Perussähkötyökysymyksiä

Jule

Vakionaama
Pitäis asennuttaa ylimääräinen kolmivaihepistorasia sähköauton latauslaitteelle. Se tulee suoraan sähköpääkeskukseen. Latauslaitteessa on integroidu DC-suojausmoduuli, joten keskuksessa riittää normaali A-tyypin vikavirtasuojakytkin ja johdonsuojakatkaisimet.

Kysymys kuuluu, että voiko tämän laittaa sähköpääkeskuksessa jo olevaan vikavirtasuojakytkimeen (30ma 40A 4P), jossa on ennalta keskuksen omat pistorasiat sekä talousrakennuksen pistorasiat ja valot.

1.1 16A pistorasia keskuksessa
1.2 16A pistorasia keskuksessa
1.3 16A pistorasia keskuksessa
2.1 10A talousrakennus valaistus
2.2 16A caravanpistorasia
2.3 16A talousrakennus pistorasiat

olin ajatellut että lisäksi tulisi

3.1 16A sähköauton lataus
3.2 16A sähköauton lataus
3.3 16A sähköauton lataus

Miksi kysyn johtuu siitä, kun soitin sähköasennusfirmaan ja tilasin asennustyötä ja kysyin tätä luuriin vastanneelta henkilöltä, hän ei asiaan osannut sanoa, mutta kysyi joltakin toiselta henkilöltä, jonka kompetenssia en tiedä, ja sieltä tuli vastaus että pitäisi olla erillinen vikavirtasuojakytkin.

Voisin toki semmoisenkin hankkia, mutta sähköpääkeskuksessa ei ole oikein enää hyvin tilaa semmoiselle. Että jos joku osaisi sanoa että tarviiko toista vvsk:ta oikeasti, niin jättäisin laittamatta ja laitattaisin tuohon olemassa olevaan ja vapaana oleviin 3.1-3.3 ryhmiin sen latauslaitteen.

katso liitettä 100739
Ei tarvitse uutta vikavirtasuojakytkintä. Ne kolme uutta johdonsuojaa tuohon 3. väliin ovat vikiksen takana, huonona puolena tietysti se että vikavirta jossain muuallakin saa auton latauksen loppumaan, ja sama toisinpäin.

Sähän siis halusit vaan uuden yleiskäyttöäisen voimavirtapistorasian? Halusithan?

Et nimenomaan halua sähköauton lataukseen tarkoitettua pistorasiaa.. Vaan vaan tavallisen voimapistorasian. Esimerkiksi painepesurille.
 
Viimeksi muokattu:

hanks

Aktiivinen jäsen
No nyt tulee kahdenlaista tietoa. Mulla siis on tuossa jo tuo yksi vikavirtasuoja ja siinä olis tyhjä paikka yläpuolella, johon olin ajatellut laittaa uuden voimavirtapistorasian automaattisulakkeet. Defaulttina voimavirtapistorasiaan siihen tulis kiinni se sähköauton latauslaite, mutta voihan siihen kytkeä tarvittaessa muitakin laitteita.

Ymmärsin @Joksa :n kommentista että voimavirtapistorasia tarvitsisi oman vikavirtasuojan. Mutta @Jule ja @Arisoft meinasivat että samaan voi laittaa.

Mieluummin olisin laittamatta toista vvsk:ta, pitäis muuten hommata uudet nollakiskot, virtakiskot, sitä paksua kaapelia pääkytkimestä eteenpäin ja mitähän muutakin vielä. Jos tulee jotakin häikkää niin sitten menee lähinnä valot pimeäksi, ja sitten onkin syytä lähteä selvittelemään mistä johtui. Rakennuksessa on pieni kylmä varasto autokatoksen lisäksi, eikä mitään kummoisia laitteita ole yleensä kiinni missään pistorasiassa, ellei ole jotakin hommaamassa.
 
Viimeksi muokattu:

Arisoft

Hyperaktiivi
Mieluummin olisin laittamatta toista vvsk:ta

Sanot sille sähköasentajallesi että olet asentamassa voimapistorasiaa seinään. Kyllä se sen osaa asentaa kilauttamatta kaverille.

Itse muistelkin että Webaston kiinteässä seinälaturissa olisi vaadittu oma VVS mutta eipä sellaista ehtoa löytynyt kun manuaalia katselin.

All protective devices specified must be designed such
that every power supply pole of the charging station is
disconnected in the case of a fault. When selecting the
protective device, you must use the national installation
regulations and standards.

8.2.1 Dimensioning of the Residual Current
Circuit Breaker (RCCB)
The national installation regulations generally apply. Un-
less otherwise specified therein, each charging station
must be protected by an appropriate residual current
device (RCD type A) with a trip current of ≤ 30 mA.

8.2.2 Dimensioning of the circuit breaker
The circuit breaker must conform to IEC 60898. The let-
through energy (I²t) must not exceed a maximum 80,000
A²s.
Alternatively, a residual current circuit breaker combina-
tion (RCBO) according to EN 61009-1 can be used. The
aforementioned parameters apply for this circuit breaker
combination.

Ei tuossakaan sanota että pitäisi olla oma suoja jokaiselle - vai sanotaanko? Ja pistorasioille nyt vielä vähemmän on tarpeen.
 
Viimeksi muokattu:

Jule

Vakionaama
No nyt tulee kahdenlaista tietoa. Mulla siis on tuossa jo tuo yksi vikavirtasuoja ja siinä olis tyhjä paikka yläpuolella, johon olin ajatellut laittaa uuden voimavirtapistorasian automaattisulakkeet. Defaulttina voimavirtapistorasiaan siihen tulis kiinni se sähköauton latauslaite, mutta voihan siihen kytkeä tarvittaessa muitakin laitteita.

Ymmärsin @Joksa :n kommentista että voimavirtapistorasia tarvitsisi oman vikavirtasuojan. Mutta @Jule ja @Arisoft meinasivat että samaan voi laittaa.

Mieluummin olisin laittamatta toista vvsk:ta, pitäis muuten uudet nollakiskot, virtakiskot, sitä paksua kaapelia pääkytkimestä eteenpäin ja mitähän muutakin vielä.
Tavallinen voimavirtapistorasia ei tarvitse omaa vikistään, vaan voi olla sama kuin siellä pihamajassa tms..

Sähköauton lataukseen tarkoitettu laitteisto tarvitsee oman vikavirtasuojansa, ja jos asennutat tavallisen voimavirtapistorasian jonka tarkoitus on vain ladata sähköautoa, se on sähköauton lataukseen tarkoitettu laite, mutta onneksi sä haluat painepesurille tms voimavirran, josta vain väliaikaisesti lataat sähköautoa, joka on ihan OK pykälässä.
 

hanks

Aktiivinen jäsen
Tuossa minun sähköautonlaturissa on integroituna jonkunsortin "sähköauto" vikuri. Näin lukee manuaalissa

go-e Chargerissa on integroitu FI-suojamoduuli, jossa on tasavirtatunnistus (20 mA AC, 6 mA DC).
Rakennukseen saa asentaa vain yhden A-tyypin FI-moduulin, ellei paikallinen lainsäädäntö muuta määrää.
Lisäksi jokaisella laturilla on oltava erillinen johdonsuojakytkin. Sallitut johdonsuojakytkimet ovat B- tai C-ominaisuuksilla 16 tai 32 ampeerille.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Tuossa minun sähköautonlaturissa on integroituna jonkunsortin "sähköauto" vikuri. Näin lukee manuaalissa

Siinä on itsessään siis myös tuo AC-suoja, kuten kai kaikissa töpselimalleistsa?

Jos asentaisit yhden VVS:n lisää niin sulla olisi tuossa jo kolme VVS peräkkäin :)
 

hanks

Aktiivinen jäsen
Tämmöisen tiedon löysin kun googlailin täältä https://sesko.fi/standardointi/sahk...mat/sahkoauton-latausaseman-vikavirtasuojaus/

Tapaus 2: Suojaus 6 mA tasavikavirran tunnistimella (RDC-DD) ja A-tyypin vikavirtasuojalla​

Mikäli latauslaitteessa on 6 mA tasavikavirran tunnistin, vikavirtasuojaksi riittää 30 mA A-tyypin vikavirtasuoja. Testaukseksi riittää – jälleen kerran – 30 mA sinimuotoisella vaihtovirralla testaaminen. Urakoitsija vastaa siitä, että suojaus on standardin mukainen: pelkkä luulo tai muistikuva siitä, että laitteessa on 6 mA tasavikavirran tunnistin, ei riitä, vaan asiasta tulee olla mustaa valkoisella laitteen valmistajalta tai maahantuojalta. Yleensä asia kerrotaan tuotteen asennusohjeessa. Mikäli siellä ei ole mitään mainintaa asiasta, suoja todennäköisesti puuttuu. Tällöin asennus suojataan 30 mA B-tyypin vikavirtasuojalla.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Tämmöisen tiedon löysin kun googlailin täältä

Tuo on peruskauraa, ennen latureista puuttui kaikki vikavirtasuojat ja ne piti erikseen asennella. B-tyypin suoja on hyvin kallis erikseen ostettuna, mikä teki asennuksista kalliita. Useat latauslaitevalmistajat asensivatkin tuo B-tyypin suoja laitteisiinsa mutta A-tyypin suoja puuttuu edelleen monesta.
 

Janos

Vakionaama
No nyt tulee kahdenlaista tietoa. Mulla siis on tuossa jo tuo yksi vikavirtasuoja ja siinä olis tyhjä paikka yläpuolella, johon olin ajatellut laittaa uuden voimavirtapistorasian automaattisulakkeet. Defaulttina voimavirtapistorasiaan siihen tulis kiinni se sähköauton latauslaite, mutta voihan siihen kytkeä tarvittaessa muitakin laitteita.

Ymmärsin @Joksa :n kommentista että voimavirtapistorasia tarvitsisi oman vikavirtasuojan. Mutta @Jule ja @Arisoft meinasivat että samaan voi laittaa.

Mieluummin olisin laittamatta toista vvsk:ta, pitäis muuten hommata uudet nollakiskot, virtakiskot, sitä paksua kaapelia pääkytkimestä eteenpäin ja mitähän muutakin vielä. Jos tulee jotakin häikkää niin sitten menee lähinnä valot pimeäksi, ja sitten onkin syytä lähteä selvittelemään mistä johtui. Rakennuksessa on pieni kylmä varasto autokatoksen lisäksi, eikä mitään kummoisia laitteita ole yleensä kiinni missään pistorasiassa, ellei ole jotakin hommaamassa.


Voit laittaa sen olemassa olevan taakse vaikka 100pistorasiaa mikään ei sitä estä eli pakko ei ole uutta asennuttaa.
 

VesA

In Memoriam
Tuo on peruskauraa, ennen latureista puuttui kaikki vikavirtasuojat ja ne piti erikseen asennella. B-tyypin suoja on hyvin kallis erikseen ostettuna, mikä teki asennuksista kalliita. Useat latauslaitevalmistajat asensivatkin tuo B-tyypin suoja laitteisiinsa mutta A-tyypin suoja puuttuu edelleen monesta.
Kinaa on tullut siitä, että osa valmistajista on tehnyt vikavirtasuojia softalla - laitteesta ei löydy vikavirtasuojaa silmällä katsoen mistään.
 

Joksa

Aktiivinen jäsen
Ymmärsin @Joksa :n kommentista että voimavirtapistorasia tarvitsisi oman vikavirtasuojan. Mutta @Jule ja @Arisoft meinasivat että samaan voi laittaa.
Kirjoitin ilmeisesti hieman epäselvästi. Riittää kun pistorasioissa (ja myös uusissa valaistusasennuksissa) on vikavirtasuojaus. Yksi VVSK käy koko mökin sähkölaitteille.
Se että onko se järkevää, voi jokainen miettiä tykönänsä.
 

Jule

Vakionaama
Tuo on peruskauraa, ennen latureista puuttui kaikki vikavirtasuojat ja ne piti erikseen asennella. B-tyypin suoja on hyvin kallis erikseen ostettuna, mikä teki asennuksista kalliita. Useat latauslaitevalmistajat asensivatkin tuo B-tyypin suoja laitteisiinsa mutta A-tyypin suoja puuttuu edelleen monesta.
Ei vaan latauslaitteen valmistajat lisäävät tasavirtavalvonnan, joka katkaisee lataukksen kun havaitsee tasavirtaa.

B-tyypin vikavirtasuoja sisältää kaikki samat toiminnallisuudet kuin A-tyyppinenkin, mutta lisäksi toimii myös tasavirralla, eli sen kaveriksi ei tarvitse enää A vikistä, toisin kuin tuon pelkän tasavirtavalvonnan kanssa.
 

hanks

Aktiivinen jäsen
Sähkäri kävi kytkemässä voimavirtapistorasian. Ei nikotellut yhtään tuosta vikavirtasuojasta. Pikku ongelma kuitenkin tuli, kun hommaamani Eaton-johdonsuojakatkaisija on vähän kapeampi kuin keskuksella olleet vanhat Enstot. Virtakiskon haarukat eivät täysin ottaneet kiinni (2-3mm vajaa), eikä sähkäri oikein ollut halukas kytkemään näin, koska kytkentä voi jäädä liian heikoksi. Ei ollut autossa eikä konttorillakaan sopivia johdonsuojakatkaisijoita, Enston uudemmatkin on yhtä kapeita. Ei auttanut muu kuin napsaista virtakiskosta haarukat pois tältä ryhmältä ja vetää paksulla mustalla kaapelilla lenkit suoraan vikavirtasuojasta.

Eipä ois arvannut tämmöistäkään ennen kuin tulee vastaan. Yritin hommata yhteensopivat johdonsuojatkatkaisimet, mutta ei onnistunut taaskaan...

Toinenkin fiba meinasi tulla, mutta onneksi olin olan takana haukkana vahtimassa. ;D Asentaja oli jo kytkemässä nollaa suoraan mittarilta tulevaan kiskoon, eikä vikavirtasuojan takaa tulevaan. Wagolla siitä selvittiin.

Saatiin pistoke toimimaan, vielä pitäis testata ite laturia.
 

Kustaa

Jäsen
Meidän tallissa on yli 30 vuotta sitten asennettu kolmevaiherasia ilman mitään vikuria, voiko siihen turvallisesti laittaa laturin?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tukesin uutiskirjeessä on taas tuhtisti asiaa mm. aurinkosähköasennuksista ja valmistajien asennusohjeista.

Katos, ensimmäinen kerta kun liian läheinen väli kattomateriaaliin on mainittu. Longin asennusohjeesta:

1729527847336.png


1729528122855.png



Netistä bongattu kuva kyseisen merkin maahantuojan kotisivuilta. Omaan silmään melko kyseenalaisen näköistä touhua, vaikka maallikko olenkin. En ihmettelisi vaikka tämä vesikate ei pitäisi vettä muutaman vuoden päästä asennuksesta. Saattaapi olla hiukan lämpöiset oltavat tuolla panelin ja katon välissä.


Kuulin muuten että tätä nykyä myös vakuutusyhtiöt ovat kiinnostuneet näistä vakuuttaessaan yrityskiinteistöjä. Tämä tuli ilmi kun tekivät vakuutustarkastusta omassa työpaikassani.

1729528046978.png
 
Viimeksi muokattu:

Arisoft

Hyperaktiivi
Saattaapi olla hiukan lämpöiset oltavat tuolla panelin ja katon välissä.

Niin... onhan se katto itsessäänkin yhtä musta ja kuumenee, mutta jääkö tuon ilmaraon vuoksi sinne enemmän lämpöä? Ja auttaisiko suurempi ilmarako asiaan? En kyllä osaa sanoa onko tuo katto nyt kuumempi vai kylmempi. Sen verran yhtenäinen on toi paneelien välikin ettei tuolla ilma kierrä olipa väli miten suuri tahansa. Toisaalta tasakatolla tuohon ei kohdistu niin suuri lämpöenergia luin lappeella.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Niin... onhan se katto itsessäänkin yhtä musta ja kuumenee, mutta jääkö tuon ilmaraon vuoksi sinne enemmän lämpöä? Ja auttaisiko suurempi ilmarako asiaan? En kyllä osaa sanoa onko tuo katto nyt kuumempi vai kylmempi. Sen verran yhtenäinen on toi paneelien välikin ettei tuolla ilma kierrä olipa väli miten suuri tahansa. Toisaalta tasakatolla tuohon ei kohdistu niin suuri lämpöenergia luin lappeella.
En tiedä mutta moista ratkaisua en kelpuuttaisi itselleni.

Missä nuo mikrot ovat kiinni? Makaavat katolla vai panelin kehyksen reunassa?
 

anders

Vakionaama
Toivottavasti vaihejärjestyskin tuli testattua. Ainakin oma laturini ei suostuisi väärässä järjestyksessä toimimaan.

Öö miksei?

En siis epäile ettei toimisi, mutta minkä herran ihmeen takia näin on tehty? Onko siellä joku mekaaninen kello sisällä?

Ja siis auton laturi? Minkä merkkinen? Koska monella raksalla olen omaani lataillut, ja hyvin toimii kuinka päin vain.... raksallahan jatkojohdoissa usein ts aina se kääntöpala mukana, jotta betonimylly ei pyöri takaperin, ja suuntia silloin tällöin miten sattuu.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Öö miksei?

En siis epäile ettei toimisi, mutta minkä herran ihmeen takia näin on tehty? Onko siellä joku mekaaninen kello sisällä?

Ja siis auton laturi? Minkä merkkinen? Koska monella raksalla olen omaani lataillut, ja hyvin toimii kuinka päin vain.... raksallahan jatkojohdoissa usein ts aina se kääntöpala mukana, jotta betonimylly ei pyöri takaperin, ja suuntia silloin tällöin miten sattuu.

1729539921889.png


En osaa vastata kysymyksiisi. Tuskin se alkaa akkua purkamaan väärällä vaihejärjestyksellä, jos sitä ajattelit betonimyllyesimerkilläsi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Laturin vaihekompensaattorikytkentä tai ainakin ohjausalgoritmi voi yksinkertaistua, jos suunnittelija voi luottaa siihen, että vaiheet kiertävät oikeaan suuntaan? Eihän pitäisi olla liikaa vaadittu, että laite kytketään verkkoon oikein?
 

Harrastelija

Vakionaama
Onko mahdollista että laitteeiden valmistajilla vaiheet kiertää eri suuntiin?
Tuota joutuu sitten korjaamaan käyttöpaikalla vaiheenvaihtopalikoilla?
 

kotte

Hyperaktiivi
Onko mahdollista että laitteeiden valmistajilla vaiheet kiertää eri suuntiin?
Tuota joutuu sitten korjaamaan käyttöpaikalla vaiheenvaihtopalikoilla?
Kai tuollainenkin on mahdollista (toinen väärin toinen oikein), mutta yleensä virhe on tehty eli standardia rikottu asennuksissa. Onhan moista kuulemma joskus sattunut aivan sähköverkkoyhtiön päämuuntajallakin.
 

BBF

Vakionaama
Eipä vaiheiden "suunnasta" taida mitään pakottavaa standardia olla, moottoreista ei aina voi tietää mihin suuntaan on tarkoitus kunkin laitteen pyöriä, siksi niitä vaihtopalikoita on. Laturissa 3v sähkö tasasuunnataan kuitenkin 6-pulssisillalla tms DC :ksi, onko siinäkään niin väliä?
 

kotte

Hyperaktiivi
Eipä vaiheiden "suunnasta" taida mitään pakottavaa standardia olla, moottoreista ei aina voi tietää mihin suuntaan on tarkoitus kunkin laitteen pyöriä, siksi niitä vaihtopalikoita on. Laturissa 3v sähkö tasasuunnataan kuitenkin 6-pulssisillalla tms DC :ksi, onko siinäkään niin väliä?
Tai sanottaisiinko, että ei ainakaan aikoinaan tarkkaan ottaen ollut ja vanhoja asennuksia on edelleen käytössä vaikka kuinka paljon. Uudemmat asennusnormit vaativat kuitenkin merkkaamaan, että kenttä todellakin kiertää R-S-T-... kuten on lipukkeisiin tms. merkitty.
 

Jule

Vakionaama
Joku osa noista raksan työkaluista on kyllä kytketty pyörimään väärin päin.. Joko ihan tehtaalla, tai sitten joskus ollut väärin pyörivässä rasiassa ja suunta korjattu koneessa eikä roikassa.
 

anders

Vakionaama
Laturin vaihekompensaattorikytkentä tai ainakin ohjausalgoritmi voi yksinkertaistua, jos suunnittelija voi luottaa siihen, että vaiheet kiertävät oikeaan suuntaan?

Mutta eikös kuitenkin tasasuuntaus ole laturissa noin niinkuin ensimmäisenä? Ei siinä vaihejärjestys pitäisi mithään vaikuttaa.

Eihän pitäisi olla liikaa vaadittu, että laite kytketään verkkoon oikein?

Sitten pitäisi yksivaihetöpselitkin olla UK tapaan sellaiset, että menee aina oikein :)
 

kotte

Hyperaktiivi
Mutta eikös kuitenkin tasasuuntaus ole laturissa noin niinkuin ensimmäisenä? Ei siinä vaihejärjestys pitäisi mithään vaikuttaa.
Voi tuossa olla joku kehittyneempi ohjattava tasasuuntaajaratkaisu kuin pelkät diodit. Tokihan vaihesiirtoa usein kompensoidaan tasasuuntausillan jälkeen kytketyllä puolijohdeventtiilillä (tyypillisesti hakkurilla) ja induktorilla, jolloin kiertosuunnalla ei ole väliä tehoelektroniikan kannalta. Kumminkaan tuollaista ei käsittääkseni voi ohjata kovin edistyksellisesti esimerkiksi yliaaltojen merkittäväksi vähentämiseksi, ellei todellakin seurata kolmivaihevirran "pyörimisen" vaihetta (jonka toki voi syntetisoida hiukan monimutkaisemmin, pyöri kolmivaihevirta kummin päin tahansa).
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Mutta eikös kuitenkin tasasuuntaus ole laturissa noin niinkuin ensimmäisenä? Ei siinä vaihejärjestys pitäisi mithään vaikuttaa.

Varmaan muinoin oli diodeilla tehty tasasuuntaus mutta auton laturin sisäänmeno näyttää usein tältä:

1729631704471.png

Tuossa on siis vasta tasasuuntaajaa vastaava osa, joka tuottaa tasajännitettä. Kytkimiä ohjataan prosessorilla, jotta tehokerroin saadaa korjattua nykyvaatimusten mukaiseksi. Jos laitteen softa ei ymmärrä väärää kiertojärjestystä niin sen toiminta siinä tilanteessa saattaa olla vähintäänkin omituista tai ainakin aiheuttaa vikatilan. Tietysti järkevästi tehty softa huomaa virheen ja voi siihen sopeutua.
 

jussi

Vakionaama
Varmaan muinoin oli diodeilla tehty tasasuuntaus mutta auton laturin sisäänmeno näyttää usein tältä:

katso liitettä 100914
Tuossa on siis vasta tasasuuntaajaa vastaava osa, joka tuottaa tasajännitettä. Kytkimiä ohjataan prosessorilla, jotta tehokerroin saadaa korjattua nykyvaatimusten mukaiseksi. Jos laitteen softa ei ymmärrä väärää kiertojärjestystä niin sen toiminta siinä tilanteessa saattaa olla vähintäänkin omituista tai ainakin aiheuttaa vikatilan. Tietysti järkevästi tehty softa huomaa virheen ja voi siihen sopeutua.
En äkkiä keksi, mitä vaihejärjestys voisi tuohon vaikuttaa.
 
Back
Ylös Bottom