Jukka 95
Aktiivinen jäsen
Itsellä on päinvastainen kokemus sulatuslogiikasta,sulattaa sitten vasta kun kenno on mennyt "tukkoon". Oon miettinyt olisko sun pumpun ulkoyksikön kennoanturissa pientä mittausvirhettä.
Daikin Perfera 30 ja 40
- Viestiketjun aloittaja kfr60
- Aloituspäivämäärä
Mittausvirhe toki selittäisi paljonkin outoa käytöstä. Pääpiirteittäin pumpun API:n kautta ilmoittama ulkolämpötila korreloi kyllä hyvin erillisen ulkolämpötilamittarin kanssa.Itsellä on päinvastainen kokemus sulatuslogiikasta,sulattaa sitten vasta kun kenno on mennyt "tukkoon". Oon miettinyt olisko sun pumpun ulkoyksikön kennoanturissa pientä mittausvirhettä.
Joskin tuo pumpun ulkolämpötila soutaa +-2 astetta sulatussyklien mukaan kun kenno lämpenee, en tiedä onko merkityksellistä. Tuntuisi loogiselta, kyllähän se ulkokenno sulatuksessa näin tosiasiallisesti tekee.
En tiedä sitten kumpaa lämpötilaa (vai molempia) pumppu käyttää sulatuslogiikkaan. Toinen ulkoyksikön lämpötilaanturi taitaa olla siinä kennon kulmassa ulkopuolella ja toinen lämmönvaihtimessa pumpun sisällä.
Jukka 95
Aktiivinen jäsen
Juu,se kennoanturi on siellä koneen sisällä kylmäaineputkessa kiinni.
Lopputulos oli tällä kertaa melko tarkkaan 43h ilman sulatusta. Nyt sitten onkin ollut 3-4h väliä eli tilanne normalisoitunut. Mutta kyllä taas mökkikausi kun alkaa ja pääsee LN25:n toimintaa seuraan niin varmasti ärsyttää normaalia enemmän, kun vielä syksyllä ei ollut tietoa että jotkut pumput toimii paremmin kuin toiset
.. Tosin LN25:ssa oon tyytyväisempi sisäyksikön puhalluksen säätöön ja suuntaamiseen, joka on huonompi Daikinissa.puuteknikko
Vakionaama
Daikinilta aiemmin saatu tieto:
"The defrost start condition varies with the outdoor temperature and a compressor frequency operating time formula, it is complicated to explain. There is NO basic cycle for the defrost but it is triggered by this formula only."
Eli se näkyvä anturi on osallisena sulatustarpeen arviointiin, ja se onkin tullut itse selväksi kun sulatusvimma alkaa jos anturi on suorassa auringonpaisteessa.
"The defrost start condition varies with the outdoor temperature and a compressor frequency operating time formula, it is complicated to explain. There is NO basic cycle for the defrost but it is triggered by this formula only."
Eli se näkyvä anturi on osallisena sulatustarpeen arviointiin, ja se onkin tullut itse selväksi kun sulatusvimma alkaa jos anturi on suorassa auringonpaisteessa.
hanks
Aktiivinen jäsen
Eli siis ulkoyksikön kennoanturi ei olisi osana sulatuksen aloituksen triggeröinnissä, mutta ulkolämpötila-anturi on. Hohkaako se kennon kuura/jää sen verran kylmää ulkolämpötila-anturiin että se päättää että tarttee sulattaa?
Mitenköhän kompressoritaajuus liittyy sulatustarpeeseen?
puuteknikko
Vakionaama
Ainakin kenno kuuraantuu nopeammin kun kompura käy enemmän. Hakisiko tuo kennon tukkeutumiseen dataa ulkolämpötilan funktiona siitä, minkä verran kompuraa pitää huudattaa, jotta pyyntiin päästäisiin. Sulatus lähtee ainakin täällä lähes välittömästi käyntiin kun aurinko kurkkaa räystään ja laudoituksen takaa suoraan anturiin.
Luukku
Vakionaama
Eikös siinä ollut joku lämpötilaero kennon ja ulkolämmön välillä jolloin sulatus aktivoituu? Kun anturi jäi kuuran sisään tässä taannoin niin näytti kylmempää ulkolämpötilaa kuin todellisuudessa oli ja sulatusehto ei täyttynyt, veti jäähän. Laitoin molempiin silikoniputken pätkät, ei ainakaan tuota jäätämistä ole sen jälkeen tehnyt. Ulkolämpötilan on näyttänyt nyt oikein.
hanks
Aktiivinen jäsen
Googlasin huvikseen ”daikin defrost control” ja löytyi useampien muihin maihin myytävien pumppujen service manuaaleja, joissa oli kuvattu sama allaoleva sulatuslogiikka, parametrit vain vaihtelevat mallien välillä. Kuva ei siis ole Perferan manuaalista.
Tietty voi olla että olisivat tehneet pohjoisen malleihin erilaisen logiikan jossa sulatuksen aloitus ei liittyisi millään tavalla ulkoyksikön kennoanturiin, mutta rohkenen vähän epäillä.
Tietty voi olla että olisivat tehneet pohjoisen malleihin erilaisen logiikan jossa sulatuksen aloitus ei liittyisi millään tavalla ulkoyksikön kennoanturiin, mutta rohkenen vähän epäillä.
Husky
Hyperaktiivi
Pana eilen päivällä teki ennätyspitkiä vetoja, mutta sitten illalla sekosi ja alkoi tehdä kellosulatuksia 60,0 minuutin välein
Jatkoi sitä aamupäivälläkin ja päivällä ja illallakin tänään oli jopa 50-55min sulatuksia. Huononihan tuossa eilen illalla kp-tilannekin, mutta vähän epäilyttävää toimintaa laidasta toiseen.
Mittasin tuolle tänään 2.9 kotikopin, mutta 16-18min sulatus 60min välein (ja vieläpä niin että ennen sulatusta 5-8min ja sulatuksen jälkeen 6-10min vetää tosi isolla ottoteholla joka ei täysin heijastu puhalluslämpötilaan) pudottaa COP:n peräti 2.9 => 1.9
Joskus aiemmin olen laskenut paljon miedompaa COP:n pudotusta sulatuksista, mutta nyt laskin noin.
Vähän harmittaa, kun tuo sulatus kestää noin hiton kauan, kun joskus olen katsonut, että jo 5min sulatuksen jälkeen ei ole yhtään huurua. Ja lähtöhuurukin on tosi mieto, mutta tasainen kyllä kuten pitääkin. Sanoisin mutulla, että voisi 50% pidentää sulatusväliä. En muista nähneeni pienintäkään COP:n pienentymistä vielä ennen sulatusta.
puuteknikko
Vakionaama
Tuon manuaalin kuvauksen perusteella voisi vastauksesta olla jäänyt tuo kennoanturi mainitsematta. Olisihan se fiksu huomioida kun esim. plussalla olevaa kennoa on turha sulatella.
Tuossa vanha Ururu Sararan sulatusehto. Epäilen että tuon kaltainen on nytkin käytössä näissä uudemmissa laitteissa.
Kyllä tuossa kennoanturin lukemaa seurataan. Tuo laukaisuehto on kuitenkin laskennallinen kulloisen kompressoritaajuuden ja ulkolämpötilan mukaan. Sulatuksen lopetuslämpötila riippuu ulkolämpötilasta ja sulatus kestää maksimissan noin 700 s.
Kyllä tuossa kennoanturin lukemaa seurataan. Tuo laukaisuehto on kuitenkin laskennallinen kulloisen kompressoritaajuuden ja ulkolämpötilan mukaan. Sulatuksen lopetuslämpötila riippuu ulkolämpötilasta ja sulatus kestää maksimissan noin 700 s.
Viimeksi muokattu:
heradi
Jäsen
No niin. Nyt on ensimmäinen yö takana uuden Perfera H 40 kumppanina. Sattuneesta syystä yöpyminen tapahtuu toistaiseksi samassa huoneessa, jossa sisäyksikkökin sijaitsee. Pumppu pitää torpan todella hyvin halutussa lämpötilassa ja kulutuskin selkeästi alle Mitsun vabh 35:n.
Kun tutustuin Daikinin toimintoihin ja minulle selvisi, että manuaalista puhallusta ei todellisuudessa ole niin laitoin Mitsun viimeiseksi kuukaudeksi automaattipuhallukselle. Yllätyksekseni Mitsu toimi todella nätisti sillä ja piti talon lämmöissä melkolailla tasaisella puhalluksella. Tietty jos pyysi lisää löylyä niin nosti kierroksia tai jos ulkona oli selkeästi kylmä.
Ihmetyttääkin tässä Daikinissa puhalluksen seilaus. Puhallus saattaa yhtäkkiä nostaa tai pudottaa kierroksia esim. minuutiksi ja palata sitten takaisin. Todella omituinen logiikka ja häiritsee kyllä unia jos samassa tilassa pitää nukkua.
Onko tämä sitten vaan pumpun "hakemista" kohdilleen vai onko tuota puhallusta mahdollista kesyttää jotenkin muuten kuin rajoittamalla manuaaliasetuksella pienemmäksi? Asetus oli ensin man4:llä ja sitten automaatilla, molemmilla seilaa yhtälailla. Tarveohjausta en vielä näillä pakkasilla kokeile.
Kun tutustuin Daikinin toimintoihin ja minulle selvisi, että manuaalista puhallusta ei todellisuudessa ole niin laitoin Mitsun viimeiseksi kuukaudeksi automaattipuhallukselle. Yllätyksekseni Mitsu toimi todella nätisti sillä ja piti talon lämmöissä melkolailla tasaisella puhalluksella. Tietty jos pyysi lisää löylyä niin nosti kierroksia tai jos ulkona oli selkeästi kylmä.
Ihmetyttääkin tässä Daikinissa puhalluksen seilaus. Puhallus saattaa yhtäkkiä nostaa tai pudottaa kierroksia esim. minuutiksi ja palata sitten takaisin. Todella omituinen logiikka ja häiritsee kyllä unia jos samassa tilassa pitää nukkua.
Onko tämä sitten vaan pumpun "hakemista" kohdilleen vai onko tuota puhallusta mahdollista kesyttää jotenkin muuten kuin rajoittamalla manuaaliasetuksella pienemmäksi? Asetus oli ensin man4:llä ja sitten automaatilla, molemmilla seilaa yhtälailla. Tarveohjausta en vielä näillä pakkasilla kokeile.
Luukku
Vakionaama
Onnea uudesta "parisuhteesta". Onkos siinä hiljainen sisäyksikkö toiminto? Jotkut miehet toivoo sellaista parisuhteeseenkin.
Täälläkin on nyt perfera H 40 odottamassa asennusta. Pitää ruveta kyseleen asennusfirmoilta hintoja. On kyllä melko massiivinen tuo sisäyksikkö, luulis hönkivän tarpeeksi. Tuli mieleen, että olis voinut 30:nen riittää.
puuteknikko
Vakionaama
Sama kuin telkkarien kanssa, hetken päästä olisi jo hankkimassa isompaa kuitenkin.
Mulla kestää panassa sulatus vain 8-10 min.
Jos jatkaa tota niin kokeile rohkeasti tarveohjausta. Pistä alkuun vaikka 100% (ei oo sama kuin että ei olis päällä ollenkaan!
)..
Luukku
Vakionaama
Siihen vaikuttaa moni seikka, sisäkennon lämpötila, imuilman lämpötila, muut lämmön lähteet. Jos sisäyksikkö havaitsee imuilman lämpötilan laskua niin antaa ulkoyksikölle runtua jolloin sisäyksikkö hetken päästä ylittää tietyn lämpötilarajan niin nostaa puhallusta.
Vastaavasti, jos havaitsee muun lämmönlähteen aiheuttamaa lämpenemistä niin heivaa omaa toimintaa. Mielestäni toimii hyvinkin loogisesti ja oikein, näin myös ehkäistään vedon tunnetta varsin hyvin.
Jatkuva puhallus tietyllä nopeudella lämmitystarpeen ollessa vähäistä aiheuttaa vedon tunnetta.
Tänäkin aamuna Perfera puhkui alakerrassa lämmintä (42 astetta) suhteellisen kovalla puhalluksella. Kunnes puuhellan lämpöä sekoittui huoneilmaan niin alkoi heivaamaan puhallusta ja puhalluslämpötila on nyt laskenut aamusta 4 astetta ja puhallus on pykälän pienemmällä.
Viimeksi muokattu:
Husky
Hyperaktiivi
Minä katson sulatuksen loppuvan, kun puhallus alkaa ja puhalluslämpötila on noussut luokkaa pari astetta. Eli en esim katso siitä kun deice valo sammuu. Tuossa välissä vehje ottaa isoa tehoa mikä menee harakoille vrt se että tekisi työtä ilman sulatusta.
puuteknikko
Vakionaama
Täällä samoin eilen (ja tänäänkin) hyvä testikeli. -20C ja pumppu ehti jauhaa kymmenen tuntia putkeen, koti-COP välillä 2,1-2,3. Tarveohjaus 70% ja seinästä 500-600W.
vetelin_pumppaaja
Aktiivinen jäsen
P30 myös hyvin puskee lämpöä, -26 Onectan mukaan ulkolämpötila ja infralla mitattuna 44 asteen puhallusilma sulatuksen jälkeen, joka sitten vakiintuu tuonne 40 asteen tienoille. -27 on se break point kun aloittelee kellosulatukset.
Aika eriluokan vehjes kun lukee noita mitsun RW35 ongelmia
Aika eriluokan vehjes kun lukee noita mitsun RW35 ongelmia
Se on tämä juonne erinomainen, sekä hyvässä, että pahassa. Hyvä siinä mielessä, että täällä saa Daikinin toiminnasta syvällistä tietoa ja käyttövinkkejä, joita melko alkeellisesta käyttöohjekirjasta ei saisi.
Mutta pahasta on se epävarmuus, joka pumpun hankkimista miettivä joutuu kohtaamaan, osaanko käyttää noita Daikinin monimutkaisia ja päällekkäisiäkin säätöjä, ja joutuuko pumppuni hullunkiertoon ja johonkin muuhun luuppiin, ja pitääkö kone avata, katkoa jumppereita ja peitellä ja taivutella antureita, tai vaikka mitä. Pitääkö hankkia Linux-tietokone, alkaa oppia ohjelmointia ja ostaa Raspberry Pi ja tehdä ihan oma lämpöpumpun ohjaus.
Ei, sanon minä. Ei pidä alkaa mennä laukalle tai pelätä. Merkistä riippumatta, huolellinen asennus, sitten kone käyntiin, lämpötila valitaan halutuksi ja sitten eletään sen kanssa. Ihan koneen omien ominaisuuksien mukaan saa enimmät lämmöt sisälle, ja sohva sopivasti lämpimän alle, ja päikkärit voi ottaa, kuin lämpimässä maidossa nukkuisi. Daikiniin erityisesti liittyy huolta näistä ulkoyksikön ottotehoa rajoittavista säädöistä, tarveohjaus, hiljainen tila, ym. Rentoudutaanpa nyt. Kyllä se Daikin toimii ihan hyvin, vaikka vain osaisi valita kaukosäätimestä auringonkuvan ja naputella lämpöpyyntiä ylös ja alas.
Jos on ihan normi 16A liitäntä, kyllä se kestää hyvin Daikinin täydet ottotehot. Jos asuntona on vanha rintsikka, joka ottaisi suorallasähköllä pakkasella 4-6 kW tehot lämmityksestä, kyllä silloin ilpin pitää olla asetettu täydelle teholle. Ei millään 500W ottoteholla sentään kymmenkertaista lämmityssiirtotehoa saada aikaiseksi, vaikka sulatusvälin saisi viikon mittaiseksi.
Sulatukset. Kuura tulee ulkoyksikköön väistämättä jonkun ajan kuluessa. Tuntuma on tullut, että myös sulatusten välillä siirretty lämpöenergian määräkin vaikuttaa. Ymmärrän sen, että pienillä tehoilla ajettaessa tarpeettomat sulatukset ärsyttävät. Mutta jos taloa lämmitetään täydellä teholla, kyllä se ulkoyksikkö aikamoisen tukkeutunut kuurapallo on, ennen sulatuksen alkamista. Se iso jäätorni siinä alla ei ole syntynyt tyhjästä, vaan kerroon tarttuneesta tukkivasta kuurasta. Kun ulkoyksikkö on lumipallo, eipä se kohta toimi ollenkaan, nuo Mitsubishit jäävät olemaan hiljaa, sisäyksikön alahuuli hiukan lerpallaan, ja talo kylmänä. Sitten kahlataan sinne hankeen ja havaitaan lumipallo, joka on sisältä jääkuori. Menee siinä aikaa ja vaivaa, kun käärii ulkoyksikön pussiin ja lämmittää ulkoyksikön lämpimäksi. Vesiämpäreitä ei ole huvittanut kanniskella enää vuosiin.
Paljon enemmän kotona tosiaan harmittaisi kokonaan umpeen jäätynyt ulkoyksikkö, jossa puhaltimen muovisiivikko on kuin rotan syömä työmatkan aikana kertyneen jään nakertamana. Valvontatarpeen vähäisyys on myös laitteen etu, jos sellainen ominaisuuksissa on.
Pidän tehokasta sulatusta varmatoimisuuden merkkinä, ensimmäinen Daikin joka meille tuli lähes kaksikymmentä vuotta sitten, oli siihen aikaan alan tehokkaimpia sulattajia. Pakkasella vaan höyry pöllähti matalaa auringonnousua vasten, eikä vettä kerinnyt siihen kekoon jäätyä kovinkaan paljon. Kollegat olivat sitä mieltä, etteivät ilpit kelpaa mihinkään, kun kaksi kertaa viikossa kantoivat ämpärillä lämmintä vettä ulkoyksikköjensä sulatukseen. Minä ihmettelin asiaa, mutta huomasin kyllä myöhemmin, että pumput ovat erilaisia tässä suhteessa. Esimerkiksi tuo Gree kyllä sulattaa ahkeraan, silti kennon pääty on pitemmällä pakkaskaudella löysän jääkuoren peitossa, sopivalla lumituiskulla palloksi jäätymisiä on muutama sattunutkin.
Tämä pitkä juttu on lähinnä sydämeni vuodatusta, että Daikinia harkitsevan uuden ilp- käyttäjän ei pidä huolestua, jos ei käsitä kaikkea näitä erikoisuuksia ja kotiautomaatiota. Lisäksi tunne siitä, että menettäisi energiassa tosi paljon, jos ei säätäisi kaikkia säätöjä ihan piukeaksi. Ei ehkä ole noin. Useimmat käyttäjät saavat automaatilla melko täyden hyödyn valmiiksi.
Tämä kirjoitukseni ei siis ole kritiikkiä oikeastaan mihinkään, vaan pyrkimys toivottaa uusia harrastajia tervetulleeksi, ja lisätä uskallusta hankkia Daikin ensimmäiseksi ilmalämpöpumpuksi.
-SS-
Mutta pahasta on se epävarmuus, joka pumpun hankkimista miettivä joutuu kohtaamaan, osaanko käyttää noita Daikinin monimutkaisia ja päällekkäisiäkin säätöjä, ja joutuuko pumppuni hullunkiertoon ja johonkin muuhun luuppiin, ja pitääkö kone avata, katkoa jumppereita ja peitellä ja taivutella antureita, tai vaikka mitä. Pitääkö hankkia Linux-tietokone, alkaa oppia ohjelmointia ja ostaa Raspberry Pi ja tehdä ihan oma lämpöpumpun ohjaus.
Ei, sanon minä. Ei pidä alkaa mennä laukalle tai pelätä. Merkistä riippumatta, huolellinen asennus, sitten kone käyntiin, lämpötila valitaan halutuksi ja sitten eletään sen kanssa. Ihan koneen omien ominaisuuksien mukaan saa enimmät lämmöt sisälle, ja sohva sopivasti lämpimän alle, ja päikkärit voi ottaa, kuin lämpimässä maidossa nukkuisi. Daikiniin erityisesti liittyy huolta näistä ulkoyksikön ottotehoa rajoittavista säädöistä, tarveohjaus, hiljainen tila, ym. Rentoudutaanpa nyt. Kyllä se Daikin toimii ihan hyvin, vaikka vain osaisi valita kaukosäätimestä auringonkuvan ja naputella lämpöpyyntiä ylös ja alas.
Jos on ihan normi 16A liitäntä, kyllä se kestää hyvin Daikinin täydet ottotehot. Jos asuntona on vanha rintsikka, joka ottaisi suorallasähköllä pakkasella 4-6 kW tehot lämmityksestä, kyllä silloin ilpin pitää olla asetettu täydelle teholle. Ei millään 500W ottoteholla sentään kymmenkertaista lämmityssiirtotehoa saada aikaiseksi, vaikka sulatusvälin saisi viikon mittaiseksi.
Sulatukset. Kuura tulee ulkoyksikköön väistämättä jonkun ajan kuluessa. Tuntuma on tullut, että myös sulatusten välillä siirretty lämpöenergian määräkin vaikuttaa. Ymmärrän sen, että pienillä tehoilla ajettaessa tarpeettomat sulatukset ärsyttävät. Mutta jos taloa lämmitetään täydellä teholla, kyllä se ulkoyksikkö aikamoisen tukkeutunut kuurapallo on, ennen sulatuksen alkamista. Se iso jäätorni siinä alla ei ole syntynyt tyhjästä, vaan kerroon tarttuneesta tukkivasta kuurasta. Kun ulkoyksikkö on lumipallo, eipä se kohta toimi ollenkaan, nuo Mitsubishit jäävät olemaan hiljaa, sisäyksikön alahuuli hiukan lerpallaan, ja talo kylmänä. Sitten kahlataan sinne hankeen ja havaitaan lumipallo, joka on sisältä jääkuori. Menee siinä aikaa ja vaivaa, kun käärii ulkoyksikön pussiin ja lämmittää ulkoyksikön lämpimäksi. Vesiämpäreitä ei ole huvittanut kanniskella enää vuosiin.
Paljon enemmän kotona tosiaan harmittaisi kokonaan umpeen jäätynyt ulkoyksikkö, jossa puhaltimen muovisiivikko on kuin rotan syömä työmatkan aikana kertyneen jään nakertamana. Valvontatarpeen vähäisyys on myös laitteen etu, jos sellainen ominaisuuksissa on.
Pidän tehokasta sulatusta varmatoimisuuden merkkinä, ensimmäinen Daikin joka meille tuli lähes kaksikymmentä vuotta sitten, oli siihen aikaan alan tehokkaimpia sulattajia. Pakkasella vaan höyry pöllähti matalaa auringonnousua vasten, eikä vettä kerinnyt siihen kekoon jäätyä kovinkaan paljon. Kollegat olivat sitä mieltä, etteivät ilpit kelpaa mihinkään, kun kaksi kertaa viikossa kantoivat ämpärillä lämmintä vettä ulkoyksikköjensä sulatukseen. Minä ihmettelin asiaa, mutta huomasin kyllä myöhemmin, että pumput ovat erilaisia tässä suhteessa. Esimerkiksi tuo Gree kyllä sulattaa ahkeraan, silti kennon pääty on pitemmällä pakkaskaudella löysän jääkuoren peitossa, sopivalla lumituiskulla palloksi jäätymisiä on muutama sattunutkin.
Tämä pitkä juttu on lähinnä sydämeni vuodatusta, että Daikinia harkitsevan uuden ilp- käyttäjän ei pidä huolestua, jos ei käsitä kaikkea näitä erikoisuuksia ja kotiautomaatiota. Lisäksi tunne siitä, että menettäisi energiassa tosi paljon, jos ei säätäisi kaikkia säätöjä ihan piukeaksi. Ei ehkä ole noin. Useimmat käyttäjät saavat automaatilla melko täyden hyödyn valmiiksi.
Tämä kirjoitukseni ei siis ole kritiikkiä oikeastaan mihinkään, vaan pyrkimys toivottaa uusia harrastajia tervetulleeksi, ja lisätä uskallusta hankkia Daikin ensimmäiseksi ilmalämpöpumpuksi.
-SS-
puuteknikko
Vakionaama
Erittäin hyvin tiivistetty. Kone todellakin pelittää hyvin ihan pakasta vedettynä, ja etenkin jos se saa tehdä töitä.
heradi
Jäsen
Mulla ei ole tarkkoja Mitsun kulutuslukemia, mutta kalliin sähkön päivänä 5.1. kun suljin talosta kaikki muut sähkölaitteet paitsi Mitsun niin pääsin näkemään vähän noita kulutuksia, jotka seilasi 1 ja 2 kw:n välillä. Jos nuo Onectan kulutuslukemat pitää paikkansa niin ainakaan vielä Daikin ei ole missään tilanteessa vienyt yli 1kw/tunti. Pakkasta täällä oli kuitenkin viime yönä ainakin -24.5.
Mulla pumpun päivittäminen ei ollut taloudellinen kysymys, vaan huoltovarmuuden maksimointia. Täällä kun pumppu toimii toistaiseksi ainoana lämmitysmuotona takan lisäksi niin en halunnut ottaa riskiä, että joku yö -25 asteessa 13-vuotias Mitsu puhaltaa kaasut taivaalle.
Mitsusta ei tosiaan ole yhtäkään pahaa sanaa ja olisin mielelläni pitänyt sen viimeiseen henkäykseen saakka. En olisi ostaessa parempaa voinut toivoa. Koskaan ei teho loppunut. Kertaakaan ei jäätynyt ulkoyksikkö, kerran olen vaihtanut sisäyksikön laakerit. Siinä kaikki. Junan vessa.
oli kyseessä mopo tai joku muu päristin, välillä onnistuu välillä ei. Onko se sitten järkevää 
mutta onko harrastukset ylipäätänsä
Luukku
Vakionaama
Hyvä "vuodatus" ja paikallaan tosiaan. Täälläkin menty nyt jo viikko tolkulla automaatti puhalluksella ilman tarveohjauksia tai muita säätämisiä. Pakkasten kiristyessä nostin pyyntiä 0,5 astetta, ei muuta.
Mulla on ILP olkkarissa aika optimipaikassa puhaltamassa käytävää pitkin toiseen päähän taloa. Reilu pari metriä ILP:in edessä ja hieman sivussa on vuolukivitakka, jota lämmittelen kohtuu ahkeraan. Mitsun FD25 ei osaa pysäyttää lämmitystä, vaan puhaltelee aina pyydetyllä nopeudella ainoastaan tehoa pienentäen jääden lopulta mimimilämmitysteholle. Keväällä ja syksyllä tuo johtaa ylilämmittämiseen, kun aurinko pääsee ikkunoista lämmittämään, mutta näin takanlämmityskaudella "ominaisuus" toimii automaattisesti oivana takkamoodina. Jos nyt tuohon tilalle ostan Daikinin, niin saanko heittää hyvästi takan lämmittämiselle? Pelkkää takkaa lämmittämällä ei peräkammarit lämpene, vaan ilpin puhallus pitäisi pysyä päällä myös.
Luukku
Vakionaama
Enpä usko, mutta laitan oman Daikinin sijoituksen näkyville suhteessa tulisijoihin, jos siitä on jotain apua. Eli kuvan punainen piste on ilppi ja vihreät pisteet tulisijoja, puuhella keittiössä, kakluuni ja pönttöuuni. Sininen piste on portaat yläkertaan. Vaikka lämmitän tulisijoja niin Daikin kyllä puhaltelee eikä mene katkolle, tietysti heivaa puhallustehoa, kun tulisijan lämpö alkaa vaikuttaa, mutta kokonaan ei lakkaa puhaltamasta. Daikin tekee silti päätyön lämmityksessä. Meillä on tietysti enemmän tuota matkaa ilpiltä lähimpään tulisijaan (8,5m).
Teillä kuitenkin tuo ilppi on aika hyvässä kohtaa tulisijaan ja käytävään nähden, näin ollen pumppu mahdollisesti saisi viileää ilmaa tuolta olohuoneen puolelta. Tarveohjauksella pystyy kikkailemaan puhalluksen kanssa jolloin puhallus pysyy aika kovalla, jos pumppu toimii ns alitehoisena, kun tehoa rajoitetaan. Daikinin hyvä ominaisuus on myös ajastettava tarveohjaus, eli voit ajastaa tarveohjuksen vaikka päälle silloin, kun tiedät milloin yleensä takkaa lämmität esim illat.
Nytkin se tuossa puhisee sulatuksen jälkeen 3-4 teholla vaikka pönttöuuni on lämmitetty seuraavassa huoneessa. Varsin hyvin meillä pelaa puulämmityksen kanssa yhteen.
Liitetiedostot
Pumppaataikuole
Aktiivinen jäsen
Täällä Daikin toimii ihan saumattomasti varaavan takan kanssa. Kun vain olisi puita.. sysäsin juuri viimeiset säästellyt klapit uuniin, jospa olisi viimeiset kovat pakkaset... 
Tyyni pakkassää lämpötilavälillä -10..-24 näyttää olevan Daikinille sopiva. Heräsin noin kuudelta sulatukseen, kun talon toisesta päästä kuuluva suhina loppui, ja ikkunasta alkoi vetää kylmää. Pyynti oli 25.5 astetta, koska en ollut kolmeen päivään kerinnyt lämmittämään uuneja, eli keskitehontarve oli 1.65 kW. Ainoa lämmönlähde käytössä.
Laittelin uuneja siinä tulille, ja oikein seurasin ikkunasta ulkoyksikön kuuraantumista. Aivan tasaisen valkoinen oli lopulta, ja 09:15 Daikin alkoi sulattaa. Ulkolämpötila oli -22 asteen tienoilla, kävi aamun sarastaessa hiukan kylmemmälläkin.
Eikä tehnyt tuplasulatustakaan.
-SS-
Laittelin uuneja siinä tulille, ja oikein seurasin ikkunasta ulkoyksikön kuuraantumista. Aivan tasaisen valkoinen oli lopulta, ja 09:15 Daikin alkoi sulattaa. Ulkolämpötila oli -22 asteen tienoilla, kävi aamun sarastaessa hiukan kylmemmälläkin.
Eikä tehnyt tuplasulatustakaan.
-SS-
Luukku
Vakionaama
Joo, olkoon pumput kuinka hyviä tahansa niin kyllä puuhella ja pönttöuuni on vaan TYKKI!
heradi
Jäsen
Pakko antaa täältäkin propsit Daikinin toiminnalle varaavan takan kanssa. Täällä sisäyksikkö on samassa, reilun kokoisessa olohuoneessa takan kanssa. Takka kun alkaa luovuttamaan kunnolla lämpöä niin Daikinin sähkönkulutus lähes puolittuu. Torpan haluttu lämpötila heittää maksimissaan puoli astetta suuntaansa, joka puolella kämppää. Pumpun asetuksiin ei ole tarvinnut kajota. Takkatoiminto ei ole päällä. Alan pitämään tästä laitteestaTäällä Daikin toimii ihan saumattomasti varaavan takan kanssa. Kun vain olisi puita.. sysäsin juuri viimeiset säästellyt klapit uuniin, jospa olisi viimeiset kovat pakkaset...
hanks
Aktiivinen jäsen
Tuplasulatusseuranta jatkuu. P30H pöhisee kyllä mukavasti, mutta tekee edelleen tuplasulatuksia vaikkei edes tuule pahemmin nyt. Olen pannut merkille, että ulkolämpötilan anturi tekee merkillisen hyppäyksen sulatuksen lopussa. Voiko se johtua mistään muusta kuin kennon sulatuksesta? Olen pohtinut voisiko tämäkin sekoittaa pumpun tulkintaa kennon sulatuksen päättymisestä, olettaen että siihen vaikuttavat ulkokennon lämpötila ja ulkoilman lämpötila jollakin suhteella.
No eipä se turha sulatus kauheasti sähköä ota, laskin virtamittarin avulla että joku 0,15 kWh. Tokikaan tällöin ei myös lämmitetä.
No eipä se turha sulatus kauheasti sähköä ota, laskin virtamittarin avulla että joku 0,15 kWh. Tokikaan tällöin ei myös lämmitetä.
Viimeksi muokattu:
Luukku
Vakionaama
Riippuu siitä kuinka paljon jaksaa puita polttaa, mutta kyllä tulisijat on vaan kova sana pakkasilla. Pumputkin hyviä, mutta en tiedä tykkäisinkö pelkästään olla niiden varassa (+ patterit) pakkasilla.
Luukku
Vakionaama
Laita lisäputkenpätkä siihen. Mä laitoin tuulen takia semmoset ja käänsin putken pään kauemmaksi.