Perusputkityökysymyksiä

grendy

Vakionaama
Kiitos kaikille tosi paljon vinkeistä ja ohjeista! Tota kalustesulkua en todellakaan uskalla lähteä säätään, sen verran arka näiden kanssa. Eilen jo sain ihan tarpeeksi jännitystilanteita aikaan kun yritin vaihtaa ja ei mennyt putkeen laakista, mutta sain kuin sainkin palautettua vanhan tilanteen ilman vuotoja ;)..

PS. Ei löydy kunnon työkalua edes kiinnittää hana kunnolla ja Oras suosittelee tietty omaa työkaluaan https://www.k-rauta.fi/tuote/avain-oras-safira-910011-13mm/6414150083358 , niin eihän tuo eroa mitenkään normista 13mm hylsystä? Ei oo siis mitään hylsysarjaakaan kaapissa,(mutta sellasen voisin ostaa) niin joku sarja missä on pitkä 13mm hylsy riittää?
 

MiguelCiervo

Aktiivinen jäsen
Kiitos kaikille tosi paljon vinkeistä ja ohjeista! Tota kalustesulkua en todellakaan uskalla lähteä säätään, sen verran arka näiden kanssa. Eilen jo sain ihan tarpeeksi jännitystilanteita aikaan kun yritin vaihtaa ja ei mennyt putkeen laakista, mutta sain kuin sainkin palautettua vanhan tilanteen ilman vuotoja ;)..

PS. Ei löydy kunnon työkalua edes kiinnittää hana kunnolla ja Oras suosittelee tietty omaa työkaluaan https://www.k-rauta.fi/tuote/avain-oras-safira-910011-13mm/6414150083358 , niin eihän tuo eroa mitenkään normista 13mm hylsystä? Ei oo siis mitään hylsysarjaakaan kaapissa,(mutta sellasen voisin ostaa) niin joku sarja missä on pitkä 13mm hylsy riittää?
Pitkällä varrella menee(edit: pitkä hylsy myös), itsellä ei tuota oraksen työkalua ole. Toki se on näppärä ahtaissa paikoissa kun taipuisa
 
Viimeksi muokattu:

Mislo

Aktiivinen jäsen
Pystyykö tosta messingin värisestä mutterista päätteleen että mitä kokoa se on jos ostaa varuiksi sellasenkin uuden, jos ei saa herkisteltyä irti? :D.. Tässä on vähän tää, että yritän tehdä itse säästääkseni rahaa (ja oppiakseni tietty), mutta työkaluvalikoima on melko surkea niin ihan kaikkeen ei riitä välineet. Esim rautasaha on sen verran naurettava että mietin vaan että saakohan sillä tollasta putkea edes poikki :D
Ota vaikka se välikappale siitä mukaan, mihin ne mutterit kierretään kiinni niin saat kaupassa koittaa.

Kyllä se rautasahalla menee poikki.


Tossa on tollaset halpis nyrkkimallin putkileikkurit joilla pärjää. Voi toki paremmatkin ostaa heti kerralla. Mutta ei korkeelta putoo jos ei ikinä enään tu käytettyä. :D
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kappas, putkari on jättänyt kepposen. 10v otti näköjään huomata se. Uhka vai mahdollisuus?

1714516563212.png
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Espejot

Hyperaktiivi
Kappas, putkari on jättänyt kepposen. 10v otti näköjään huomata se. Uhka vai mahdollisuus?

katso liitettä 97232
Ei oma kunnioitus taipuisi moiseen. Teoriassa toi on hapetomalla puolella. Mutta pieni määrä epäjalompaa meteallia suuren määrän kanssa jaloa metallia muodotaa kyllä jänniteparin eli riippu hapetomuudesta. Eikös sinulla ollut ongelmaa sen mönjän kanssa...
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kuparia ja sinkkiä on kimpassa ollu iät ja ajat ilman ongelmia. Jos tuo hikoilisi se olisi ehkä jo temppunsa tehnyt mutta kuivana ei huolta
Käytetään lämmityspiirissä mustaakin rautaa mutta ei ole tekijät paikalla sitten jos ongelmia korjataan. Sikitty putki ei ole sisältä sinkitty mutta osat taitaa olla. Hiiliteräs on jalompi metalli kuin sinkki mutta sinkin pintaa muodostuu suojeleva oksidikerros. Minä en sekottais eri metalleja niin että pieni määrä epäjalompaa yhdistetään suureen määrään jaloa. Usein kysytää "onko vaaraa jos sekoittaa A ja B metaleja"... oikea vastaus on että varmasti ei voi tietää, ainostaan arvioida riskin tasoa. Mutta yleinen ohje on että sinkkiä ei saa yhdistää kupariin esim. kannakeissa. Putkiosissa on monella asialla merkitystä koska suojaus perustuu oksidikerrokseen, kuten virtausnopeudella ja veden koostumuksella.


"Hiiliteräksen ja ilmastokorroosiota kestävän teräksen syöpyminen kiihtyy, kun se liitetään ruostumattoman teräksen, kuparin tai messingin kanssa. Myöskään sinkittyä terästä ei saa yhdistää kuparin tai messingin kanssa. Kuparimateriaaleissa on käytettävä kuparista, messingistä (maks. 20 % Zn) tai ruostumattomasta teräksestä valmistettuja kiinnikkeitä." Lähde

Suurin merkitys on nesteen pH-arvolla. Sinkin korroosionopeus on yleensä suhteellisen alhainen ja vakaa, kun pH on 5,5–12,5 ja lämpötila 0–20 °C. Kovat vedet, jotka sisältävät kalkkia ja magnesiumia, ovat vain vähän syövyttäviä. Nämä aineet muodostavat yhdessä hiilihapon kanssa sinkkipinnalle niukkaliukoisia karbonaatteja ja saavat aikaan pysyvän suojakerroksen, joka estää korroosion jatkumisen.
Pehmeät vedet syövyttävät usein sinkkiä, koska niistä puuttuu suoloja, minkä vuoksi suojakerrosta ei muodostu. Poikkeustapauksissa sinkin ja teräksen välillä voi tapahtua myös potentiaalivaihdos, niin että teräksestä tulee sähköparin anodi (liukeneva napa). Tällaisissa tapauksissa on olemassa pistekorroosion vaara. Hiilihappo, sulfaatit ja kloridit vastustavat potentiaalivaihdosta, joten se ei tapahdu esimerkiksi merivedessä. Erittäin puhtaassa vedessä ilmiö voi sen sijaan esiintyä.

Eräiden Suomen, Norjan ja Ruotsin vesistöjen ja järvien vedet ovat syövyttäviä pehmeitä vesiä. Jos veden virtausnopeus on yli 0,5 m/s, suojakerroksen muodostuminen sinkkipinnalle estyy ja korroosio nopeutuu. Veden lämpötila vaikuttaa huomattavasti korroosionopeuteen. Yli 55 °C:ssa suojakerroksia muodostavien korroosiotuotteiden rakenteista tulee raemaisia ja niiden kiinnipysyvyys sinkkipinnassa heikkenee. Ne irtoavat helposti, jolloin sinkin pinta paljastuu ja syöpyy edelleen. Korroosionopeus saavuttaa huippunsa n. 70 °C:ssa, josta se laskee siten, että 100 °C:ssa se on samansuuruinen kuin 50 °C:ssa.

Kuten tästä ilmenee, korroosioprosessin kulku vedessä on hyvin monimutkainen ja yleispäteviä ohjeita on vaikea antaa. Käytännön kokemusta on kuitenkin olemassa, ja kuvassa 3 onkin esitetty ohjearvoja joillekin vesityypeille.

Kuten kuvasta 8 ilmenee, sinkki on epäjalompi kuin useimmat käyttömetallit, joten sinkki suojaa niitä korroosiolta. Tällaisia yhdistelmiä on kuitenkin periaatteessa vältettävä, ja eräs hyvä keino on käyttää sähköä johtamattomia välikerroksia, jotka on tehty muovista tai kumista. Ilmassa tai melko kuivissa ympäristöissä alumiinia ja ruostumattomia teräksiä voidaan usein yhdistää suoraan sinkittyyn materialiin ilman, että syntyy merkittävää korroosiota. Varovaisuutta on kuitenkin noudatettava, jotta katodipinta ei muodostu liian suureksi anodipintaan nähden. Vedessä täytyy aina käyttää eristävää välikerrosta. Kupari ja kupariseokset ovat sähköisesti aktiivisempia. Lisäksi esiintyy kupari-ionien liukenemista, mikä aiheuttaa merkittävää syöpymistä. Siksi ”värillisiä” metalleja ei koskaan saa asettaa kontaktiin sinkityn teräksen kanssa ilman välikerrosta.
Lähde.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Pökö on oikeassa, voi liittää ihan virallisestikin mutta tieto lisää tuskaa kuitenkin. Sylettää. Mikä olisi helpoin tapa korjata tuo(käytettävät osat)? Alaspäin menevä putki on puserrusliittimellä jossain hanassa kiinni. Ylhäällä on paisuntasäiliö, sitä voinee laskea hiukan tarvittaessa.

1714545037476.png


Käyttövedessä on sitten rajoituksia.
1714545084344.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sinkkikato. Tuossa juttua aiheesta. Onko suomen vesi niin spesiaalia että esim euroopasta ei voi ostaa putkiosia koska useinhan niissä on mainuttu materiaalina vain messinki, brass?


Esim tälläinen venttiili olisi mielenkiintoinen ja edullinen.

Tässä taas toinen vastaava. Siinä mainittu että kikkare on nikkeli pinnoitettua messinkiä ja tuota ei suositella käyttövesipuolelle asennettavaksi. Tuleeko jotain muuta mieleen että miksi ei? Nikkelin liukoisuus ongelma?
1714545800375.png

 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Sinkkikato. Tuossa juttua aiheesta. Onko suomen vesi niin spesiaalia että esim euroopasta ei voi ostaa putkiosia koska useinhan niissä on mainuttu materiaalina vain messinki, brass?

Minä ostan vain tunnetujen brändien osia kuten Viega koska tuoteseloste on saatavilla mustaa valkoisella.

Käyttövedessä on sitten rajoituksia.
Ei kai kättövedessä kukaan käytä sinkittyä putkea? Ja tosiaan, noita on erilaisilla pinoitteila ulko&sisä ja vain ulkopinnalta sinkittyjä.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Onko eurooppalaisissa ja suomalaisissa osissa eroa, jos valmistaja on sama?
En tiedä, eli on Viegan esite ja sieltä tuotenumero ja sillä haen. Joskus tarvitsin jonkun yhdistäjän tasotiivisteellä niin törmäsin tuotevalikoima esitteeseen ja sitä olen käyttänyt. Sillä on hyvä etsiä Saksasta kun kieli ei taivu ja erikoissanastoa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
En tiedä, eli on Viegan esite ja sieltä tuotenumero ja sillä haen. Joskus tarvitsin jonkun yhdistäjän tasotiivisteellä niin törmäsin tuotevalikoima esitteeseen ja sitä olen käyttänyt. Sillä on hyvä etsiä Saksasta kun kieli ei taivu ja erikoissanastoa.
Viegan kikkareet näyttävät olevan punametallista valmistettuja.
  • Kestääkö punametalli sinkkikatoa?
    • Punametallissa on on sinkkiä vain 4 % (erikoismessingissä 38%), joten sinkkikatoa ei pääse muodostumaan. Materiaalia käytetään varsin paljon lämmitys-, jäähdytys- ja käyttövesijärjestelmäasennuksilla.


Samoin tuosta pikaisesti gyntherin valikoimaa katsomalla kikkareet on valmistettu punametallista(gunmetal).

Mutta jos nyt ottaa vaikka Spiroventin esimerkiksi niin siellä ei ole mainittu mitään muutakuin messinki materiaalina.
 

pökö

Kaivo jäässä
Käytetään lämmityspiirissä mustaakin rautaa mutta ei ole tekijät paikalla sitten jos ongelmia korjataan.
Ei tuo liitos aiheuta ongelmia.
Esim ihan tehtaalta tulevat Arimax ( Ja högfors ) kattilat on mustassa putkessa kierukat fosculla kiinni.

Tuota sinkki/kupari juttua pelätään kuin ruttoa mutta esim vanhoissa puhallinpattereissa on ollut kupariputkissa kiinni sinkityt lamellit ja vedetäänhän sinkityillä pulteilla kupariset jännitelatat kiinni. Ei mitää syöpymiä tule
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ei tuo liitos aiheuta ongelmia.
Esim ihan tehtaalta tulevat Arimax ( Ja högfors ) kattilat on mustassa putkessa kierukat fosculla kiinni.
Kyllä, mustat osat ei kulu puhki ja käytetäänhän mustaa putkeakin, käytänössä ikuisia. Mutta sitten meillä on lämmönvaihdinten tukeutumista jne. Kyse liene hinta hyotysuhteesta ja uudessa lattialämmityksessä OKT en sekottaisi mustia osia, tai sinkityjäkään koska saavutettava etu on mitätön. Vanhoissa taloisahan mustaa osaa on ennestään pilvin pimein. Veden väristä näkee aika hyvin miten ne osien väri vaikuttaa... ei se vesi itsestään mustaksi muutu. Ja fraatin tapauksessa kyse on puhtaasta laiskuudesta, sattui osat loppumaan kesken ja sinkitty osa sattui olemaan pakissa.

Tuota sinkki/kupari juttua pelätään kuin ruttoa mutta esim vanhoissa puhallinpattereissa on ollut kupariputkissa kiinni sinkityt lamellit ja vedetäänhän sinkityillä pulteilla kupariset jännitelatat kiinni. Ei mitää syöpymiä tule
Kuten dokumenteissa seisoo, syöpyminen on monest asiasta kiinni ja ohjeet on tapauskohtaisia olosuhteista riippuvaisia. Putkiin ne sallitaan jos on suljettu piiri, kannakeisiin ei. Ja sinkki-kupari liitoksia ei sallita putkiinkaan tiloihin missä on kosteutta, ainakin vaatii kondenssi eristyksen.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Löysin ainakin yhden messinkiseoksen jota on käytetty euroopassa paljon mutta ilmeisesti se ei sovellu sinkkikadon vuoksi suomeen. CW 617 N. Tuossa on korkea sinkkipitoisuus. Pikaisesti selaamalla tuosta on valmistattu ainakin paljon erilaisia venttiilleitä.

1714549757206.png


Onnisella on myös joku kikkare joka on samasta materiaalista valmistettu ja siinä lukee että ei sovellu käyttövesikäyttöön. Siellä ongelma lienee suurempi.

Tuossa oli juttua sitten tuosta sinkkikadosta: Messinkituotteiden sinkinkadonkestävyys erilaisissa vesissä. Tuossa on maininta että korkean kuparipitoisuuden seokset toimivat paremmin. (Cu > 60%)

edit. Toinen julkaisu: Kiinteistöjen vesijärjestelmienmessinkiosien vauriot vesivahinkojen aiheuttajana
 
Viimeksi muokattu:

Tifo

Vakionaama
Kappas, putkari on jättänyt kepposen. 10v otti näköjään huomata se. Uhka vai mahdollisuus?

katso liitettä 97232
Tuon voi vaihtaa puserrus t-haaraksi jos haluaa. Maanantaina tein huoltotöitä tutun luona ja samalla huomattiin kun laitettiin paineet päälle niin täyttöryhmän jälkeisen puserrushelmen kohdalta alkoi vuotamaan. Putkessa oli vain jotain 8 mm ehjää, loppu oli katki ja hapettunutta. Alkoi vuotamaan kun putket saivat liikettä. Kuvassa putken pätkä poistettu.
 

Liitteet

  • IMG_20240429_195720.jpg
    IMG_20240429_195720.jpg
    97,5 KB · Katsottu: 127

fraatti

Hyperaktiivi
Tunnistaako kukaan että mikä osa tässä on kyseessä? Eli tuo missä on ilmanpoistin ja ylipaineventtiili kiinni. Kiinoistaisi että sopisiko tuohon päätyyn G 1/4 jengalla oleva mittari kiinni. Tai oikeastaan että millainen kierre tuolta päästä löytyy. Mittari näyttää olevan Viessmannin tekele, mutta en tiedä onko tuo kikkare myös. Vai onko se jotain normi putkiliike osia.

1714717224073.png
 

Nitro

Tulokas
Mitenkä tämä Oraksen linjasäätöventtiili (412012) säädetään? Pitäiskö säädön lukitusrengasta (?) saada avattua ja sitten säätörengas (?) haluttuun arvoon. Hatun sain auki. Sen all ei ole mitään säädettävää. Suora putki alas ja pohjalla reikä Kv linjaan. Eipä löydy Oraksen sivuilta tähän ohjetta. Muissa isommissa linjasäätöventtiileissä onkin erilainen systeemi.
 

Liitteet

  • oras_412012.pdf
    100,4 KB · Katsottu: 132

Janos

Vakionaama
Tunnistaako kukaan että mikä osa tässä on kyseessä? Eli tuo missä on ilmanpoistin ja ylipaineventtiili kiinni. Kiinoistaisi että sopisiko tuohon päätyyn G 1/4 jengalla oleva mittari kiinni. Tai oikeastaan että millainen kierre tuolta päästä löytyy. Mittari näyttää olevan Viessmannin tekele, mutta en tiedä onko tuo kikkare myös. Vai onko se jotain normi putkiliike osia.

katso liitettä 97321

Mielestäni tuo koko paketti on Viessmannin tekele, meille tuli pumpun mukana mutta jäi käyttämättä. Voin koittaa kaivella esiin onko sama osa ja löytyykö sieltä 1/4” kierrettä
 

pökö

Kaivo jäässä
Jos nyt tarkoitetaan sen tulpan alla olevaa kierrettä niin on se varmaan isompi kuin 1/4. Mutta saahan sen yhdellä supparilla sopivaksi mihin vaan.
 

pökö

Kaivo jäässä
Mitenkä tämä Oraksen linjasäätöventtiili (412012) säädetään? Pitäiskö säädön lukitusrengasta (?) saada avattua ja sitten säätörengas (?) haluttuun arvoon. Hatun sain auki. Sen all ei ole mitään säädettävää. Suora putki alas ja pohjalla reikä Kv linjaan. Eipä löydy Oraksen sivuilta tähän ohjetta. Muissa isommissa linjasäätöventtiileissä onkin erilainen systeemi.
Ei hattua kuulu irrottaa, siitä väännetään avaimella kunhan ensin on sieltä juuresta se messinkinen lukitus löysätty.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jos nyt tarkoitetaan sen tulpan alla olevaa kierrettä niin on se varmaan isompi kuin 1/4. Mutta saahan sen yhdellä supparilla sopivaksi mihin vaan.
Jep, suurempi todennäköisesti, mutta koko kiinnostaa. Saa varata sopivan holkin valmiiksi sitä hetkeä varten että tulee asennuksen aika. Oma silmä on niin huonosti harjaantunut putkiosien kanssa että en tunnista kierteitä toisistaan ulkonäön perusteella.
 

pökö

Kaivo jäässä
Siinä voisi olla 1/2 tuuman kierre, kuvasta ei varmuudella uskalla enempää arvuutella. Mutta tollaisen osan tapauksessa voi olla joku muu kuin putkikierre kun ei ilmeisesti ole tarkoitus siihen mitään liittää
 

Tifo

Vakionaama
Siinä on varmaan 1/2 tuuman varo, jossa tuo kierre näkyykin, jos tulpan halkaisija on sama kuin yllä niin sielläkin on sama kierre.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Tunnistaako kukaan että mikä osa tässä on kyseessä? Eli tuo missä on ilmanpoistin ja ylipaineventtiili kiinni. Kiinoistaisi että sopisiko tuohon päätyyn G 1/4 jengalla oleva mittari kiinni. Tai oikeastaan että millainen kierre tuolta päästä löytyy. Mittari näyttää olevan Viessmannin tekele, mutta en tiedä onko tuo kikkare myös. Vai onko se jotain normi putkiliike osia.
Jäi epäselväksi mihin päätyy olet yhdistämässä... se yhde missä on harmaa tulppa vai missä on painemittari?
 

Janos

Vakionaama
Tunnistaako kukaan että mikä osa tässä on kyseessä? Eli tuo missä on ilmanpoistin ja ylipaineventtiili kiinni. Kiinoistaisi että sopisiko tuohon päätyyn G 1/4 jengalla oleva mittari kiinni. Tai oikeastaan että millainen kierre tuolta päästä löytyy. Mittari näyttää olevan Viessmannin tekele, mutta en tiedä onko tuo kikkare myös. Vai onko se jotain normi putkiliike osia.

katso liitettä 97321

No niin nyt muistin katsoa, tuo päädyssä oleva kierre on 3/4” ja muovinen tulppa on tiivistetty O-renkaalla. Eli 3-4”-1/4” suppari vaan siihen jos 1/4” haluat
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jahas, alkaa kyllästyttämään etsiminen. Näistä on varmaan aikaisemminkin ollut puhetta mutta mistä 28mm putkelle tasotiivisteelle sopiva puristusliitin, jossa on 1" ulkokierre. Osassa osia pinta kärjessä on melko ohut tasotiivistelle.
1715801505826.png
 

Espejot

Hyperaktiivi
Jahas, alkaa kyllästyttämään etsiminen. Näistä on varmaan aikaisemminkin ollut puhetta mutta mistä 28mm putkelle tasotiivisteelle sopiva puristusliitin, jossa on 1" ulkokierre. Osassa osia pinta kärjessä on melko ohut tasotiivistelle.
Etsit väärää osaa (*) IMO etsi ihan norminippa tasotiivisteelle joka liitetään puristusosaan kierteellä. Tai sitten yhdistäjä mistä otat vain toisen puolen käyttöön tai puoliyhdistäjä jos löydät. Olen paininut saman ongelman parissa ja päädyin kierreosiin. Tilailin muistaaksen näitä Manomano ja esska-fi kurttuputkea varten. Kurttuputken mutterit on sen verran kellertävieä ja kevyitä että tilaan varmaan Viegan muttereita tilalle.

Tässä yhdistäjiä, ostin näitä muutaman kokeeksi sekä kartiolla että tiivisteellä.

Tässä supistusnippa UK-UK

Supistusnippa SK-UK. Näitäkin taitaa löytyä muttei myyntiin asti, pitää pitää varalle.

Neljäs vaihtoehto on laittaa sulku, sellainen mitä löytyy jakotukeista (kuvan sulkuja käytetty Uponorin jakotukeissa). Näitä mulla löytyy muutama kpl.

* Mielipiteeni kumpuaa siitä että puristusosia käytetään loppujen lopuksi aika vähän joten saatavuus erikoisille osille on huono ja hinnat pilvissä. Normaali tapa runko- ja jakolinjoissa on juottaminen ja helmiliitokset. Itse vierastan helmiliitoksia muttereiden halkeamisen pelossa ja tietyllä tapaa luotan puristusosiin enemmän mutta osavalikoima on rajallinen. Kerran tilasin työmaalle ja kotiin saman niin osan niin sen osan saanti kesti viikon Onniselta, Saksasta tuli nopeammin.... kyseessä oli siis tasotiivisteellinen puoliyhdistäjä. No, mulla näitä osia on kertynyt laatikoihin ja haluasin nähdä perillisten ilmeen kun alkavat jäämistöä tonkia ja miettiä mitä näille tekvät.
 

Liitteet

  • DN25-perhossulku.jpeg
    DN25-perhossulku.jpeg
    26,3 KB · Katsottu: 74
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom