelotella vaan tuoda oma näkemys kun olet ensimmäistä pumppua ostamassa. Olen itse tuttavapiirissä törmännyt (liian) monta kertaa siihen kuinka huonosti pumppua käytetään ja kuinka vääriä olettamuksia sen hyödyistä ihmisillä on. Tältä talvelta voisin mainita esimerkkinä kun eräässä talossa vieraillessa huomasin että pumppu kävi olohuoneessa katkokäyntiä pakkasen ollessa 15 C. Silloin kun lämmitti niin puhalsi minimipuhalluksella haaleaa lehmänhenkäystä... lattiat olivat tosin todella lämpimät. Mainitsin varovasti talon isännälle ettei pumpusta tuolla tapaa käytettynä saa juuri mitään hyötyä vaan puhallusta tulisi nostaa selkeästi isommalle ja vastaavasti tiputtaa lattialämmöt selvästi alemmas/kokonaan pois. Sain vastaukseksi ettei sitä pumpun tohinaa kestä kukaan kuunnella kun ei edes televisiota kuule kunnolla ja olisi tosi ikävää jos lattiat olisivat nykyistä viileämmät.... tosin totesi samaan hengenvetoon että pumppu kyllä säästää tosi paljon sähkölaskussa. Mielsin tapauksen aika toivottomaksi enkä alkanut tarkemmin ohjeistamaan tai kyselemään esim. sähkön kulutuksista ennen ja jälkeen pumpun asennuksen... ja miksi olisin sillä tässähän ostaja oli hyvinkin tyytyväinen ostokseensa...
Eteläisemmässä Suomessa ei taida saada enää tälle lämmityskaudelle säästöjä kuin kymppejä, max satasen ja eikä täällä poronhoitoalueellakaan puhuta enää kuin parin satasen potentiaalista. Joten jos sinulla ei ole ihan pakottavaa tarvetta valaa laattaa ja asentaa pumppua heti niin mielestäni kannattaa miettiä pumpun paikka ihan rauhassa ja valaa laatta ja asennuttaa pumppu sulan maan aikana
Meillä on liesituulettimeen ja hellaan alle 4 metriä ja en ole rasvaa tai mitään muutakaan ongelmaa sisäyksikön kanssa havainnut
Viimeksi muokattu:
Mikä on ilmavirta ko. nopeudella?
80sliving
Aktiivinen jäsen
Onneksi ei mitään kiirettä. Viilennys voisi olla ok tavoite, eli heinäkuu. Menihän sen pumpun mallin valinnassa jo neljättä viikkoa. Ei ole väärin antaa asennuspaikalle samaa ellei parempaa huomiotaMielestäni kauppa on huono paikka testata pumppua ja jos vain on mahdollista niin kannattaa tarkastelu tehdä oikeassa ympäristössä eli asuintalossa. Toki eri merkkien välillä äänitasot vs puhallusnopeus hieman vaihtelevat mutta kyllä siitä käsityksen saa vaikkei nyt ihan sama pumppu olisikaan. Kannattaa kaivaa testipumpun manuaalit ja kokeilla noita aiemmin mainittuja puhallusnopeksia ja niistä syntyviä ääniä ja kokeilla kuinka ilma milläkin nopeudella liikkuu varsinkin pumpun lähellä koska kaavailet asennusta olohuoneeseen. Eikä yhtään pahaa tekisi jos saisit kokeiltua (räntäsateesta) tukkoon menneen kennon sulatuksesta aiheutuvan sisäyksiköstä valuvan kylmän ilman vaikutuksen kun istut pumpun alla.
Tarkoitus tässä ei ole missään nimessä pelotella vaan tuoda oma näkemys kun olet ensimmäistä pumppua ostamassa. Olen itse tuttavapiirissä törmännyt (liian) monta kertaa siihen kuinka huonosti pumppua käytetään ja kuinka vääriä olettamuksia sen hyödyistä ihmisillä on. Tältä talvelta voisin mainita esimerkkinä kun eräässä talossa vieraillessa huomasin että pumppu kävi olohuoneessa katkokäyntiä pakkasen ollessa 15 C. Silloin kun lämmitti niin puhalsi minimipuhalluksella haaleaa lehmänhenkäystä... lattiat olivat tosin todella lämpimät. Mainitsin varovasti talon isännälle ettei pumpusta tuolla tapaa käytettynä saa juuri mitään hyötyä vaan puhallusta tulisi nostaa selkeästi isommalle ja vastaavasti tiputtaa lattialämmöt selvästi alemmas/kokonaan pois. Sain vastaukseksi ettei sitä pumpun tohinaa kestä kukaan kuunnella kun ei edes televisiota kuule kunnolla ja olisi tosi ikävää jos lattiat olisivat nykyistä viileämmät.... tosin totesi samaan hengenvetoon että pumppu kyllä säästää tosi paljon sähkölaskussa. Mielsin tapauksen aika toivottomaksi enkä alkanut tarkemmin ohjeistamaan tai kyselemään esim. sähkön kulutuksista ennen ja jälkeen pumpun asennuksen... ja miksi olisin sillä tässähän ostaja oli hyvinkin tyytyväinen ostokseensa...
Eteläisemmässä Suomessa ei taida saada enää tälle lämmityskaudelle säästöjä kuin kymppejä, max satasen ja eikä täällä poronhoitoalueellakaan puhuta enää kuin parin satasen potentiaalista. Joten jos sinulla ei ole ihan pakottavaa tarvetta valaa laattaa ja asentaa pumppua heti niin mielestäni kannattaa miettiä pumpun paikka ihan rauhassa ja valaa laatta ja asennuttaa pumppu sulan maan aikana
Meillä on liesituulettimeen ja hellaan alle 4 metriä ja en ole rasvaa tai mitään muutakaan ongelmaa sisäyksikön kanssa havainnut
Tuo scloppi hyöty pitää ehdottomasti huomioida. Eli puhaltaa kunnon tehoilla. Tuo ei tullut mieleenikään. Siis täällä etelässä suurin osa pumpuista on kiinni, kun kävelee ja katselee! En ymmärrä. Jos ei pumppua laita työhön tekemään rahaa, unohda koko laitos.Voin jo näiden tietojen varassa sytyttää kynttilän jouluna, kaikille vastaajille ja vinkkien antajille.
401 m3/h, 111 l/s
Viimeksi muokattu:
Mielestäni aika vastaava kuin oikean puolen makuuhuoneiden vaihtoehto. Molemmissa voisi toimia myös että puhaltaa hieman vinoon jotta ilma lähtee kiertämään joko keittiön tai olohuoneen kautta.
Asennuskorkeus 2.8 m, osassa taloa saksiristikot? Itse pyrkisin asentamaan mahdollisimman matalalle koska silloin pumppu saa kylmempää ilmaa ja ilman saa siirtymään pidemmälle samalla puhallusnopeudella kun puhallus voi olla enemmän vaakaan.
Jos oma pumpun paikan saisin päättää uudestaan niin se tulisi sijansa verran alemmas. Kun sitä ei vain "nuorena miehenä" kaikkea hoksannut niin pumppu asennettiin silloin "silmää miellyttävästi" siten että pumpun alareuna on linjassa tuulikaapin oven yläreunan kanssa
MSZ-LN sulatushuijaus
Täällä on tulossa testimielessä ihan mielenkiitoisia säitä. Pidän toistaiseksi tuon minimilämmitysajan 50 minuutissa, niin katsotaan meinaako vetää kennoa jäihin.
Viimeisimmässä vaihtoehdossasi saa kyllä houkuttelevan siistin asennuksen. Vaihtoehtona voisi ehkä miettiä että olisiko tässä paikassa mahdollista asentaa pumppu alemmas ja viedä kaasuputket heti pukuhuoneen puolella välikatolle ja tiputtaa kondenssivesiputken nurkassa kromatulla putkella alas ja penkin alla seinän läpi saunan lauteiden alle.
Tätä meinasin jo ehdottaa, ääni tälle vaihtoehdolle. Vaikuttaa kaikkein avarimmalle paikalle. Enkä näe hirveästi ongelmaa, jos puhaltaa molemmille puolille edessä olevaa väliseinää. Kyllä se ilma reittinsä takaisin löytää, vaikka ei kiertäisikään yhtä ympyrää.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Joo tuo voi toimia varsin hyvin. Ja jos takkaa käyttää niin alkaa senkin lämpö leviämään...
80sliving
Aktiivinen jäsen
Tänään sain mitsun kirunami tms. ääntä vähän kuunnella 4 teholla. Ei aivan lohduton, mutta eihän sitä jatkuvana siedä.
Tuo paikka kyllä vaikuttaisi positiiviselta. Tuottaa jo mielihyvää tässä vaiheessa koulutusta.
Miten Premiumissa tuo sivuttaissäätö, saako sitä hienosäädettyä, että toinen sivulle ampuva ei ole max vaan esim. aavistuksen keskilinjasta oikealle, kun vasen ampuu suoraan?
Mitenhän tuo korkeus kannattaisi miettiä, kun takka n. 1,97m. korkea n. 1,8m. päässä? Ohessa hahmotelmaa. Pumppu on enemmän keittiön puolella, jos kurkihirren keskilinjaan asettaa.
Juu nouseva harjakatto siis kaikki paitsi kylppäri, wc.
Tuo paikka kyllä vaikuttaisi positiiviselta. Tuottaa jo mielihyvää tässä vaiheessa koulutusta.
Miten Premiumissa tuo sivuttaissäätö, saako sitä hienosäädettyä, että toinen sivulle ampuva ei ole max vaan esim. aavistuksen keskilinjasta oikealle, kun vasen ampuu suoraan?
Mitenhän tuo korkeus kannattaisi miettiä, kun takka n. 1,97m. korkea n. 1,8m. päässä? Ohessa hahmotelmaa. Pumppu on enemmän keittiön puolella, jos kurkihirren keskilinjaan asettaa.
Juu nouseva harjakatto siis kaikki paitsi kylppäri, wc.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Taisi siinä pieni hienosäätö olla, muistaakseni liikuttaa kumpaakin siipeä samaan suuntaan.
Pistäpä piruuttaan sellainen pohjakuva misää näkyy koko talo ja ota muutama kuva olohuoneessa ja keittiössä eri suuntiin niin näkee miten esim. kalusteet on minkälainen tuo takka on
Katkokäynti tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että pumpun säätöalueen alapäässä tehoa ei saa tarpeeksi pieneksi, jolloin pumpun pitää välillä stopata kokonaan. Pysähtely ja käynnistely johtaa COP-arvon huononemiseen. Näissä Tossun laitteissa tämä ongelma on vähäisempi kuin monella muulla, nämä pystyvät tosi pieneen ottotehoon ilman katkomista. Moodista (lämmitys/jäähdytys) ja olosuhteista riippumatta minimi pyörii 100-200 W välillä. Katkokäyntiä tuskin kannattaa hirveästi kokoluokan valinnassa miettiä, sitä ohjaa paremmin maksimi-lämmitystehon tarve.
Joskus muistaakseni laskin, että meillä lämmitystarpeesta jopa lähes 40% on plussa-asteissa. Jos siis pumppu kävisi katkoa tuolloin, niin tämä tarkoittaisi muutaman sadan kilowatin eroa sähkönkulutuksessa vuosittain. COP nimittäin tippuu lähes puoleen omien laskujen mukaan omalla pumpullani, ku se jauhaa aivan tolkutonta 3min lepoa, 3min lämmitystä sykliä. Joillain pumpuilla toki tuo katkokäynti ja sen vaikutus on maltillisempi... omassani se on umpisurkeasti toteutettu, eikä tuohon tilaan pumppua päästetä.
Miten estää katkokäynti? Itsellä raja katkokäyntiin on n. +4C ulkoilmassa (toki aurinkokin vaikuttaa). Eli jos aurinkoa ei ole näkyvissä ja ulkoilma pysyttelee alle +4C, niin katkokäyntiä ei käytännössä esiinny. Sitten lämpöisemmissä ja auringon vaikutuksessa pyritään siihen, että ajastamalla saadaan hoidettua tuo n. +4..+10 väli. Annetaan sisälämpötilan seilata eli pumppaillaan aamulla ja/tai illalla 1-3h esimerkiksi.
Rakentelin joskus ILP laskurin, joka yrittää arvioida myös katkokäyntejä ja se löytyy allekirjoituksen takaa. Jos siitä kliksuttelee perusarvoilla menemään "Seuraava", "Seuraava", jne... niin huomaatte esimerkiksi, että surkein pumppu katkon osalta on Gree Amber ja jos vertaa esim. ekaan Fujitsuun, niin säästö on suunnilleen sama. Profiili on kuitenki täysin eri... Amber tarvii tukea lämmitykseen vasta -14C tietämillä kun taas Fujitsu jo -7C. Katkoa Amber käy koko plussakelin, kun taas Fujitsu n. +6C alkaen. Säästö on silti suunnilleen sama. Toki tämä on laskuri vaan eikä koko totuus, mutta yrittää arvioida pumppujen eroja. Jos kiinnostaa tää laskuri, niin malliesimerkki miten sitä on tarkoitus käyttää löytyy täältä.
Viimeksi muokattu:
Lieko talosi neliöitä oli mainittu missään mutta pohjakuvien peusteella "standardin" mukainen n. 120 m2? ja saksikaton takia kuutiota reilusti -> 35 sarja.
Pumput menevät katkokäynnille silloin kun ottoteho minimissään, käytännössä tämä tarkoittaa sitä että tällöin antoteho on vähän pumpun merkistä ja ulkolämpötilasta riippuen hieman alle kilowatin-1,5 kw. Pumpun ohjauksen toteutuksesta riippuen koppi kärsii enemmän tai vähemmän mutta mielestäni ongelmaa pidetään turhan isona/liioitellaan. Perustelen tätä sillä että normaalissa omakotitalossa 0-1 kw aikaisen lämmitystarpeen osuus koko vuoden lämmitystarpeestä on kohtuullisen pieni, varmaan max 10 % niin ei ole oikeassa elämässä hirveästi väliä että saadaanko tämä pumpattua 2,5 vai 5 copilla. Kuten jo aiemmin mainittiin niin katkokäyntiä voi suurelta osin vältellä ajastuksien avulla keväällä ja syksyllä
jarkko_h
Vakionaama
Toshiba Premium (sekä 25 että 35) käyvät todella pienellä minimiottoteholla (150...170W). Eli nämä pumput käyvät ilman auringon paahdetta ilman katkokäyntiä asunnon koosta ja hataruudesta riippuen +5....+12C asti. Lisäksi katkokäynnin hystereesi vaikuttaa olevan sen verran järkevä, että pumppu ei tee jatkuvaa on/off temppuilua.
Katkokäyntiä voi lisäksi vähentää ajastuksella. Omassa pienen kuorman vaatimassa asunnossani kevättalvella huhtikuun alussa, kun aurinko alkaa lämmittämään, niin laitan ajastuksella pumpun suosiolla pysäytykselle 14-19 väliselle ajalle. Loppukeväästä toukokuuussa pummpu on ajastuksella päällä enää yöllä. Jos sattuu väliin poikkeuksellisen kylmiä päiviä, niin pumppu virtanapista päälle.
Katkokäyntiä voi lisäksi vähentää ajastuksella. Omassa pienen kuorman vaatimassa asunnossani kevättalvella huhtikuun alussa, kun aurinko alkaa lämmittämään, niin laitan ajastuksella pumpun suosiolla pysäytykselle 14-19 väliselle ajalle. Loppukeväästä toukokuuussa pummpu on ajastuksella päällä enää yöllä. Jos sattuu väliin poikkeuksellisen kylmiä päiviä, niin pumppu virtanapista päälle.
Viimeksi muokattu:
Niin yllä kirjoitin toista.. ei tarve ole mikään kohtuullisen pieni, vaan aika merkittävä (siis meidän tapauksessa). Meillä siis 0C:ssä lämmitystarvearvio on hiukkasen reipas 1kW.
Ero sähkönkulutuksessa olisi siis laskennallisesti arvioiden mutulla noin 300kWh vuodessa, mikäli pumppu vetäisi koko plussakelin meillä katkoa.
Mutta joo... tämä meidän osalta. Se pitää itse arvioida oman talon osalta kuinka suuri se on, koska tämä esimerkki on rivitalosta. Samaten pitää osata ottaa huomioon minkä alueen se pumppu pystyy lämmittämään, joten ei se pelkkä koko talon lämpötarvearvio ole kaiken a ja o.
PS. Ja kovinkaan moni pumppu ei pääse alle 1kW minimitehoihin... ja nyt tarkoitan sitä, että laitetta käyttää lämmitykseen eikä lehmänhönkäykseen. Toisekseen, esitteitä noiden minimien osalta on sitten turha katsoa, koska ne eivät kerro yhtikäs mitään.
Viimeksi muokattu:
Totta tapauskohtaistahan tämä on. Minusta omakotitalossa ei ole tavatonta että tehontarve @0C on yli 2 kw ja meillä tarve lienee n. 3kw, toki vajaa kilowatti tästä katetaan käyttösähköllä mukaan lukien kosteiden tilojen lattialämmöt.
Vähän tässä meinaa mennä kaksi asiaa sekaisin -> pumpun oikea mitoitus ja katkokäynti ja sen haitallisuus.
Omasta mielestäni @80sliving taloon sopii paremmin 35 kuin 25 sarjan pumppu. Hyvä myös huomioida ettei pienempi pumppu välttämättä tarkoita yhtään pienempää minimitehoa. Toshibasta en ole niin perillä että onko näin mutta monilla merkeillä esim. mitsuissa on tapana ollut että 25 sarjalainen on softalla kuohittu 35 ja molemmissa rauta on sama ja siitä johtuen myöskään minimitehoissa ei ole eroa. Mallista ja merkistä riippumatta katkokäynti tulee väistämättä eteen enkä antaisi sen ohjata pumpun valintaa vaan tekisin sen pumpun maksimi tehontarve silmällä pitäen
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
No, täällä menisi suorasähköpattereilla nollakelissä n. 1500w. (Koko vuoden aikana n. 10500kwh kulutus.)
Pumpulla luku on nollakelissä n. 600w, ja pattereihin verraten näyttäisi leikkaavaan noin puolet koko vuoden kulutuksesta pois.
Luvut ja liitteen tilasto eivät ole täysin tarkkoja, sillä pumppu ei ole kytketty kulutusmittariin,
eikä pesuhuonepuolen talvea kohti nousevaa lattialämmityksen tasoa voi ihan tarkasti laskea.
Suorasähköpattereiden (punainen käyrä) kuvaaja on kuitenkin varsin hyvin suuntaa antava tässä rakennuksessa.
Pattereiden (tai pumpun) lämmitysala on n. 97 neliötä. Talo vuosimallia 88.
25 premium tuli tähän, 35:ssä en nähnyt oikein mitään lisähyötyä koville pakkasille. Sama kompura, kovemmat kierrosnopeudet vain?
Pumpulla luku on nollakelissä n. 600w, ja pattereihin verraten näyttäisi leikkaavaan noin puolet koko vuoden kulutuksesta pois.
Luvut ja liitteen tilasto eivät ole täysin tarkkoja, sillä pumppu ei ole kytketty kulutusmittariin,
eikä pesuhuonepuolen talvea kohti nousevaa lattialämmityksen tasoa voi ihan tarkasti laskea.
Suorasähköpattereiden (punainen käyrä) kuvaaja on kuitenkin varsin hyvin suuntaa antava tässä rakennuksessa.
Pattereiden (tai pumpun) lämmitysala on n. 97 neliötä. Talo vuosimallia 88.
25 premium tuli tähän, 35:ssä en nähnyt oikein mitään lisähyötyä koville pakkasille. Sama kompura, kovemmat kierrosnopeudet vain?
Liitteet
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen: