Aika nopeasti huurtuu sulatuksen jälkeen, riippuu varmaan ottotehostakin.
Daikin Perfera 30 ja 40
- Keskustelun aloittaja kfr60
- Aloitettu
puuteknikko
Vakionaama
Olettaisi, että P40 puskee yli 50-asteista ilmaa, mutta onko tuo mitattu pyynti ja puhallus täysillä? Toki mittaukset ei ole tarkkoja.
Luukku
Vakionaama
Tuo ulkolämpötila-anturi, jos on liian lähellä sitä kennoa niin jäätyi sinne kiinni ja ei sulattanut ollenkaan, mutta tässä @Sampo22 :n tapauksessa ei tietysti ole siitä kyse, mutta muistutuksena kannattaa sekin joskus tarkistaa. Sinänsä ihmettelen @Koelli :n tapauksessa, että siirsit sen sinne lähemmäksi kennoa ja toimii paremmin?
Pystyy vaihtamaan antureita. Minulla vaihdetiin ulkoyksikön anturit sulatussekoilujen takia. Arvaa auttoiko? No ei.....
Eilen oli n. 10-astetta pakkasta. Koko vuorokauden energiakulutus n. 18kWh ylläpitolämmöllä (13-astetta pyynti) ja ainoana lämmönlähteenä. Pumppu kävi nätisti ja mökki pysyi lämpöisenä. Swingit päällä + ilman tehonrajoituksia + puhallus 5/5.
Pakkanen putosi tänään n. 5-asteeseen. Innostui sulattelemaan aivan hulluna ja tämän päivän kulutus (klo 11.00 mennessä) on jo n. 13kWh. Pakkanen laantuu puoleen, niin sähkönkulutus about tuplaantuu, eikä riitäkään sekä ei jaksa pitää lämpöä talossa kunnolla (johtuen pitkistä ja jatkuvista sulatuksista). ILPin asetuksia ei muutettu eilisestä.
Aikasemminkin manaillut tuota sulatus sekoilun energiatehokkuutta, niin tuossa esimerkki siitä, että ei hirveän taloudellista ole.
Juu oli 5/5, 4/5 puski 52 astetta.
On uusi malli.
Täällä on kaksi vuotta sitten käyttöönotettu Perfera 40H ja saman tyyppisiä haasteita tietyissä keleissä. Nytkin sulattelee tunnin välein kun ulkona -11°C, ilmankosteus 90%, ottoteho 1.1kW:n luokkaa. Eilen kovemmalla pakkasella sulatusvälit olivat 2-3h kovemmalla ottoteholla. Kenno on selvästi huurteessa kun sulatus alkaa. Omasta ulkoyksiköstä sellainen huomio, että näppituntumalta se näyttää noin 1-1.5°C vähemmän kuin todellinen lämpötila, mikä voi osaltaan vaikuttaa sulatusinnokuuteen. Anturin siirtely ei mainittavammin tähän tunnu vaikuttavan.
Perfera H30 ja H40 löytyy talosta. H30 on talvihuililla ja H40 aktiivikäytössä ympäri vuoden, joten omat tarinat liittyy H-Perferoihin. Pääasiallisesti isompaan 40 malliin.
Samaa haastetta kyllä on noissa N-Perferoissakin mitä olenm ymmärtänyt. Uusi versio ei niin oleellisesti ole ilmeisesti muuttunut. Pohjan lämmitysvastusta tullut ja ulkolämpötilan mukaan jotain optimointeja.
Kenno kun on kylmempi, kuin ulkoilma, niin loogisesti ajattelin, että sulatukset tapahtuisivat harvemmin.
Ongelmahan tässä vertailussa on se, että koskaan olosuhteet eivät ole identtiset. Joudun siis toteamaan toiminnan mutulla.
puuteknikko
Vakionaama
N:ssähän muutettiin myös kennon rakennetta.
On kyllä jännä juttu kun Altherma VILPin hommasin hyvien Perfera-kokemusten perusteella, mutta tuntuu että se toimii täysin päinvastoin kuin Perfera. Tänään on hyvin rauhallista sulattelun kanssa, reilu 2h sulatusvälit kun on lämmintä. Eilen taas kun oli kylmä niin sulatteluja oli pahimmillaan 45min välein 
.. Perfera tykkäs kylmästä ja sulatti vähemmän, kun taas Altherma tykkää lämpimästä ja kylmällä sulattaa enemmän (turhaan). Tosin sulatukset kestää huomattavasti vähemmän aikaa VILPillä ja lämmin ei tietenkään "karkaa" samaan tahtiin kuin ILPillä, mutta energiaa se vie kuitenkin turhaa ja COP huononee.
.. Perfera tykkäs kylmästä ja sulatti vähemmän, kun taas Altherma tykkää lämpimästä ja kylmällä sulattaa enemmän (turhaan). Tosin sulatukset kestää huomattavasti vähemmän aikaa VILPillä ja lämmin ei tietenkään "karkaa" samaan tahtiin kuin ILPillä, mutta energiaa se vie kuitenkin turhaa ja COP huononee.Eikös täällä kuitenkin kaikkien kennot olleet kunnolla kuurassa, kun sulattelu alkaa? Pl. ehkä tuplasulatuksen tarve? Silloinhan sulattelu ei ole turha. Kokonaan toinen asia on sitten se, että vetääkö pumppu liiallisella teholla ulkoyksin niin kylmäksi, että sulatustarve tulee liian pian vastaan. Täälläkin on ollut keskustelua pumpun tehoryntäyksesta sulatuksen jälkeen. Kuinka kauan se kestää ja onko pumppu jo sen jäljiltä heti niin kuurassa, että sulatus on tarpeen piakkoin, vaikka ottoteho asettuisikin kohtuulliselle tasolle? Onko tätä käynyt kukaan UY:ltä kurkkimassa? Oma Stylish N on mennyt koko talven TO 95%, kun takkaa tulee lämmitettyä päivittäin. Pitäisi ehkä silti silläkin jossain välissä testata, että miten sulattelee, jos joutuu itse kaiken työn tekemään.
Aika ikävän näköiset rappuset. En tiedä onko ILP sulla ainoana lämmönlähteenä, mutta eipä tuon graafin mukaan pumpulle jää paljoa aikaa hoitaa lämmitystä. Nopeasti kun laskee rappuset, niin alle 1h välein sulatus.
Jos kenno on kuurassa, niin sulaa kyllä todella hyvin. Tuplasulatuksella taas aina sulattaa uudelleen puhtaan kennon. "Sulatushulluudessa" ei ole oma kenno tukossa, vaan pääsääntöisesti aivan täysin turhia sulatuksia tekee jos sulatusväli alle 1h.
"Joku" sen sulatuksen triggeröi väärällä/huonolla logiikalla.
Kävin seuraamassa sulatusta. Kenno oli aivan kuurassa alkuvaiheessa mutta suli kokonaan noin 10 minuutissa. Vesipisaroita jäi kennoon kun lämmitysjäkso alkoi, veti kuuraan noin 5 minuutissa. Lämmitysjakso kesti 33 min ja sitten taas uusi sulatus.
Liitteet
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Eipä oo iso homma punnita aineita jos työkalut löytyy. Kyl ulkoyksikön jäätäminen ja hitaat sulatukset ovat merkkejä kylmäaineen vajauksesta.
Luukku
Vakionaama
Normaalin mittainen sulatus ainakin ja hyvin sulattaa. Kokeile seuraava sulatus niin, että kun alkaa sulattaan niin laitat econo moden päälle ja tarkastele kennoa vetääkö yhtä nopeasti kuuraan, kun lämmitys alkaa.
Minkäs näköinen ja lämpöinen on tila jossa sisäyksikkö on? Muistelin että kerroit ongelmana olevan saada lämmin ilma menemään oviaukosta läpi.
Kelit meni vaihteeksi plussalle niin kuuran muodostuminen hidastui itsestäänkin. Laitoin eilen illalla TO 95%:iin ja sulattelu tapahtuu nyt 2-3 tunnin välein. Tarveohjauksella <95% ja Econolla ryntäily kyllä rauhoittuu täysin.
Tämmöinen paikka, siinä oli edellinenkin SY Mitsu FD25. Puhallussuunnassa oikealle avautuu yläkerran portaikko. Alaviistoon ammuttaessa lämpö kyllä leviää kohtuu hyvin alakertaan, välillä on swingi päällä mutta sen vaikutus on jäänyt hiukan epäselväksi.
Liitteet
On kyllä tosi ahtaan näköinen paikka, mutta en usko että sillä on kuitenkaan mitään tekemistä ulkoyksikön jäätymisen ja sulattelun kanssa? Ahtaassa paikassa luulisi että kuuma ilma pyörisi paikallaan ja pumppu luulisi että on lämpimämpää kuin oikeasti -> vähemmän tehotarvetta -> vähemmän rasitusta ulkoyksikölle. Näin omalla mutulla
Näin on ja varmaan olisi paljon katkokäyntiä.On kyllä tosi ahtaan näköinen paikka, mutta en usko että sillä on kuitenkaan mitään tekemistä ulkoyksikön jäätymisen ja sulattelun kanssa? Ahtaassa paikassa luulisi että kuuma ilma pyörisi paikallaan ja pumppu luulisi että on lämpimämpää kuin oikeasti -> vähemmän tehotarvetta -> vähemmän rasitusta ulkoyksikölle. Näin omalla mutulla
Minulla Pana HZ25 on samalla tavalla hiukan ahtaassa paikassa. Meni hyvin herkästi katkolle. Siirsin SY imuilma-anturin kotelon ulkopuolelle alemmas ja kauemmas SY:tä. Nyt pelittää huomattavasti paremmin pitkiä vetoja ilman katkoja ja isoja tehoryntäilyjä.
Luukku
Vakionaama
Kun seuraavan kerran kylmenee ja tuntuu, ettei lämpöä tule riittävästi niin econo pois ja TO 100%+UY hiljainen päälle. Näkee sitten mitä siitä tykkää.
Tuo on jo testattu, sulattaa noin tunnin välein mikäli ilmankosteus on yli 80%. Ryntää melko voimakkaasti sulatuksien jälkeen. Jos kylmenee alle -5 asteen niin alkaa talo jäähtymään kun SY pysähtyy tiuhaan tahtiin.
Luukku
Vakionaama
Käyttäytyy kyllä erikoisesti, tuossa asennuspaikassa on varmaan hyväksi tuo yläkerran portaikko niin saa SY sieltä ilmaa ja siksi varmaan ei katkokaan herkästi. Nyt tuntuis siltä, että saako sisälämpöanturi ulkokylmää läpiviennistä esim? Koska lämpimämmällä kelillä käyttäytyy paremmin. Vuotaako tuo oven tiiviste?
Seuraavilla pakkasilla peitto oven eteen ja seuraa mitä tapahtuu.
Minkälaisia lämpötiloja tuo sisäyksikkö näyttää? 23-25?
SY lämpötila on yleensä 21-23 astetta, nyt 23. Juu, tuo oven tiiveys itseänikin askarruttaa, täytyy laittaa peitto kunhan sää kylmenee. Tuo välikkö tuntuu kyllä viileältä pakkasella. Uutta läpivientiä en ole tarkistanut mutta edellisen SY:n läpivientiin on polyuretaania laitettu, se oli vähän eri kohdassa. SY ei ole ulkoseinän sisäpuolella vaan takana on lämmittämätön kuisti joka yleensä muutaman asteen plussalla.
Luukku
Vakionaama
Mikä on pyynnin ja tuon SY:n mittaaman ero?
Mulla on omassa tuo ero 2-2,5 astetta eli kun pyynti 22,5 niin SY näyttää 25 niinkuin nytkin on ja puhaltaa tasaisesti. Jos ero pienempi niin puhaltaa aika kovin silloin ja ottaa tehoa. 2m alaoikealle SY:stä näyttää mittari tv pöydällä 22,4 astetta. Kauempana 6m päässä Ruuvi mittaa 22,66 astetta, siinä vielä eilen lämmitetty uuni vaikuttaa vähän.
Viimeksi muokattu:
Minulla Pana on alakerrassa ja optimitilanteessa lämmön olisi tarkoitus kohota avoportaikon kautta myös ylempiin kerroksiin. Jotta tuo tapahtuu tarvitaan riittävä lämpötilaero ja jonkin verran aikaa ilmavirtauksen käynnistymiseen. Alkutilanteessa kokeilin nostaa pyynnin korkealle saadakseni ilman kiertämään mutta tuolloin lämpötila SY:n ympäristössä ampaisi nopeasti ylös ja pumppu meni katkolle. Toivottua lämmön siirtymistä yläkertaan ei tapahtunut riittävästi. Kun SY:n imuilma-anturi on siirretty SY:n ulkopuolella pumppu ei mene katkolle, lämpöä tuotetaan riittävästi ja riittävän kauan jotta ilmavirtaus käynnistyy.
-10C ulkolämpötilassa pumppu imee noin 30C ilmaa, alemmas ja edemmäs siirretty SY:n imuilma-anturi näyttä 20C ja pumpun pyynti on 20C. Ulkoilma on täällä vaihdellut -15C … +3c välillä eikä katkokäyntiä ole esiintynyt.
Alempi käyrä kuvassa on ulkoyksikön deltaT (ulkoyksikön kennon lämpötila - ulkoilman lämpötila). Pumppu aloittaa sulatuksen kun kennon lämpötila on liian paljon ulkolämpöä alempi (= kennon huurtuminen estää lämmön siirtymisen ilmasta kennoon). Jos pumpun sulatussykliä/pumpun sulatuslogiikan toimivuuttaa haluaa seurata tuo on hyvä indikaattori.
-10C ulkolämpötilassa pumppu imee noin 30C ilmaa, alemmas ja edemmäs siirretty SY:n imuilma-anturi näyttä 20C ja pumpun pyynti on 20C. Ulkoilma on täällä vaihdellut -15C … +3c välillä eikä katkokäyntiä ole esiintynyt.
Alempi käyrä kuvassa on ulkoyksikön deltaT (ulkoyksikön kennon lämpötila - ulkoilman lämpötila). Pumppu aloittaa sulatuksen kun kennon lämpötila on liian paljon ulkolämpöä alempi (= kennon huurtuminen estää lämmön siirtymisen ilmasta kennoon). Jos pumpun sulatussykliä/pumpun sulatuslogiikan toimivuuttaa haluaa seurata tuo on hyvä indikaattori.
Liitteet
Nyt kun ulkona on ollut 2-4 astetta plussan puolella niin olen ajellut tarveohjauksella 95% ja asetus 25 astetta. SY mittaus jäpittää tasaisesti 23 astetta mutta nyt ei siis pysty tuota todellista lämpötilaeroa todentamaan kun paukutetaan ”rajoitunta” vasten. Kun pumppu nyt toimii hyvin niin ei viitsisi säädellä, puhaltaa tasaisesti 37-asteista ja sulattanut 12 h aikana 3 kertaa.
Luukku
Vakionaama
Täällä sama keli ja Perfera 30 on vetänyt 14h ilman sulatusta, vettä valuttaa varmasti. Ilmeisesti siellä kenno käy kylmempänä? Mistähän tuo johtuu? Ilmeisesti joutuu tekemään enemmän töitä, mutta luulis ettei lähellä 4:ä astetta vetäis kuuraan.
En ole tänään ulkoyksiköllä käynyt, vaikea sanoa kuura-astetta. Ottoteho on ollut 650 W Onectan mukaan, ulkona tasaisesti n. +3 astetta.
Luukku
Vakionaama
Nyt on Perferassa hyvät asetukset, keli lauhtui, mutta en muuttanut mitään. Econokin pois päältä niin ei tullut mitään ylilämmitystä tai katkoja vaikka pyynti edelleen 22,5. Tasaisesti puhaltaa koko ajan. DC100%+QO. Imuilma pysyy siinä 24 asteen paikkeilla aika vakaasti.
(Ps. Eilen klo 12 katko on suodattimien puhdistus)
(Ps. Eilen klo 12 katko on suodattimien puhdistus)
Liitteet
Waverunner
Jäsen
Mua alkoi vituttamaan noi jatkuvat sulatukset kelin ollessa siellä nollan molemmin puolin ja muistin lukeneeni, että se ulkoyksikön lämpötila-anturi voi olla tietyissä olosuihteissa aika herkkä tuulelle. Mulla kun ei ole mitään "puulaatikkoa" sitä ulkoyksikköä koristamassa niin taitaa olla aika herkkä tuulelle.
Ajattelin kokeilla mitä tapahtuu, kun laitoin ulkoyksikön ja rappauksen väiin siihen lämpötila-anturin kohdalle sopivan määrän sellaisia kertakäyttömukeja jotta pysyy paikallaan itsestään (suojaamaan tuulelta, ei kuitenkinn mitenkään ilmatiivis) ja oh-hoh... en tiedä onko sattumaa vain mutta sulatukset vähentyneet aivan dramaattisesti. Ei mulla mitään dataa ole heittää mutta nopeasti en edes muista / huomanut milloin sulatteli viimeeksi.
Voiko tällä olla näin suuri vaikutus vai ihan sattumaa vain (nyt tässä ollut aika leutoja kelejä) mutta mahtui tähän uuteen tarkastelujaksoon myös muutaman asteen pakkasia?
Ajattelin kokeilla mitä tapahtuu, kun laitoin ulkoyksikön ja rappauksen väiin siihen lämpötila-anturin kohdalle sopivan määrän sellaisia kertakäyttömukeja jotta pysyy paikallaan itsestään (suojaamaan tuulelta, ei kuitenkinn mitenkään ilmatiivis) ja oh-hoh... en tiedä onko sattumaa vain mutta sulatukset vähentyneet aivan dramaattisesti. Ei mulla mitään dataa ole heittää mutta nopeasti en edes muista / huomanut milloin sulatteli viimeeksi.
Voiko tällä olla näin suuri vaikutus vai ihan sattumaa vain (nyt tässä ollut aika leutoja kelejä) mutta mahtui tähän uuteen tarkastelujaksoon myös muutaman asteen pakkasia?
Saatko laitettua kuvaa tänne tuosta mukisysteemistä, voisin kokeilla itsekin..
Kiitos @iro & kumppanit Mitsun puolelta, MitsuRunner soveltuu parametrimuutoksin Daikinille. Koska itseäni aika-ajoin ärsyttää Daikinin sulatus-loppiin joutuminen, taidan ottaa tästä nyt projektin tulevaksi kesäksi, eli tehdään vastaava Daikinille.
Daikinin sulatusalgoritmi on tiedossa ja sitä tietoa hyödyntämällä pitäisi olla helppo toteuttaa uusi ohjaus sulatusten toteuttamiseksi - ja estämiseksi.
Haasteensa toki tuo se, että toisinaan Daikin sulattaa todella harvoin - huomattavasti harvemmin, kuin esimerkiksi Mitsut. Ideaalitilanteessa ei menetetä tätä "ominaisuutta", joten täytyy pohtia, että miten saada toteutettua tämä niin, että saadaan jo olemassa olevat hyvät puolet mukaan räätälöityyn sulatusalgoritmiin.
Ja sitten itse kysymykseen: onko täällä muita MitsuRunner:n kopiota, eli DaikinRunner:ia toivovia henkilöitä? Vai lähdenkö tarpomaan yksin suohon
Daikinin sulatusalgoritmi on tiedossa ja sitä tietoa hyödyntämällä pitäisi olla helppo toteuttaa uusi ohjaus sulatusten toteuttamiseksi - ja estämiseksi.
Haasteensa toki tuo se, että toisinaan Daikin sulattaa todella harvoin - huomattavasti harvemmin, kuin esimerkiksi Mitsut. Ideaalitilanteessa ei menetetä tätä "ominaisuutta", joten täytyy pohtia, että miten saada toteutettua tämä niin, että saadaan jo olemassa olevat hyvät puolet mukaan räätälöityyn sulatusalgoritmiin.
Ja sitten itse kysymykseen: onko täällä muita MitsuRunner:n kopiota, eli DaikinRunner:ia toivovia henkilöitä? Vai lähdenkö tarpomaan yksin suohon
Waverunner
Jäsen
Heh, ilman muuta! Katsotaan kunhan ehdin... Ei se mikään kaunis ole mutta toistaiseksi laite toiminut kuten sen mielestäni pitäisi toimia.
Ja katos... just tuli soitto soitto Daikinilta ja kyseltiin kiinnostusta positioon "Head of product development"
