Daikin Perfera 30 ja 40

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kfr60
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kun pumpun oma pyyntiohjaus on ohitettu ei pumppu mene katkolle. Tilanteen voisi poistaa lisäämällä ohjaukseen toiminnan joka sammuttaa pumpun kun sisälämpö kohoaa liikaa ja käynnistää sen kun lämpö on laskenut riittävästi.
Tuollainen oli viime talvena käytössä, ylilämpötilanteessa meni pelkälle puhallukselle, jotta uunin lämpö leviää.
 
  • Tykkää
Reaktiot: iro
Kyllä se on pojat niin, että tämä Daikinin lämpötilanohjaus on huono. Nyt oli meillä lämmitystilassa yön yli, ja oli hieman parempi, kuin automaattitilassa. Eli n. +-0,7 astetta. Mutta tämä olisi vielä hyväksyttävissä, mutta miksi automaattitilassa hystereesi kamaloituu +-2 asteeseen? Eihän sillä tee yhtään mitään.

Eikä voi sanoa, että ulkoinen anturi nyt mitenkään olisi sotkenut tätä ns. logiikkaa. On se vähäsen parempi kuin sisäisellä, varmasti vielä isompi ero talvella, kun sulatussykli ei pääse sotkemaan paluuta, koska se koko sisäpömpelihän viilenee --> sisäinen anturi jäähtyy --> lämmittää kovemmin --> uusi sulatus. Tai näin pöhköilisin aikakin, voin olla väärässäkin, mutta ehkä en. 😂
 
Eikä voi sanoa, että ulkoinen anturi nyt mitenkään olisi sotkenut tätä ns. logiikkaa. On se vähäsen parempi kuin sisäisellä, varmasti vielä isompi ero talvella, kun sulatussykli ei pääse sotkemaan paluuta, koska se koko sisäpömpelihän viilenee --> sisäinen anturi jäähtyy --> lämmittää kovemmin --> uusi sulatus. Tai näin pöhköilisin aikakin, voin olla väärässäkin, mutta ehkä en.
Näinhän se talvella tekee. Oma perfera ollut nyt pyynnillä 20,5 ja kauempana huoneissa mittauspisteellä pysynyt koko yön hyvin tavoitteessa 21 +/- 0,1 astetta, pumpun sisäinen näyttää 24. Tarveohjaus on ollut 40% ja pumppu käy katkoa. Automaatio ei ole nyt ohjaillut mitenkään, koska pumpun pyynti aktiivisena. Onkos @Kaimo Ärräpää mikä tarveohjaus päällä?
Mutta onhan tuo huono, kun pyynnin ja mitatun ero pumpulla 3,5 astetta.
 
Eikä voi sanoa, että ulkoinen anturi nyt mitenkään olisi sotkenut tätä ns. logiikkaa. On se vähäsen parempi kuin sisäisellä, varmasti vielä isompi ero talvella, kun sulatussykli ei pääse sotkemaan paluuta, koska se koko sisäpömpelihän viilenee --> sisäinen anturi jäähtyy --> lämmittää kovemmin --> uusi sulatus. Tai näin pöhköilisin aikakin, voin olla väärässäkin, mutta ehkä en. 😂
Kysyin tekoälyltä että miten tuota sulatuksen jälkeistä tehoryntäystä voisi pienentää. Ohjeena oli että pyynti pienemmälle ja puhallus isolle. Tehonrajoitusta (econo, demand, huy) kannattaa käyttää mutta nämä vastaavasti pidentävät sulatusaikaa. Nyrkkisääntönä vastasi että -5 astetta ulkona on raja, sitä lämpimämmässä tehonrajoitusta kannattaa käyttää ja kylmemmässä ei. Kyllähän noita on tullut kahtena talvena veivattua mutta lopputulos jäi hähmäiseksi. Itsellä SY anturi yms. ovat alkuperäisellä paikallaan.
 
Kysyin tekoälyltä että miten tuota sulatuksen jälkeistä tehoryntäystä voisi pienentää. Ohjeena oli että pyynti pienemmälle ja puhallus isolle. Tehonrajoitusta (econo, demand, huy) kannattaa käyttää mutta nämä vastaavasti pidentävät sulatusaikaa. Nyrkkisääntönä vastasi että -5 astetta ulkona on raja, sitä lämpimämmässä tehonrajoitusta kannattaa käyttää ja kylmemmässä ei. Kyllähän noita on tullut kahtena talvena veivattua mutta lopputulos jäi hähmäiseksi. Itsellä SY anturi yms. ovat alkuperäisellä paikallaan.
Se on totta, että kaikki rajoittavat asetukset (econo, demand,huy) rajoittavat pakkasilla liikaa, jos tehoa tarvitaan, mutta tuon Faikoutin kautta saa havaitun sulatuksen jälkeen kytkettyä esim econon päälle tai tarveohjaus pienemmälle/päälle joksikin aikaa ja näin ollen saa pumppu palautua rauhassa sulatuksesta eikä lähde laukalle. Huonelämpötila ehti tasaantua ja hetken päästä voidaan palata normaaliin.

Pelkällä pyyntilämmönkin säädöllä sulatuksen jälkeen saadaan ilman Faikoutia ihan toimiva. Tärkeintä on anturoida se sulatushetki, johon Faikoutin kennolämpötila on ehkä se parhain, mutta ilman FO:ia puhalluslämpötilasta saadaan sulatushetki kyllä selville ja vaatii siihen anturin.
Ilman FO:ia pyynnin pudotus ja automaation viiveiden kanssa nosto takaisin, itsellä oli tällainen ennen FO:ia käytössä.
Sulatus havaittu = Pudotus 20:en, viive 5min nosto 20,5, viive 8min nosto 21 jne.
 
Kysyin tekoälyltä että miten tuota sulatuksen jälkeistä tehoryntäystä voisi pienentää. Ohjeena oli että pyynti pienemmälle ja puhallus isolle. Tehonrajoitusta (econo, demand, huy) kannattaa käyttää mutta nämä vastaavasti pidentävät sulatusaikaa. Nyrkkisääntönä vastasi että -5 astetta ulkona on raja, sitä lämpimämmässä tehonrajoitusta kannattaa käyttää ja kylmemmässä ei. Kyllähän noita on tullut kahtena talvena veivattua mutta lopputulos jäi hähmäiseksi. Itsellä SY anturi yms. ovat alkuperäisellä paikallaan.
Nollakelissä oletko seurannut kuinka tukkoon kenno on huurtunut kun sulatus alkaa? Jos kenno on täysin tukossa (=sulatusta todella tarvitaan) niin silloin pitää yrittää hidastaa huurtumista menettämättä liikaa lämmitystehoa. Jos taas kenno ei ole täysin tukossa niin silloin toimintaa voisi tehostaa yrittämällä löytää keinoja pidentää lämmitysjaksoa.

Oliko niin että juuri nollakeli on ongelma ja pakkasella toiminta on OK?
 
Nollakelissä oletko seurannut kuinka tukkoon kenno on huurtunut kun sulatus alkaa? Jos kenno on täysin tukossa (=sulatusta todella tarvitaan) niin silloin pitää yrittää hidastaa huurtumista menettämättä liikaa lämmitystehoa. Jos taas kenno ei ole täysin tukossa niin silloin toimintaa voisi tehostaa yrittämällä löytää keinoja pidentää lämmitysjaksoa.

Oliko niin että juuri nollakeli on ongelma ja pakkasella toiminta on OK?
Eikös huurtumisen hidastaminen ja lämmitysjakson pidentäminen ole vähän niinkuin sama asia? Nollakeli ja pikkupakkanen on ongelma kun ilmankosteus on yli 80%. Laitan pari kuvaa viime talvelta ennen ja jälkeen sulatuksen. Noissa on väliä vain 3 minuuttia mutta lämmityksen kannalta on oleellista milloin sisäyksikkö alkaa taas puhaltamaan lämmintä ja se kestää meillä 15-20 min.
 

Liitetiedostot

  • IMG_1657.webp
    IMG_1657.webp
    79,5 KB · Lukukerrat: 22
  • IMG_1658.webp
    IMG_1658.webp
    80,1 KB · Lukukerrat: 22
Eikös huurtumisen hidastaminen ja lämmitysjakson pidentäminen ole vähän niinkuin sama asia? Nollakeli ja pikkupakkanen on ongelma kun ilmankosteus on yli 80%. Laitan pari kuvaa viime talvelta ennen ja jälkeen sulatuksen. Noissa on väliä vain 3 minuuttia mutta lämmityksen kannalta on oleellista milloin sisäyksikkö alkaa taas puhaltamaan lämmintä ja se kestää meillä 15-20 min.
Kyllähän tuosta voi päätellä, että sulatus tuli tarpeeseen, eikä suinkaan liian aikaisin. Se, että sulatus kestää 15-20 minuuttia, niin on minusta hieman outoa. Mutulla voisin kuvitella, että oma P40:n sulatussykli on karkeasti tuosta puolet.
 
Kyllähän tuosta voi päätellä, että sulatus tuli tarpeeseen, eikä suinkaan liian aikaisin. Se, että sulatus kestää 15-20 minuuttia, niin on minusta hieman outoa. Mutulla voisin kuvitella, että oma P40:n sulatussykli on karkeasti tuosta puolet.
Ilmeisesti Daikin ajelee sulatuksella kompressoria nimellistaajuudella ja näin sulatusteho jää heikommaksi kuin esim. Mitsulla joka ajaa maksimitaajuudella. Etuna tuossa on se ettei sisäyksikön kennon lämpötila muutu sulatuksessa nopeasti aiheuta äänihaittoja. 8)

Oma suosikkini olisi kyllä sulatus pelkän kompressorin voimalla ilman kylmäaineen kiertoa sisäyksikössä. :grandpa:
 
Kyllähän tuosta voi päätellä, että sulatus tuli tarpeeseen, eikä suinkaan liian aikaisin. Se, että sulatus kestää 15-20 minuuttia, niin on minusta hieman outoa. Mutulla voisin kuvitella, että oma P40:n sulatussykli on karkeasti tuosta puolet.
Juu lähinnä olen ihmetellyt että miksi Daikinissa kenno jäätyy niin nopeasti. Ja toiseksi että miksi SY alkaa puhaltamaan vasta vartin päästä kun kenno on jo sulanut (muutamassa minuutissa). Huoltomies mumisi jotain että ulkoyksikössä on kennon kuivaustoiminto jossa puhallin pyörii aikansa sulatuksen ja lämmitysjakson alkamisen välissä, liekö tuossa perää🤔
 
Juu lähinnä olen ihmetellyt että miksi Daikinissa kenno jäätyy niin nopeasti. Ja toiseksi että miksi SY alkaa puhaltamaan vasta vartin päästä kun kenno on jo sulanut (muutamassa minuutissa). Huoltomies mumisi jotain että ulkoyksikössä on kennon kuivaustoiminto jossa puhallin pyörii aikansa sulatuksen ja lämmitysjakson alkamisen välissä, liekö tuossa perää🤔
Ilman demand-ohjausta, Daikin ainakin itsellä tuppaa ryntäämään, joka voi hyvinkin aiheuttaa sen, että vielä kostea kenno jäätyy jo lämmityssyklin alussa. Tähän tietysti tarjoan ratkaisuna Home Assistant + Faikout -ratkaisua, mutta onhan sen asentaminen oma prosessinsa.

En nyt muista, että miten sinä tuota laitetta ajoit, mutta ehdottomasti ainakin QO päälle siihen asti, kunnes on niin kylmää, ettei QO päällä torpassa pysy enää lämmöt ylhäällä.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös huurtumisen hidastaminen ja lämmitysjakson pidentäminen ole vähän niinkuin sama asia
Tarkoitn sitä että jos sulatuksen liipaisu tapahtuu liian aikaisin niin silloin lämmitysjaksoa on mahdollista pidentää muuttamalla sulatuksen liipasuehtoa. ja antamalla kennon huurtua "normaalisti".
Kuvasi perusteella näyttäisi, että kenno on melkoisen tukossa, olettaisn että COP ei tuossa ole vielä lainkaan huonontunut. Mitsun/Panan sulatushuijauksen olen virittänyt siten että sulatustu alkaa kun COP alkaa selvästi putoamaan., eli annan kennon huurua hieman enemmän, tämä jatkaa lämmitysjaksoa ehkä 5... 10 min.

Valitettavasti minulla ei ole kuvaa Daikin sulatusjaksosta. Kuvassa Panan jakso. Onkohan jollakin tallessa tuon tyypistä kuvaa Daikinista?
 

Liitetiedostot

  • pana sulatus.webp
    pana sulatus.webp
    39,9 KB · Lukukerrat: 16
Tarkoitn sitä että jos sulatuksen liipaisu tapahtuu liian aikaisin niin silloin lämmitysjaksoa on mahdollista pidentää muuttamalla sulatuksen liipasuehtoa. ja antamalla kennon huurtua "normaalisti".
Kuvasi perusteella näyttäisi, että kenno on melkoisen tukossa, olettaisn että COP ei tuossa ole vielä lainkaan huonontunut. Mitsun/Panan sulatushuijauksen olen virittänyt siten että sulatustu alkaa kun COP alkaa selvästi putoamaan., eli annan kennon huurua hieman enemmän, tämä jatkaa lämmitysjaksoa ehkä 5... 10 min.

Valitettavasti minulla ei ole kuvaa Daikin sulatusjaksosta. Kuvassa Panan jakso. Onkohan jollakin tallessa tuon tyypistä kuvaa Daikinista?
Jep, kyllä tuo on sähäkkä sulatusjakso kuivauksineen. Luulen että omalla FD25:llä oli samaa luokkaa kun ei siitä sisälämpötilaongelmia aiheutunut. Nyt kun SY on seis sen 15-20 min niin talo alkaa sykli sykliltä jäähtymään varsinkin jos sulatus 40 min välein.
 
Ilman demand-ohjausta, Daikin ainakin itsellä tuppaa ryntäämään, joka voi hyvinkin aiheuttaa sen, että vielä kostea kenno jäätyy jo lämmityssyklin alussa. Tähän tietysti tarjoan ratkaisuna Home Assistant + Faikout -ratkaisua, mutta onhan sen asentaminen oma prosessinsa.

En nyt muista, että miten sinä tuota laitetta ajoit, mutta ehdottomasti ainakin QO päälle siihen asti, kunnes on niin kylmää, ettei QO päällä torpassa pysy enää lämmöt ylhäällä.
Ajoin kyllä mahdollisimman alhaisella teholla alkaen tarveohjauksesta 40% ja siitä sitten kaikkea väliltä UY hiljaiseen. Econoteho jossain siellä välissä.
 
Jep, kyllä tuo on sähäkkä sulatusjakso kuivauksineen. Luulen että omalla FD25:llä oli samaa luokkaa kun ei siitä sisälämpötilaongelmia aiheutunut. Nyt kun SY on seis sen 15-20 min niin talo alkaa sykli sykliltä jäähtymään varsinkin jos sulatus 40 min välein.
Tuolta oman Daikin Comforan sulatusennätys viimetalvelta.

No tuon jälkeen on piirikortti vaihdettu ja ihmetellään tulevana talvena auttoiko.
 
Tuolta oman Daikin Comforan sulatusennätys viimetalvelta.

No tuon jälkeen on piirikortti vaihdettu ja ihmetellään tulevana talvena auttoiko.
Tuota tahtia se täälläkin sulattelee hankalilla keleillä. Daikinin huoltomies vaihtoi jotain ulkoyksikön antureita mutta en ole varma vaihtoivatko piirikorttia. Toiminta ei joka tapauksessa muuttunut.
 
Tuota tahtia se täälläkin sulattelee hankalilla keleillä. Daikinin huoltomies vaihtoi jotain ulkoyksikön antureita mutta en ole varma vaihtoivatko piirikorttia. Toiminta ei joka tapauksessa muuttunut.
Jotenkin sellainen tunne, että Nepura mallit ovat huonompia kuin aikaisempi sukupolvi.
 
Jotenkin sellainen tunne, että Nepura mallit ovat huonompia kuin aikaisempi sukupolvi.
Talvellahan se nähdään. Ajan niitä rinnakkain, samaa tilaa lämmittäen.

Ohjelmallisesti laskettu COP tuossa +2c hujakoilla aivan identtinen myös.

Nepura tietysti taipuu 10 Hz:iin joten siitä iso plussa.
 
Minulla Perfera 30 vielä OFF-tilassa odottelemassa lämmityskauden alkua. Jos Shelly-PM mittaukseen on uskomista peruskulutus on pari Wattia ja tunnin välein hetkellinen 6W:n nykäisy. Kun ulkolämpötila menee alle +8C tulee pidempiä 30W ottotehojaksosoja, olisko kompressorin lämmitys silloin päällä.
Mitään käytännön merkitystä näillä havainnoilla tuskin on.
 

Liitetiedostot

  • Daikin.webp
    Daikin.webp
    30,2 KB · Lukukerrat: 10
Minulla Perfera 30 vielä OFF-tilassa odottelemassa lämmityskauden alkua. Jos Shelly-PM mittaukseen on uskomista peruskulutus on pari Wattia ja tunnin välein hetkellinen 6W:n nykäisy. Kun ulkolämpötila menee alle +8C tulee pidempiä 30W ottotehojaksosoja, olisko kompressorin lämmitys silloin päällä.
Mitään käytännön merkitystä näillä havainnoilla tuskin on.
Nepura tekee tätä, mutta vanha H-malli ei, huomatakseni, tee.

Edit: Otetaan heti takaisin. Kyllä tekee, en ole aiemmin huomannut. N. 40 W ottaa hetken aikaa, kun lämpötila jossain +2-+5c vaiheilla.
 
Nepura tekee tätä, mutta vanha H-malli ei, huomatakseni, tee.

Edit: Otetaan heti takaisin. Kyllä tekee, en ole aiemmin huomannut. N. 40 W ottaa hetken aikaa, kun lämpötila jossain +2-+5c vaiheilla.
Sama täällä. Myöskin "naksuttelee" välillä vaikka on off-tilassa. Wifi aktiivinen niin varmaan liittyy siihen tai sitten tuohon demandin säätöön.
 
Ei kyllä hyvältä näytä! ±1,6°C! 🫣 :mad:😭😭

Eli pantiin takaisin sisäinen anturi, koska ulkoinen anturi ei parantanutkaan toimintaa yhtään. Vika on siis daikinin poikien logiikassa. Pömpeli päästää liian kylmäksi, mutta ei sitten myöskään lopeta lämmitystä huoneen lämmetessä.

Pumppenin asetukset:
Pyynti: 23°C, tila: lämmitys, puhallus: AUTO, ilman suuntaus alas suoraan eteen, ei ulkolämpötilan kompensointia (toimi viimetalvisen kokemuksen perusteella ei ainakaan parantavasti), flash streamer: päällä
Mittausvälineet:
Shelly Outdoor Plug (wirrankulutus)
ESP32 vibekoodattuna loggaamassa (tulee muuten ihan eri käyttöön, ilmastonsäätimenä, mutta koska ko. käyttöä ei vielä, sopi se tähänkin hommaan), anturi AM2301B

Ulkolämpötila olisi kiva ollut saada tuohon myös, mutta näyttää olevan ainoana vaihtoehtona joku kallis ruuvitägi, niin pitää pärjätä ilman.

1789481616021.webp
 
Viimeksi muokattu:
Ei kyllä hyvältä näytä! ±1,6°C! 🫣 :mad:😭😭

Eli pantiin takaisin sisäinen anturi, koska ulkoinen anturi ei parantanutkaan toimintaa yhtään. Vika on siis daikinin poikien logiikassa. Pömpeli päästää liian kylmäksi, mutta ei sitten myöskään lopeta lämmitystä huoneen lämmetessä.

Pumppenin asetukset:
Pyynti: 23°C, puhallus: AUTO, ilman suuntaus alas suoraan eteen, ei ulkolämpötilan kompensointia (toimi viimetalvisen kokemuksen perusteella ei ainakaan parantavasti), flash streamer: päällä
Mittausvälineet:
Shelly Outdoor Plug (wirrankulutus)
ESP32 vibekoodattuna loggaamassa (tulee muuten ihan eri käyttöön, ilmastonsäätimenä, mutta koska ko. käyttöä ei vielä, sopi se tähänkin hommaan), anturi AM2301B

Ulkolämpötila olisi kiva ollut saada tuohon myös, mutta näyttää olevan ainoana vaihtoehtona joku kallis ruuvitägi, niin pitää pärjätä ilman.

Näytä liitetiedosto 117514
Kokeilitko ulkoista anturia eri korkeuksilla ja eri etäisyyksillä sisäyksiköstä
 
Ei kyllä hyvältä näytä! ±1,6°C! 🫣 :mad:😭😭

Eli pantiin takaisin sisäinen anturi, koska ulkoinen anturi ei parantanutkaan toimintaa yhtään. Vika on siis daikinin poikien logiikassa. Pömpeli päästää liian kylmäksi, mutta ei sitten myöskään lopeta lämmitystä huoneen lämmetessä.

Pumppenin asetukset:
Pyynti: 23°C, puhallus: AUTO, ilman suuntaus alas suoraan eteen, ei ulkolämpötilan kompensointia (toimi viimetalvisen kokemuksen perusteella ei ainakaan parantavasti), flash streamer: päällä
Mittausvälineet:
Shelly Outdoor Plug (wirrankulutus)
ESP32 vibekoodattuna loggaamassa (tulee muuten ihan eri käyttöön, ilmastonsäätimenä, mutta koska ko. käyttöä ei vielä, sopi se tähänkin hommaan), anturi AM2301B

Ulkolämpötila olisi kiva ollut saada tuohon myös, mutta näyttää olevan ainoana vaihtoehtona joku kallis ruuvitägi, niin pitää pärjätä ilman.

Näytä liitetiedosto 117514
Se mikä tuossa ottaa silmään niin lämpötila nousee tosi jyrkästi, mutta pumpun teho on siinä aika pientä. Molemmissa kohdissa missä lämpötila nousee nopeasti. Samoihin aikoihin vielä. Muuta lämmön tuotantoa? Muuten näyttää loogiselta lämpötila laskee niin ottoteho nousee.
23 pyynti on kyllä omalle pumpulle liikaa nyt, kun on ulkona plussaa.
 
Ei kyllä hyvältä näytä! ±1,6°C! 🫣 :mad:😭😭

Eli pantiin takaisin sisäinen anturi, koska ulkoinen anturi ei parantanutkaan toimintaa yhtään. Vika on siis daikinin poikien logiikassa. Pömpeli päästää liian kylmäksi, mutta ei sitten myöskään lopeta lämmitystä huoneen lämmetessä.

Pumppenin asetukset:
Pyynti: 23°C, puhallus: AUTO, ilman suuntaus alas suoraan eteen, ei ulkolämpötilan kompensointia (toimi viimetalvisen kokemuksen perusteella ei ainakaan parantavasti), flash streamer: päällä
Mittausvälineet:
Shelly Outdoor Plug (wirrankulutus)
ESP32 vibekoodattuna loggaamassa (tulee muuten ihan eri käyttöön, ilmastonsäätimenä, mutta koska ko. käyttöä ei vielä, sopi se tähänkin hommaan), anturi AM2301B

Ulkolämpötila olisi kiva ollut saada tuohon myös, mutta näyttää olevan ainoana vaihtoehtona joku kallis ruuvitägi, niin pitää pärjätä ilman.

Näytä liitetiedosto 117514
Tulkitsenko käppyröitä oikein, mutta vaikuttaa oudolta että sisälämpötila laskee kun pumppu käy nopeaa katkokäyntiä ja kohoaa kun pumppu on pidemmän aikaa katkolla. Mistä kohtaa sisälämpö tuossa on mitattu (miten pumpun ilmavirtaus siihen vaikuttaa)?

Jos käytössä olisi HomeAssistant katkokäyntiä voisi helposti stabiloida. Ohessa minun HA-ohjatun Panan toiminta kun lämmöntarve pientä (alkujaan Panan teki hyvin nopeasyklistä katkokäyntiä samaan tapaan kuin kuvan Daikin).
 

Liitetiedostot

  • Pana katkokäynti.webp
    Pana katkokäynti.webp
    21,9 KB · Lukukerrat: 10
Kokeilitko ulkoista anturia eri korkeuksilla ja eri etäisyyksillä sisäyksiköstä
Kyllä.

Se mikä tuossa ottaa silmään niin lämpötila nousee tosi jyrkästi, mutta pumpun teho on siinä aika pientä. Molemmissa kohdissa missä lämpötila nousee nopeasti. Samoihin aikoihin vielä. Muuta lämmön tuotantoa? Muuten näyttää loogiselta lämpötila laskee niin ottoteho nousee.
23 pyynti on kyllä omalle pumpulle liikaa nyt, kun on ulkona plussaa.
Loogiseltahan se voi äkkiseltään näyttää, tehoa otetaan, kun jäähtyy ja vähemmän kun lämpötila nousee. Mutta pumppu hönkii sitä lämpöä vielä silloin, kun sisälämpötila on yli 24 astetta eikä voimista, kun lämpö laskee. Tuon kaavion näyteväli on 2 minuuttia.
Muu lämmönlähde on aurinko. On luonnollista, että sisälämpötila nousee silloin, mutta pumppu edesauttaa huoneen lämpenemistä nopeasti. Inverterin pitäisi pysytä reagoimaan samaan tahtiin ympäristön lämpötilan kanssa. Lisäksi, oikeastaan ennen kaikkea, lämpötila laskee yön aikana aivan liian kylmäksi. Eli ei tuota hyväksyä voi. 😊
 
Kyllä.


Loogiseltahan se voi äkkiseltään näyttää, tehoa otetaan, kun jäähtyy ja vähemmän kun lämpötila nousee. Mutta pumppu hönkii sitä lämpöä vielä silloin, kun sisälämpötila on yli 24 astetta eikä voimista, kun lämpö laskee. Tuon kaavion näyteväli on 2 minuuttia.
Muu lämmönlähde on aurinko. On luonnollista, että sisälämpötila nousee silloin, mutta pumppu edesauttaa huoneen lämpenemistä nopeasti. Inverterin pitäisi pysytä reagoimaan samaan tahtiin ympäristön lämpötilan kanssa. Lisäksi, oikeastaan ennen kaikkea, lämpötila laskee yön aikana aivan liian kylmäksi. Eli ei tuota hyväksyä voi. 😊
Oletko kokeillu puhallusta man 5/5?
 
Kyllä.


Loogiseltahan se voi äkkiseltään näyttää, tehoa otetaan, kun jäähtyy ja vähemmän kun lämpötila nousee. Mutta pumppu hönkii sitä lämpöä vielä silloin, kun sisälämpötila on yli 24 astetta eikä voimista, kun lämpö laskee. Tuon kaavion näyteväli on 2 minuuttia.
Muu lämmönlähde on aurinko. On luonnollista, että sisälämpötila nousee silloin, mutta pumppu edesauttaa huoneen lämpenemistä nopeasti. Inverterin pitäisi pysytä reagoimaan samaan tahtiin ympäristön lämpötilan kanssa. Lisäksi, oikeastaan ennen kaikkea, lämpötila laskee yön aikana aivan liian kylmäksi. Eli ei tuota hyväksyä voi. 😊
Outoa että pumppu ei ala kunnolla lämmittämään kun lämpötila laskee mutta ei kai tuo lämmönnousu pumpusta johdu vaan auringosta. Ei tuo ainakaan tehoja ota kun lämpötila nousee yli 22 asteen, kyllä se vähän pyörähtelee haistellakseen lämpötilan muutoksia. Oliko pumppu muuten HEAT vai AUTO-moodissa?
 
Viimeksi muokattu:
@Luukku ja @Sampo22 , ääh, unohtui, siis tietenkin lämmitysmoodissa oli. Automaatti aiheuttaa sitten vielä suuremmat heittelyt lämpötilaan. Se on täysin käyttökelvoton tila. Puhaltaa kylmää kun ollaan jo tavoitteen alapuolella.
 
@Koelli , no tuossa olisi äkäisesti sutaistu vedos, mittakaava ja mittasuhteet on päin-p...väärin, mutta tilat suunnilleen ehkä hahmottuu. Eli sisäpömpeli on avarimmassa mahdollisessa paikassa. Kuvasta myös puuttuu esim. sisäkuisti ylhäällä, kun painteroidessani huomasin vasta lopuksi, etten ollut "muistanut" piirtää sitä. Eli olisi pumppu haluttu tuonne ylös sisäkuistin välioven päälle, mutta eihän siinä ollut tälle Daikinin sisäyksikölle tarpeeksi tilaa, mutta joku muu merkkinen olisi varmaan mennyt sinne. Luulen, että yksi ongelman, mutta vain yksi, osa on se, että kun jäähdytys-/automaattitilassa puhalluksen huomaa herkästi, koska se tulee käytännössä suoraan alle 5 metrin etäisyydellä istuvien ihmisten päälle. Mutta kyllä se tuo lämpötilan vaihtelu kuitenkin on se suurin syy. Liian suuri hystereesi.

1789538962178.webp
 
Takaisin
Ylös Bottom