Toshiba Premium+ 35 / 25 (plus) kokemukset

P

Poistunut käyttäjä 20253

Vieras
Sähköpattereita parempi olisikin puhallin, niin vastaisi ilpin tapaa tuottaa ja levittää lämpöä. Puuilosta saa alle 15€ lämmityspuhaltimia.

Kotoa ei tarvitse olla poissa, ruokaakin voi laittaa kunhan ei tuuleta lämpöä harakoille, mutta käyttöveden lämmitys ja viemäriin lasku on niin iso kulutuserä, että sotkee kyllä herkästi laskelmat.

Sulla kun on n. 60W/C, niin joku 1000w lämmitystä peruskulutuksen päälle voisi olla sopiva. Tietysti mitä enemmän, sen tarkempi on lopputulos.
 

puuhis

Vakionaama
Sähköpattereita parempi olisikin puhallin, niin vastaisi ilpin tapaa tuottaa ja levittää lämpöä. Puuilosta saa alle 15€ lämmityspuhaltimia.

Kotoa ei tarvitse olla poissa, ruokaakin voi laittaa kunhan ei tuuleta lämpöä harakoille, mutta käyttöveden lämmitys ja viemäriin lasku on niin iso kulutuserä, että sotkee kyllä herkästi laskelmat.

Sulla kun on n. 60W/C, niin joku 1000w lämmitystä peruskulutuksen päälle voisi olla sopiva. Tietysti mitä enemmän, sen tarkempi on lopputulos.
Pohdin tätä hommaa lisää ja mitä enemmän miettii tämän metodin virheitä niin hankalammaksi menee. Puhaltimen tuottama ilmamäärä pitäisi olla sama kuin pumpulla, muuten lämpö jää paikalliseksi eikä pidä paikkaansa. Tässä vertaan esim puhallusta nopeudella 4, lämpöä uppoaa selvästi enemmän kuin puhalluksella 3.

Tämä tapa on mielenkiintoinen mutta virhemahdollisuuksia on tosiaan paljon enemmän kuin pumpun suorassa mittaamisessa, tässähän yirtetään saada C/W arvo jota peilataan sitten energiankulutukseen ja sitä kautta pumpun coppiin. Ymmärrän tämän.

Tuo 60W/C ei ole lähellekään oikein. Otin tuosta VTT testihuoneesta matematiikan (olettaisin että on oikein) ja syötin exceliin - arvolla 60W/C ja sisälämpötilalla +21, lämmitystarve esim -10 asteessa on 860W ja nollassa asteessa 260W. Toivoisin että lämmitystarve olisi noin pieni mutta käytännössä ei valitettavasti ole.

Kun takkaa ei polteltu tuossa plussalla ja pikkupakkasilla, puhallus 3:lla lämpötehoa mittasin +2 asteessa 1kW, -1 asteessa 1.3kW. -1 asteessa puhalluksella 4/5 upposi kämppään 1.75kW. Eli pelkällä puhallusmäärän vaihdolla ero on 450W lämmitystehossa, asttaa suuria haasteita c/w arvon mittaamiselle.

Takaisinlaskennan kautta olen loggerilla mitannut -10 asteessa täystehon joka antoi 4.1kW lämpötehoa 2050W ottoteholla (hetkellinen). Esim tämä arvo löytyy pumpun VTT testistä ja on erittäin tarkkaan sama. Näitä täystehomittauksia tietysti voi nyt tehdä lisää kun pakkaset vielä kiristyy ja varmuus mittauksen oikeellisuudesta korostuu.

EDIT: Yliviivattu kirjoitettu puppu.
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuo 60W/C ei ole lähellekään oikein. Otin tuosta VTT testihuoneesta matematiikan (olettaisin että on oikein) ja syötin exceliin - arvolla 60W/C ja sisälämpötilalla +21, lämmitystarve esim -10 asteessa on 860W ja nollassa asteessa 260W. Toivoisin että lämmitystarve olisi noin pieni mutta käytännössä ei valitettavasti ole.
Kyllä se on aika oikea, kyse on sisälämpötilan ja ulkolämpötilan lämpötilaerosta. +22C - -10C => lämpötilaero on 32 C ;)
32 C * 60 W/C = 1920 W
 

puuhis

Vakionaama
Kyllä se on aika oikea, kyse on sisälämpötilan ja ulkolämpötilan lämpötilaerosta. +22C - -10C => lämpötilaero on 32 C ;)
32 C * 60 W/C = 1920 W
Okei, metsään siis meni, pahoittelut tästä. Ei pitäisi mennä kopioimaan materiaalia ymmärtämättä mitä kopioi....

Mikähän on käytännön merkitys virkkeelle "lämmityksessä hyödynnettävien sisäisten lämpökuormien lämpöteho, W". Lisälämmitin, vtt testissä 1kW?

Mittalaite huoneessa sisäyksikön kanssa joka tuottaa 1kW lämpötehon? Monestikohan muokkasin tätäkin viestiä :tonttu:
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mikähän on käytännön merkitys virkkeelle "lämmityksessä hyödynnettävien sisäisten lämpökuormien lämpöteho, W". Lisälämmitin, vtt testissä 1kW?
Mittalaite huoneessa sisäyksikön kanssa joka tuottaa 1kW lämpötehon? Monestikohan muokkasin tätäkin viestiä :tonttu:
Eli testissä on tuo mitoituslämpötila -26C ja siinä tarvittava lämmitysteho 6 kW (oletan että tämä on ΦH). Nyt oletetaan että huoneistossa on sähkölaitteita, ihmisiä ja yms. jotka luovuttavat tilaan tuon 1 kW (Φint). Eli lämmityslaitteilta vaaditaan todellisuudessa -26 C 6-1 = 5 kW

Mielestäni tuo miinus merkki pitäisi olla tuossa kaavassa plussa jotta kaava olisi oikein ja ΦH = 6 kw (-26 C)
tai sitten vaadittava lämmitysteho -26 on todellisuudessa 7 kW (~(20--26)*146) (ja tuo 6 kW on se mitä lämmityslaitteita vaaditaan).

=> Mitäs mieltä muut ovat? :cool:

1699971070025.png
 

puuhis

Vakionaama
Jos huoneessa on mittalaitteita tms jotka tuottaa 1kW lämpötehon niin sehän on pois lämmitystarpeesta. Ja jos katsoo testattuja laitteita niin -7 asteessa huone vaatii 3.2kW, ei 4.2kW. Tuo 4.2kW @ -7 on iman tuota 1kW:n vähennystä.

Eli tuo 6kW @ -26 astetta on oikein, huone haluaa tuon.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ihmettelen nyt vain tuota kulmakerroin 146 W/C. Ulkona -26C ja sisällä 20C => lämpötilaero 46 C
=> 146 W/C * 46 C = 6716 W Mikä tämä sitten on ellei ole "huoneen" kokonaislämmön tarve?
ILPiltä/lämmityslaitteilta vaaditaan sitten -26 5716 W, ilmeisesti tämä on nyt sitten se kaavan ΦH :)
0 C vaadittaisiin 1920 W ja -7C 2942 W

1699973710210.png
 
Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Vakionaama
Kyllä nuo VTT:n kaavat oikein on. Lämmitystarve ΦH näkyy selvästi myös vanhojen rapsojen ΦH-ulkolämpötila -kuvaajista. Tuota ΦH:ta yritetään pyytää yksistään ILP:ltä siihen asti kun ILP:n teho riittää pitämään sisälämpötilan ylhäällä.

Eli käytännössä tilanne vastaa sitä että hupisähkö ja ihmisten tuoma lämpö riittää noin 13 asteeseen asti pitämään sisälämpöjä 20 asteessa ja tämän jälkeen lämmitystehontarve nousee 146W/C.
 
Viimeksi muokattu:
P

Poistunut käyttäjä 20253

Vieras
Missä ko yksiköt tarkalleen ovat? Itse uskoin, että ILPit kuuluu sijoittaa talon suurimpaan huoneeseen.
Usein noita sijoitellaan auloihin ja portaikkoihin. Tosiaan pystyy mukavammin ja tehokkaammin käyttämään maksipuhalluksella kun eivät sijaitse oleskeluhuoneissa.
 

Legis

Aktiivinen jäsen
Puuhiksen leveyksillä pakastunu hurjasti. Eikös tuollanen noin kakkosen koppi oo kuitenkin ihan hyvä -10 asteen pakkasella? Toivottavasti säilyy melko samanlaisena vielä kylmemmille keleille saakka.

Täälläkin pakastui nollan tuntumaan tai vähän alle ja lunta satoi yöllä, tulossa pikku pakkasta. En nää vielä mitään ihmeempää ottotehon nousuu ilpeillä, mutta huomaan yläkerran FD35:sta että se hönkii aavistus viileempää ilmaa sekä ottaa ihan ripauksen enemmän sähköö kuin plussakelillä, mutta hyvin epädramaattinen muutos toistaiseksi. Alakerran 25+:ssa taas otti viimeyönä melkein ihan saman kuin +3-5 kelillä pl. oletettu sulatuspomppu. Sulatus ja sen jälkeinen "säätö" näkyy 25+:lla laakeampana kumpareena, FD35:lla terävänä piikkinä.

Alakerran 25+, pyynti 20, puhallin 2, 50% rajoitus (pohjakulutuksesta vähennettävä ~30wh/5min)
katso liitettä 90069

Yläkerran FD35, pyynti 20, puhallin 2 (pohjakulutuksesta vähennettävä ~5wh/5min)
katso liitettä 90072

Laitoin saunankin tossukan päälle toissapäivänä ja nyt 2. vaiheessa on 2x ylläpito 25+:aa. Kummallakin on noin 26-30m2 lämmitettävä ala. Pyynti 8 "ylläpitotila", puhallin "auto", 50% rajotus (Pohjakulutuksesta vähettävä 10wh/5min ja piikittävä kulutus tulee toisaalta)
katso liitettä 90073

Nää ois aika hyvät lähtötilannekäppyrät mihin verrata kunhan tännekin saadaan pakkasta.

-6deg yön käppyrät. 1. vaiheessa oli tänä yönä ryzen-pöytäkone lisäkuormana ilman mitään virranhallintaa sekä 65" oled kun ajelen nettilaatutestiä. Yläkerran ja alakerran ilpit joutunu kans laittamaan 21 pyynnille ja puhaltimet 75-80% jotta säilyy 20-21 asteen lämmöt.

Kokonaisuutena ei mitään radikaalia kopperon romahtamista ja ihan nätit käyrät. Sanoisin että alakerran 25+ (vaihe1) on selvinny hitusen paremmin ku yläkerran FD35 (vaihe3), joka imeskelee aika pal sulatuksissa ja sen pohjakulutus on noussu aavistus enemmän prosentuaalisesti mut ei lähimainkaan tuplaantunut vielä vs plussakelit. Tossu jaksaa kans hyvin lämmittää isoo alakertaa 50% tehorajotuksella näissä olosuhteissa, oma veikkaus että -10-15 pakkasella jää vajaaks ja pitäs laittaa kompura 75-100%.

Nopeella 50% hemmotestillä, hetkellisenä hyötysuhteena, tossukka jaksaa puskea 10,5-11 asteen deltan tulo/otto täydellä puhalluksella eli lämmitysteho 2,55-2,65kw ja koppi ~3,1 jos ottoteho on sen sama 850w kuin plussakelillä. En tiiä voiko maksimipyynnin ottoteho sit muuttuu eri ulkolämpötiloissa.

Kakkosvaiheessa oleva, vierastalossa 6deg ylläpitolämpöö pitävä tilapäinen ~1,8kw hallipuhallin käy jo aika tiheesti tällasella kelillä.

Edit. Ens yöstä on luvattu viel vähän kylmempi, sammutan 1. vaiheen lisäkuormat ens yöks niin saa "ceteris paribus" käppyrät.


IMG_9136.jpeg

IMG_9135.jpeg

IMG_9134.jpeg
 
Viimeksi muokattu:

Derae

Jäsen
Noniin, nyt saatiin tännekin pakkasta se 4-5 astetta ja tässä on mittauksia viimeiseltä 6 tunnilta FD25 vs premium+ 25. Näkyy tuo mitsu tipahtelevan paikkapaikoin kuuluisalle huonolle osatehoalueelleen, mutta kokonaisuutena silti voittaa Toshiban selvästi.
 

Liitteet

  • pakkasdataa.pdf
    523,4 KB · Katsottu: 174

Legis

Aktiivinen jäsen
Derae, ottoilman lämpötila tossulla alempi ja tasasempi eli lämmittää vissiin isompaa tilaa? Silti vie tuona loggausaikana vähemmän ottosähköä yhteensä kuin fd25, ei käy kertakaan yli 1000w ja 800w paikkeilla pysyytelee tasasesti. Ja jos tossu on alakerrassa niin kans lämpöhäviötä on välipohjan läpi yläkertaan jeesaamaan yläkerran fd25:sta. Eli mites noiden ilppien lämmitystarpeet vs ottosähkö, onko tossulla nyt kuitenkin suurempi lämmitystarve kuin fd25, mutta hörppäsee sähköä silti vähemmän näytti kopit mitä vaan?
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Derae, ottoilman lämpötila tossulla alempi ja tasasempi eli lämmittää vissiin isompaa tilaa?
Toshiba on "kellarissa" ja Mitsu ilmeisesti asuintiloissa. Mitsu voisi olla rauhallisempi i-see OFF. ;)
 
Viimeksi muokattu:

puuhis

Vakionaama
Noniin, nyt saatiin tännekin pakkasta se 4-5 astetta ja tässä on mittauksia viimeiseltä 6 tunnilta FD25 vs premium+ 25. Näkyy tuo mitsu tipahtelevan paikkapaikoin kuuluisalle huonolle osatehoalueelleen, mutta kokonaisuutena silti voittaa Toshiban selvästi.
Ja tässä on vielä sekin että Toshiba on puhalluksella 5/5 ja Mitsu 3/4, vähän epäreilu tilanne Mitsun kannalta. Ja silti Mitsu pelaa paremmalla copilla - siinä on vain se 1.5kW raja jonka alapuolella coppi romahtaa.
 

puuhis

Vakionaama
Tuossa tossun dataa viime yöltä. Alkupää on puhalluksella 4/5, pyyntinä +21, takka 1. Aamulla pakkanen kiristyi sopivasti -15:een joten aloin hemmostestaamaan. Pdf:ssä enemmän tietoa tuosta testistä.

Ja skeptikoille tiedoksi että tuo hemmo testi antaa saman tuloksen kuin VTT testissä -15 asteessa, tulos on ihan sama deltaT mukaan lukien :cool:.

Alusta hemmotestiin asti keskilämpötila on -9.5, tämän osan cop=2.0 (sulatukset huomioitu). Tämä siis puhalluksella 4/5, takka 1 moodi, pyynti +21.

Hemmotestistä kun ottaa yksittäisen parhaan copin (rusina pullasta), tulos on vähän yli 1.9 (ottoteho 2040, puhallusteho 3950, deltaT=17.4).

Halkoholistin haamu oli ihan oikeassa siinä että pitää odottaa pitempään kuin 10 minuuttia ennenkuin max teho saadaan, datasta näkee selvästi että max teho tulee 18 minuutin jälkeen sulatuksesta, sen jälkeen se alkaa vähän hiipua (tällä kertaa kenno oli kunnolla kuurassa). Eli tuo aikaisemmin tekemä -10 asteen hemmo antaisi varmaan hitusen paremman tuloksen jos olisin odotellut pitempään (sain 4.1kW @ -10 astetta) noin palttiarallaa 10 minuutin huudattamisen jälkeen.

EDIT: Toshiban esitteestä Premium+25: max antoteho 4.7kW @-15C.... Kröhöm, tuli yskä.....
 

Liitteet

  • tossu-7--15 ja hemmo -15 ja 5-5 puh loppuun 21 pyynnillä temps.pdf
    83,3 KB · Katsottu: 114
  • tossu-7--15 ja hemmo -15 ja 5-5 puh loppuun 21 pyynnillä.pdf
    79 KB · Katsottu: 141
Viimeksi muokattu:

Derae

Jäsen
Derae, ottoilman lämpötila tossulla alempi ja tasasempi eli lämmittää vissiin isompaa tilaa? Silti vie tuona loggausaikana vähemmän ottosähköä yhteensä kuin fd25, ei käy kertakaan yli 1000w ja 800w paikkeilla pysyytelee tasasesti. Ja jos tossu on alakerrassa niin kans lämpöhäviötä on välipohjan läpi yläkertaan jeesaamaan yläkerran fd25:sta. Eli mites noiden ilppien lämmitystarpeet vs ottosähkö, onko tossulla nyt kuitenkin suurempi lämmitystarve kuin fd25, mutta hörppäsee sähköä silti vähemmän näytti kopit mitä vaan?

Toshiba on kellarissa lämmittämässä isoa oleskelutilaa ja sellaisessa paikassa, että tuolta ei lämpöä nouse käytännössä ollenkaan auttamaan tätä asuintilojen mitsua. Kokonaislämmitystarpeessa Toshiba pääsee helpommalla kuin tämä FD ja tuon takia ajattelin panostaa tällä kertaa tähän premium+:aan, kun paperilla näytti myös osatehot erittäin hyviltä. Eipä tässä oikeen mikää tätä faktaa muuta, että ainakin tämän (viallisen?) pumpun hyötysuhde on huonompi kuin vanhan fdn.

Ja tässä on vielä sekin että Toshiba on puhalluksella 5/5 ja Mitsu 3/4, vähän epäreilu tilanne Mitsun kannalta. Ja silti Mitsu pelaa paremmalla copilla - siinä on vain se 1.5kW raja jonka alapuolella coppi romahtaa.
Niinpää, Mitsun tulokset paranee tästä vielä, kunhan posti kiikuttaa termostaatit ja muut kilkkeet perille mitä tarvitaan modeihin eli pohjavastus sen taakse jne. :D
Toshiba on "kellarissa" ja Mitsu ilmeisesti asuintiloissa. Mitsu voisi olla rauhallisempi i-see OFF. ;)
i-see on pois päältä, mutta fd:n sisäyksikön sijoituspaikka on huonohko. Sisäilman anturi on siirretty kotelosta pihalle ja eristetty, jotta se tasaisi edes vähän tuota säätöä.

Paljonkos noissa on ilmamäärät noilla pyynneillä?
FDllä olen käyttänyt (3/4) 520 m3/h ja Toshiballa (5/5) 731 m3/h
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
i-see on pois päältä, mutta fd:n sisäyksikön sijoituspaikka on huonohko. Sisäilman anturi on siirretty kotelosta pihalle ja eristetty, jotta se tasaisi edes vähän tuota säätöä.
Anturia voisi hidastusta esim. sijoittamalla anturi filmirullakoteloon (tiivistäen johdon läpivienti). Joskus kokeilin vanhalla FA-mallilla massana sinitarraa, se ei oikein toimintut. :cool:
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Joo katsoin, mutta jostain jäänyt mieleen että tuossa on yleisesti käytetty 5-10% vähennystä ilmamäärässä varmuuden vuoksi. Eipä tuo noin päin vaikuta kun tiputtaa mitsun tuloksia vähän.
Sitten samaa vähennystä pitäisi käyttää myös Toshiballe. :)
 

puuhis

Vakionaama
Koitin vielä databookin arvoihin verrata loppupään dataan jossa mennään osatehoilla. Loppupäässä rusina pullasta arvo on lämmitysteho 2230W, otto tuolloin 990W @-13 astetta.

Piirsin tuon -13 astetta DB käppyrät exceliin, siitä sitten 2200W:n kohdalla ottoteho on 570W.

Eli omassa mittauksessa ilman sulanapitoa otto olisi ollut 890W. No, eihän ottotehossa ole eroa "kuin" 320W databookin arvoon verrattuna.

Aivan päin seiniä nuo databookin arvot.
 

puuhis

Vakionaama
Laitan tähän nyt vielä tuon -13 asteen parhaimman arvon (yksittäinen datapiste jossa paras cop) databookin -13 asteen käyrään sovitettuna. Näyttää vähän paremmin kuin paljon metsässä laite on luvatusta. Datapiste saatu siis puhalluksella 5/5, pyynti +21, takkamoodi 1.
 

Liitteet

  • Databook graafi -13 astetta.png
    Databook graafi -13 astetta.png
    67,6 KB · Katsottu: 120

repomies

Hyperaktiivi
En tiiä voiko maksimipyynnin ottoteho sit muuttuu eri ulkolämpötiloissa.
Tottakai se voi. Kompressorin kohtaama vastus riippuu paineista ja kylmäaineen massavirrasta. Eihän niistä mikään ole vakioita vaan ne riippuvat sisätilan ja ulkoilman ominaisuuksista, lähinnä lämpötiloista, ja EEV avautumasta.

Jos ottoteho perustuu muisteluun siitä mitä se oli joskus jossain toisessa kelissä, niin tuloksilla on lähinnä viihteellistä arvoa.
 

Legis

Aktiivinen jäsen
Tottakai se voi. Kompressorin kohtaama vastus riippuu paineista ja kylmäaineen massavirrasta. Eihän niistä mikään ole vakioita vaan ne riippuvat sisätilan ja ulkoilman ominaisuuksista, lähinnä lämpötiloista, ja EEV avautumasta.

Jos ottoteho perustuu muisteluun siitä mitä se oli joskus jossain toisessa kelissä, niin tuloksilla on lähinnä viihteellistä arvoa.

10min alkupurasu autotallin ilpistä, josta sen 850w ohjenuoran mittasin aiemmin ku oli vähän plussaa, niin vähän alle sen pyörii lukemat 830-840w ja pakkasta -6-7. Taitaa pakkasella tippua otto ihan ripauksen, ryöminee aavistus ylöspäin sulatussyklin loppua kohden.

Luin hitachi premiumin "data bookista" että jokainen 90deg kulma kylmäaineputkissa lasketaan kuin putket ois 1,5m pitemmät. Yli 5m putkilla teho alkaa himmata.:hmm:

IMG_9166.jpeg


Paikallinen ilppiasentaja anto premium plussa 35:sta tarjouksen 2,2k asennettuna:hmm:Ei taida kauheeta työjonoa olla tällä hetkellä rakennusalalla monillakaan. Sanoin että antaa tarjouksen kans RW35:sta asennettuna, ynnäilen sit päässä maksaako erotus ikinä itteensä takas kuvitellulla erolla kopissa. Ainakin RW:t vaikuttaa kans piikittävän tehoja sulatuksen jälkeen kuten FD. Paras testi on ehkä vaan kattoa päiväkohtasta toteutunutta kulutusta eri lämpötiloissa, koska sillä ostosähköllä vaan on väliä, ja laittaa nää mitatut kopit pienempään arvoon.
 

Legis

Aktiivinen jäsen
Ois hauska nähä mitä kotikoppaajat mittailis RW mitsusta vs toshiba kun en oo nähny RWläisistä ainuttakaan kotikoppausta vielä. Näissä alla olevissa kuvaajissa mitsu on enemmän tehokone ja vähän huonommalla kopilla kuten tehokkaammat pumput yleensä. Jännä et tää koppibisnes on niin erilaista eri mittaajilla/eri pumppuyksilöillä:D


Laitetaan nyt kuvat tännekin kun tldr ukot ei kuitenkaa avaa linkkejä:cool:

IMG_9167.png

IMG_9168.png
 

puuhis

Vakionaama
En oikein ymmärrä noita power käyriä, mitähän ne kuvaa?

Lisäksi ainakaan Premium +25:ttä ei ole testattu euroventin taholta, ne on vain 'eurovent certified', valmistajan ilmoittamia arvoja.
 
P

Poistunut käyttäjä 20253

Vieras
Ois hauska nähä mitä kotikoppaajat mittailis RW mitsusta vs toshiba kun en oo nähny RWläisistä ainuttakaan kotikoppausta vielä.
RW ei kaiketi ole harrastusväline, vaan työjuhta . Itse vetelen sillä järjestään vitosen koppeja nollakelissä jos vertailen aiempaan sähkönkulutukseen. Rossipohjarempan vaikutusta ei jaksa aina muistaa, eikä lämmönleviämisen erilaisuutta viitsi huomioida kun tuntuu niin saakelin hyvältä näin!

Sen verran tuossa on totuutta siteeksi, etten jaksa harrastaa ja mittailla kuin huoneen lämpötiloja. Niin saan lyötyä muutaman prossan tarkkuudella kopit ulos sähköyhtiön käppyröistä sängyllä somettaen.

Kuvassa kivasti 2.6°C päivät tasan vuoden välein (joo, on nousevaa ja laskevaa käyrää - ei me nyt niistä!) Peruskulutuksen kun irrottaa tuosta ja vähentää em. rempan reilu 10% vaikutuksen, niin päädytään 4.8 koppiin. Toiset 10% voi vähentää epätasaisen ja keskiarvoisesti alemman sisälämmön vuoksi, niin päädytään reilu neljään, ja pyöristetään neljään kun sovitetaan se nollaan VTT:n mittauskäyrien mukaan. Em. Prosentteja on laskeskeltu ja iteroitu muutamia kertoja isommallakin läpötilaerolla, mutta hauskasti tästäkin nasahti piste suoraan VTT:n testikäyrälle. Jäi mieleen ja ansaitsee maininnan, koska rykäsin kaljat kurkkuun kun vertasin näillä arvoilla tehtyjä kännykkälaskelmia tarkempaan. 0.995 oli vastaavuus.

Jos tykkää tehdä kotiläksyjä niin paljonko minulla on pohjakulutus, jotta em. toteutuu? Vanhassa kaikki sähkö kulutettiin sisällä, uudessa on 45wattia ulkopuolella. Joo, en minäkään jaksaisi. Enkä tämän enempää jaksa kopitellakkaan, koska rw-sarjalainen on huono harrastus 8 viikon kokemuksen syvällä rintaäänellä.
 

Liitteet

  • IMG-20231109-WA0003.jpg
    IMG-20231109-WA0003.jpg
    71,6 KB · Katsottu: 100
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Legis

Aktiivinen jäsen
-8 yö oli. Nyt on yöllisiä pohjakulutuskäppyröitä plussakeliltä, nollakeliltä ja -8 keliltä. Varaajassa oli tuollon plussakelillä vielä vähän lämpöstä vettä, mikä skewaa tuloksia, eli jos nyt tulis plussakeli yhtäkkiä niin ilpit vois haukata aavistus enemmän sähköö. Nollamittauksessa varaaja oli jo lähes yhtä kylmä kuin nyt, asteen pari lämpimämpi. Se kierrättää lattioissa tällä hetkellä vähän ilmaa kylmempää vettä (varaaja jäähtyny teknisen tilan ambienttiin) ku en oo laittanu kiertovesipumppuja pois päältä. Aattelin että vedet hakeutuis ilman lämpötilaan mutta ei hakeudu, vähän jäähdyttää taloo/siirtää lämpöö talosta tekniseen. Termarit tointas sulkee ja kiertää tukkien hatut kiinni niin ei jäähdyttäis taloo.

Mitä olin käppyröistä katellukkin, niin alakerran tossukan kulutus ei oo noussu ihan yhtä paljon ku yläkerran FD35:n. +2 ja 0 mittauksissa oli pyynnit 20 ja puhallin 40-50% ja -8 mittauksessa pyynti 21 ja 75-80% puhaltimet, i-see pois päältä mitsussa sotkemasta. Aika lähellä alkaa olemaan tuon 50% tehorajotuksen tossukan maksimitehoja keskiarvo -8 pakkasella eli -10 pitäs laittaa jo 75% rajotukselle. Pohjavastus ei oo päällä tossussa, jos olis niin ilppien erot ois vielä enemmän pennin halkomista. Oispa siinä vastuksessa älyä, tunnin yhtäjaksonen sulatus per 24h olis jo aivan ylimitotettu tarve, mutta täysin hyväksyttävä.

Yöllinen keskiarvokulutus klo 00-06

+2
FD35: 300w/h
Pre25+: 240w/h

0
FD35: 480w
Pre25+: 480w

-8
FD35: 935w
Pre25+: 785w

Lattian kautta lämmön luovuttava maalämpö näyttää kyntensä jo tällasilla pakkasilla, talo on (olisi) lämpimämpi ja sähköä kuluis jonkun verran vähemmän. Ilmaa lämmittävien ilppien lopullista hyötysuhdetta varmasti rokottaa 40-50% hyötysuhteen lto-ilmanvaihto enemmän kuin lattialämmitystä, ilppi lämmittää ilmaa jonka iv-kone imasee pois ja lattiat kylmemmät ja ilmakin siksi tuntuu viileemmältä. Yläkerta ei varaa lämpöä pl. välipohja ja siellä ilma lämpenee paremmin. Alakerta on kivee ja kaiken lämmön mitä tossu tunkee niin kivet imee ja ilma ei lämpene juuri edes paikallisesti 30-33deg ulostuloilmalla mukavuuslämpöseks, toisin kun yläkerrassa 5m säde ilpistä. Nollakelillä taas ilpit ei vie mitään sähköö ja talossa oli 20 pyynnilläkin mukavuuslämmintä laajasti ja ilpit vie on/off scrolli maalämpöö vähemmän sähköö kans sillon. Mut eipä toi kulutus ihan kauheena räjähdä vielä -8 pakkasella, onhan talon lämmitystarvekin 40% isompi ku nollakelillä. Tossun keskiarvokulutuksen kasvu 0-->-8 on noin 65%, fd35:n noin 95%.
 

Legis

Aktiivinen jäsen
RW ei kaiketi ole harrastusväline, vaan työjuhta . Itse vetelen sillä järjestään vitosen koppeja nollakelissä jos vertailen aiempaan sähkönkulutukseen. Rossipohjarempan vaikutusta ei jaksa aina muistaa, eikä lämmönleviämisen erilaisuutta viitsi huomioida kun tuntuu niin saakelin hyvältä näin!

Sen verran tuossa on totuutta siteeksi, etten jaksa harrastaa ja mittailla kuin huoneen lämpötiloja. Niin saan lyötyä muutaman prossan tarkkuudella kopit ulos sähköyhtiön käppyröistä sängyllä somettaen.

Kuvassa kivasti 2.6°C päivät tasan vuoden välein (joo, on nousevaa ja laskevaa käyrää - ei me nyt niistä!) Peruskulutuksen kun irrottaa tuosta ja vähentää em. rempan reilu 10% vaikutuksen, niin päädytään 4.8 koppiin. Toiset 10% voi vähentää epätasaisen lämpötilan vuoksi, niin päädytään reilu neljään, ja pyöristetään neljään kun sovitetaan se nollaan VTT:n mittauskäyrien mukaan. Em. Prosentteja on laskeskeltu ja iteroitu muutamia kertoja isommallakin läpötilaerolla, mutta hauskasti tästäkin nasahti piste suoraan VTT:n testikäyrälle. Jäi mieleen ja ansaitsee maininnan, koska rykäsin kaljat kurkkuun kun vertasin näillä arvoilla tehtyjä kännykkälaskelmia tarkempaan. 0.995 oli vastaavuus.

Jos tykkää tehdä kotiläksyjä niin paljonko minulla on pohjakulutus, jotta em. toteutuu? Vanhassa kaikki sähkö kulutettiin sisällä, uudessa on 45wattia ulkopuolella. Joo, en minäkään jaksaisi. Enkä tämän enempää jaksa kopitellakkaan, koska rw-sarjalainen on huono harrastus 8 viikon kokemuksen syvällä rintaäänellä.

Makiaa pudotusta kulutuksessa, onko vielä pakkasia sattunu ja tullu millasta tulosta?

Kyllähän sitä vähän tekis mieli dipata käsiään toiseenkin merkkiin niin sais ensikäden tietoa ja pääsis vertaileen. Kohde mihin pumppu tulee on iso ~250 kuution oleskelutila piharakennuksessa (mut hyvin eristetty) eli pääsee hommiin eikä vaan sudita paikallaan samaa ilmaa kierrättämässä ympäriinsä.

Hitachi premiumeja kans katellu, niillä kans ok arvoja datalehdessä - jos pitävät paikkaansa.
 

haraldh

Vakionaama
Ois hauska nähä mitä kotikoppaajat mittailis RW mitsusta vs toshiba kun en oo nähny RWläisistä ainuttakaan kotikoppausta vielä.
itteäni sanoi:
RW-25 Koti-COP
Ulkolämpö -3°C, puhallus 26°C, imu 20°C, virtaama 570 m³, P=240W. COP 4,6. Eikös tämä ole melko hyvä ja laite toimii kuten pitää?

Ja tuossa:

Maksimipyynnillä IN 28 / OUT 57 °C. Yksi miinusaste, lumisadetta. Oliko tämä nyt sitten se Hemmo-testi (?), ja voiko tuosta laskea COP-luvun? Puhallus maksimissaan 846 m³/h esitteen mukaan. edit: jantin excelissä laskettuna lämpöteho max 7,7 kW ja COP silloin 3,2. Onhan tuo ihan OK, onhan?
 

puuhis

Vakionaama
RW näyttää hyvälle pumpulle, VTT testissähän tuo pärjäsi erinomaisesti. Mutta niinkuin tuli edellä esille, ei mahottomasti ole tuloksia esitelty.

Lainaus Haraldilta: "Ulkolämpö -3°C, puhallus 26°C, imu 20°C, virtaama 570 m³, P=240W. COP 4,6. Eikös tämä ole melko hyvä ja laite toimii kuten pitää?"

-> uskomaton tulos :). RW:ssä ei ilmeisesti ole ulkoyksikön lämmitysvastus päällä pakkasella koko aikaa (?)
 
Back
Ylös Bottom