MSZ-LN - käyttökokemukset

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Näiden kyssäreiden lisäksi huomasin, että viereisessä sähkötaulussa on 16A johdonsuojakatkaisija ilmalämpöpumpulle merkittynä. Onko mitään erityistä haittaa "IVO-resetoida" pumppua tuosta vrt. ulkona sijaitsevaan turvakytkimeen?
Itse olen juuri tuota käyttänyt useasti sulatuksen loppuvaiheessa kun on kennon kuivaksi puhallus menossa.
 

Kaaleppi

Tulokas
Tuolla onnistuu aika helposti jos on pistorasiaan kytketty. ;)
Eipä vain valitettavasti ole pistokekytketty
 

Timpe

Jäsen
Olen tänään mitannut puhalluslämpötilaksi 50-55°C syklin ensimmäisen 10-15min aikana, jonka jälkeen laskee 40-45°C väliin jossa pysyy kunnes uusi sulatus alkaa. Ulkona n. -10°C, pyynti 24°, puhallus 3/4 manuaalilla, kaikki läpät vispaa ja i-See päällä. Noita typeriä 30/10 min syklejä lukuunottamatta olen (ainakin paremman kokemuksen puutteessa) vekottimeen pienen tutustumisen jälkeen oikein tyytyväinen. Lyhyillä jaksoilla ei ota hattuun ainoastaan se puolitunnittainen potunkeittokaruselli, vaan ennen kaikkea menetetty hyötypotentiaali ja mahdollisesti lyhentynyt hyödyllinen käyttöikä muuten kelvosta laitteesta. En täysin tyrmää väitteitä lyhyiden syklien väitetysti edullisesta vaikutuksesta hyötysuhteen ylläpidossa, mutta yritykset tuollaisen 30/10min syklin perusteluun olosuhteissa, joissa kennoon ei ehdi mainittavasti mitään kertyä ovat jo aivan paskapuhetta.

Anturin siirto on ulkoyksikön kortin vaihtoa huomattavasti edullisempi kikka kokeilla, josta pääsemme varsinaiseen kysymykseeni: kuinka anturiin pääsee käsiksi ja mitä toimenpiteessä tulee erityisesti turvallisuuden suhteen ottaa huomioon? Osaan tässä langassa aiemmin jaettujen kuvien perusteella paikantaa anturin ja sille uuden paikan (esim. Timpen kuva s.53) kun koppa on auki, mutta kuinka se käytännössä avataan? Service Manualista löytyvät ohjeet koko romun purkuun, mutta noiden johtojen suhteen toimenpide jää tälle (aivan muun alan) insinöörille hieman epäselväksi. Tarvitseeko noihin "service panelin" takana oleviin "terminal blockin" johtoihin välttämättä koskea, vai kääntyvätkö "back panelin" mukana sivuun anturin rassauksen ajaksi? Riittääkö hengissäpysymiseen se, että katkaisen virrat turvakytkimestä ennen kannen avaamista?

Tutun kuuloista LN25:n toimintaa tuossa yllä...
Lisään tänne tuon LN25:n sähkökytkentäkuvan ja kerron kuinka hoidin itse tuon anturin siirron.
Sähköoppia minulla on "hituvirta-miehen" koulutuksen verran ts. olen tehnyt elektroniikka-asentajan työtä jostain 1980 luvulta lähtien, mutta olen täysin ilman pätevyyksiä tuonne voimavirtapuolelle. Täällä tuo ILP on pistokkeella kiinni, joten sen saaminen 100% sähköttömäksi oli helppoa, kun veti töpselin irti seinästä.

Jos sen sijaan kytkentäsi on enempi kiinteäksi tehty, niin mittaa yleismittarin 750 VAC alueella mitaten, ettei tuonne kuvassa näkyviin ruuvikantoihin jää 230VAC jännitettä sen mainitsemasi 16A johdonsuojakatkaisijan poiskytkennän jälkeen. Käytännössä mittaat siis yleismittarin piikeillä varovasti toimien (yleismittarin 750 VAC-alueella) nuo siniset johdonkannat (=nollajohtimet) vs. ruskea/musta johtimet (=vaihejohtimet) ja toteat, ettei tuolta väliltä enää löydy mittaamalla 230 VAC jännitettä mistään johtoparin välistä ts. laite on täysin jännitteetön. Hommassa pitää siis olla mittauskokemusta yleismittarilla, eikä tuo 230VAC jännitteellä harjoittelu ole oikea paikka aloittaa tuollaisia sähköopintoja.

Mitatessa ei siis pidä tehdä mittapiikeillä oikosulkuja yms. vasta-alkajan sähläystä tuonne ts. purkajan pitää olla 100% varma, että laite on täysin jännitteetön, kun ottaa noita johtoja irti ruuviliitoksistaan. Lisäksi olisi hyvä olla perustietämys tuollaisen jäykän kuparijohdon käsittelystä, jottei tee esim. piileviä taivutusmurtumia tuonne johtimien kiinnitykseen, jotka aukeavat myöhemmin itsekseen ja päästävät jännitteisen johdonpään osumaan laitteen metallikoteloon. Sama pätee myös johdon kiinnittämiseen paikalleen tuonne ruuviliitokseen eli johdot tulee saada paikalleen samalla varmuudella kuin ne olivat asennuksen jälkeenkin. Kolmas varoittelun aihe on sitten noiden sinisten ja ruskeiden johtimien sotkeminen keskenään eli purkajan pitää kytkeä nuo sähköjohdot takaisin 1:1 paikalleen samaan kytkentään kuin aiemminkin. (Otin itselleni tuon johtokuvan ennen kytkennän purkamista ja pidin johdot selvästi erillään (merkittyinä) ja järjestyksessä, jotta sain palautettua nuo oikeille paikoilleen.)

Jos koet tuon yllä kerrotun mittauksen liian uhkarohkeaksi tehdä, niin jätä se anturin siirto suosiolla tekemättä ja tilaa sähkö/ILP-asentaja tekemään tuo, sillä joudut kyllä irroittamaan nuo johdot anturin siirron ajaksi, jotta saat tuon ILP:n metallisen päätykopan kunnolla irti. Kuten kuvasta näet, niin nuo syöttöjännitejohdot kulkevat tuon metallikotelon päältä ja jos jätät tuon kytkennän paikalleen, niin joudut jättämään kotelon roikkumaan tuon johdon varaan, mikä ei ole hyvä juttu. Tuo sähkökytkentäpaneeli on siis laitteen rungossa kiinni ja kotelo pitää saada purettua pois paikaltaan rungon päältä, jotta anturin saa siirrettyä.

Kotelon purkaminen ahtaassa tilassa seinän vieressä ei ole myöskään kovin mukavaa. Tarvitset lisäksi lyhyen ristipäämeisselin, jotta saat laitteen seinäpuolen ruuvit irti. Noita on sitten melkoisen monta irroitettavaa ruuvia ja jokunen paikalleen jätettäväkin. ILP:n kansiruuvit otin irti vain samasta päästä, missä tuo tekemäni anturin muutoskytkentä oli ja pidin siis kansikotelon paikallaan. Mutta anturin perussiirron jälkeen taitaa selvitä anturin paikan hienosäädöstä esim. viereiseen yläputkeen pelkän kansikotelon irroittamallakin, mutta tuota perussirtoa varten joudut irroittamaan tuon päätykopan.

Jos päädyt tekemään tuon anturi-modauksen, niin teet sen sitten täysin omalla vastuullasi, kuten muutkin täällä ovat sen tehneet.
Tuossa liikutaan näet sen verran "harmaalla alueella", että laitteen takuun raukeaminen on se pienin murhe, jos saat tuota tehdessäsi jonkin kämmäyksen aikaan ja tuosta tulee tahattomia jälkiseurauksia esim. kotivakuutuksen suuntaan. Ts. pitää tietää tarkasti mitä tekee noiden verkkovirtaa käyttävien laitteiden kanssa, eikä ryhtyä toimeen jos oma osaaminen tällä aihealueella yhtään epäilyttää. :grandpa:

Itselläni on nyt pienen pieni epäilys tuon ylimmän putken anturipaikasta. Tässä oli välillä kosteat nollakelit ja ILP huurtui kunnolla ulkoyksiköstään. Katsoin tuolloin, että laite teki sulatuksen varmaan sen 2:40 h ajan kuluttua ja käytti aikaa siihen normaalit 7 minuuttia tjsp. En ollut tuolloin ihan satavarma, että kennosto olisi sulanut ihan kokonaan tuossa ajassa, koska huomasin noin puolen tunnin päästä, että laite aloitti uudelleen sulatuksen. Taisi siis jäädä edellinen sulatus hiukan vajaaksi ja tarvittiin heti perään tuo uusi sulatus?
Mutta seuraan tilannetta nyt lisää ja kerron tänne, jos sama poikkeama tulee uudelleen eteen.

Muutoin tuolla uudella anturisijoituksella tämä LN25 laite on minusta toiminut vakiona noilla pitkillä sulatusväleillä olkoon keli mitä se kulloinkin on. Lisäsin samalla kuvat lämpötilasta ja MelCloudin energiankulutusarviosta edelliselle kuukaudelle täällä Hyvinkäällä.
 

Liitteet

  • Mitsu_LN25_sahkokytkenta.jpg
    Mitsu_LN25_sahkokytkenta.jpg
    85,2 KB · Katsottu: 338
  • ILP_1kk_11-12-2020.jpg
    ILP_1kk_11-12-2020.jpg
    48,1 KB · Katsottu: 335
  • ILP_1kk_11-12-2020_kulutus.jpg
    ILP_1kk_11-12-2020_kulutus.jpg
    57,5 KB · Katsottu: 344

OpaR6

Jäsen
Tutun kuuloista LN25:n toimintaa tuossa yllä...
Lisään tänne tuon LN25:n sähkökytkentäkuvan ja kerron kuinka hoidin itse tuon anturin siirron.
Sähköoppia minulla on "hituvirta-miehen" koulutuksen verran ts. olen tehnyt elektroniikka-asentajan työtä jostain 1980 luvulta lähtien, mutta olen täysin ilman pätevyyksiä tuonne voimavirtapuolelle. Täällä tuo ILP on pistokkeella kiinni, joten sen saaminen 100% sähköttömäksi oli helppoa, kun veti töpselin irti seinästä.

Jos sen sijaan kytkentäsi on enempi kiinteäksi tehty, niin mittaa yleismittarin 750 VAC alueella mitaten, ettei tuonne kuvassa näkyviin ruuvikantoihin jää 230VAC jännitettä sen mainitsemasi 16A johdonsuojakatkaisijan poiskytkennän jälkeen. Käytännössä mittaat siis yleismittarin piikeillä varovasti toimien (yleismittarin 750 VAC-alueella) nuo siniset johdonkannat (=nollajohtimet) vs. ruskea/musta johtimet (=vaihejohtimet) ja toteat, ettei tuolta väliltä enää löydy mittaamalla 230 VAC jännitettä mistään johtoparin välistä ts. laite on täysin jännitteetön. Hommassa pitää siis olla mittauskokemusta yleismittarilla, eikä tuo 230VAC jännitteellä harjoittelu ole oikea paikka aloittaa tuollaisia sähköopintoja.

Mitatessa ei siis pidä tehdä mittapiikeillä oikosulkuja yms. vasta-alkajan sähläystä tuonne ts. purkajan pitää olla 100% varma, että laite on täysin jännitteetön, kun ottaa noita johtoja irti ruuviliitoksistaan. Lisäksi olisi hyvä olla perustietämys tuollaisen jäykän kuparijohdon käsittelystä, jottei tee esim. piileviä taivutusmurtumia tuonne johtimien kiinnitykseen, jotka aukeavat myöhemmin itsekseen ja päästävät jännitteisen johdonpään osumaan laitteen metallikoteloon. Sama pätee myös johdon kiinnittämiseen paikalleen tuonne ruuviliitokseen eli johdot tulee saada paikalleen samalla varmuudella kuin ne olivat asennuksen jälkeenkin. Kolmas varoittelun aihe on sitten noiden sinisten ja ruskeiden johtimien sotkeminen keskenään eli purkajan pitää kytkeä nuo sähköjohdot takaisin 1:1 paikalleen samaan kytkentään kuin aiemminkin. (Otin itselleni tuon johtokuvan ennen kytkennän purkamista ja pidin johdot selvästi erillään (merkittyinä) ja järjestyksessä, jotta sain palautettua nuo oikeille paikoilleen.)

Jos koet tuon yllä kerrotun mittauksen liian uhkarohkeaksi tehdä, niin jätä se anturin siirto suosiolla tekemättä ja tilaa sähkö/ILP-asentaja tekemään tuo, sillä joudut kyllä irroittamaan nuo johdot anturin siirron ajaksi, jotta saat tuon ILP:n metallisen päätykopan kunnolla irti. Kuten kuvasta näet, niin nuo syöttöjännitejohdot kulkevat tuon metallikotelon päältä ja jos jätät tuon kytkennän paikalleen, niin joudut jättämään kotelon roikkumaan tuon johdon varaan, mikä ei ole hyvä juttu. Tuo sähkökytkentäpaneeli on siis laitteen rungossa kiinni ja kotelo pitää saada purettua pois paikaltaan rungon päältä, jotta anturin saa siirrettyä.

Kotelon purkaminen ahtaassa tilassa seinän vieressä ei ole myöskään kovin mukavaa. Tarvitset lisäksi lyhyen ristipäämeisselin, jotta saat laitteen seinäpuolen ruuvit irti. Noita on sitten melkoisen monta irroitettavaa ruuvia ja jokunen paikalleen jätettäväkin. ILP:n kansiruuvit otin irti vain samasta päästä, missä tuo tekemäni anturin muutoskytkentä oli ja pidin siis kansikotelon paikallaan. Mutta anturin perussiirron jälkeen taitaa selvitä anturin paikan hienosäädöstä esim. viereiseen yläputkeen pelkän kansikotelon irroittamallakin, mutta tuota perussirtoa varten joudut irroittamaan tuon päätykopan.

Jos päädyt tekemään tuon anturi-modauksen, niin teet sen sitten täysin omalla vastuullasi, kuten muutkin täällä ovat sen tehneet.
Tuossa liikutaan näet sen verran "harmaalla alueella", että laitteen takuun raukeaminen on se pienin murhe, jos saat tuota tehdessäsi jonkin kämmäyksen aikaan ja tuosta tulee tahattomia jälkiseurauksia esim. kotivakuutuksen suuntaan. Ts. pitää tietää tarkasti mitä tekee noiden verkkovirtaa käyttävien laitteiden kanssa, eikä ryhtyä toimeen jos oma osaaminen tällä aihealueella yhtään epäilyttää. :grandpa:

Itselläni on nyt pienen pieni epäilys tuon ylimmän putken anturipaikasta. Tässä oli välillä kosteat nollakelit ja ILP huurtui kunnolla ulkoyksiköstään. Katsoin tuolloin, että laite teki sulatuksen varmaan sen 2:40 h ajan kuluttua ja käytti aikaa siihen normaalit 7 minuuttia tjsp. En ollut tuolloin ihan satavarma, että kennosto olisi sulanut ihan kokonaan tuossa ajassa, koska huomasin noin puolen tunnin päästä, että laite aloitti uudelleen sulatuksen. Taisi siis jäädä edellinen sulatus hiukan vajaaksi ja tarvittiin heti perään tuo uusi sulatus?
Mutta seuraan tilannetta nyt lisää ja kerron tänne, jos sama poikkeama tulee uudelleen eteen.

Muutoin tuolla uudella anturisijoituksella tämä LN25 laite on minusta toiminut vakiona noilla pitkillä sulatusväleillä olkoon keli mitä se kulloinkin on. Lisäsin samalla kuvat lämpötilasta ja MelCloudin energiankulutusarviosta edelliselle kuukaudelle täällä Hyvinkäällä

Hyvää tietoa jaat, kiitoksia siitä-
Olikos sulla nyt ykkös vai kakkos sarjalainen?? Itselläni on pari kakkos sarjalaista ja tuntuu tuossa LN35 mallissa sama sulatus ongelma jatkuvan, kirjoitin siitä tuohon: MSZ-LN2 ketjuun.
Eli onkohan tuossakin vielä anturin siirto tarvetta??
 

Muukalainen

Aktiivinen jäsen

Timpe

Jäsen
Olikos sulla nyt ykkös vai kakkos sarjalainen?? Itselläni on pari kakkos sarjalaista ja tuntuu tuossa LN35 mallissa sama sulatus ongelma jatkuvan, kirjoitin siitä tuohon: MSZ-LN2 ketjuun. Eli onkohan tuossakin vielä anturin siirto tarvetta??

Kiitos! Ykkössarjalainen täällä, asennettu 2/2019 eli melko tuore laite ja varmaan ykkössarjan viimeisiä. En siis tiedä kakkosen anturin siirtotarvetta, mutta tuskin ne Mitsulla kovin suuria muutoksia ovat tehneet tuossa versiopäivityksessä. Voisi kuvitella, että tuolta löytyvät samat käytöstavat kuin ykkösessäkin lämpöanturien suhteen.

Tein vielä "kevyttä" kulutusanalyysiä noista edellisen kuukauden näkymistä pistämällä samaan kuvaan kummatkin kuvat allekkain ja merkitsin tuonne vielä hetkellisen +20°C -> +21°C pyyntimuutoksen, josta kirjoittelin 9.12. tänne.

Huoneiston lämpötilan nostaminen asteella näkyy siis ILP:n kulutuksessa melko selvästi, mutta toki tuolla on samalla mukana parin päivän pakkasjakso taustalla, mikä nostaa ILP:n tehotarvetta. En tiedä, mistä tuo MelCloud hakee ulkoilman lämpötilat, mutta ne ovat kumminkin pielessä kun vertaa siihen mitä mittarista näkee pihalta (tuolloin oli jotain -4°C... -7°C pakkaset). Kuvasta näkee kumminkin hyvin, että eka päivä pyyntimuutoksen jälkeen vie selvästi enemmän tehoja, kun huoneiston pintoja yms. massaa lämmitetään lisäpyynnin verran. (=Kuvaan tuli tuo 8.12. "piikki" verrattuna pariin seuraavaan mittauspäivään, kunnes lämmitettävä huoneisto oli kokonaisuudessaan lämmennyt tuon pyydetyn asteen verran.) Muutoinhan nuo MelCloudin kWh lukemat taitavat olla sinnepäin suunnilleen lukemia ja käypäisiä vain itsensä kanssa vertailuun.

Tänään LN25 on tehnyt +4...+5°C kelissä selvää katkokäyntiä, kun ei ole ollut mitään tehtävää lämmityksen suhteen. Lämmitin eilen varaavan takan, koska oli tarvetta laittaa yön yli hautumaan stifado-paisti (nam!). Katsoin äsken tuon ilmanvaihtokoneen esilämmitystarpeen, josta tuli 14% x 500W lämmitysvastukselle Enerventin käyttöpaneelin mukaan. Ei täällä etelässä ole ollut tänä talvena mitään kunnon talvea saatavilla... :rolleyes:
 

Liitteet

  • ILP_1kk_11-12-2020_kulutus-analyysi.jpg
    ILP_1kk_11-12-2020_kulutus-analyysi.jpg
    71,7 KB · Katsottu: 204

Timpe

Jäsen
Alavalikosta Raportit ja tuonne sopivat päivämäärät hakuun. Raportin ulkoasu vaihtuu aikavälin mukaan ja tuo kuukausi taitaa olla käyttökelpoisin...
 

Liitteet

  • MelCloud.jpg
    MelCloud.jpg
    45,3 KB · Katsottu: 205
  • MelCloud_4kk.jpg
    MelCloud_4kk.jpg
    48,6 KB · Katsottu: 189

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Ei täällä etelässä ole ollut tänä talvena mitään kunnon talvea saatavilla... :rolleyes:
No juu, aika samat on nuo sääennusteen käyrät meilläkin Hki:ssä, mutta tuo arvioitu energian kulutus on kyllä melkoisesti pienempi :hmm:
 

Liitteet

  • Mitsu.jpg
    Mitsu.jpg
    72,1 KB · Katsottu: 180

Timpe

Jäsen
Täällä tuo Mitsu LN25 on periaatteessa talon "ainoana" lämmityslaitteena. Jos siis laskee pois ilmanvaihtokoneen 500W esilämmityksen, kph-lattian ja WC-lattian lämmitykset ja koneiden hukkalämmöt yms. sähkönkuluttajat/lämmöntuottajat JA unohtaa sen varaavan takan. Kahdessa makuuhuoneessa on vielä erikseen öljytäytteiset sähkölämmityspatterit, mutta niitä ei keskimäärin tarvitse kytkeä päälle ennen paukkupakkasten tuloa. Lämmitys on siis kaikkien lämmönlähteiden summapeliä.

Otin uteliaisuuttani esille sähkölaitoksen energiankulutusraportin joulukuulle 2020 ja skaalasin samaan kuvaan mukaan tuon MelCloudin raportoiman energiankulutuksen (ajalta 1.12. -17.12.). Se mikä kiinnitti huomioni, oli tuon ILP-lämmityksen pieni osuus talouden muusta sähkön käytöstä. Piirsin kuvaan tuon punaisen viivan 5 kWh kohdalle, missä tuo MelCloudin keskiarvo kulkee.

Täällä kerrotaan, että lämmitykseen kuluu suurin osa talon energiankulutuksesta, muttei tuo meidän ILP:n 5 kWh lukema ole kuin noin 15% kokonaisenergian kulutuksesta (35 kWh/vrk). Tuonne tulisi toki laskea mukaan sen ilmanvaihtolaitteen 500W esilämmitys, jota ollaan käytetty esim. 30% teholla näillä plussakeleillä. Tuon lämmitysvastuksen energiatarpeen laskukaavaksi tulee siis näin: (0,500 kW * 30 %) => 0,150 kW * 24h = 3,6 kWh/vrk (linkki). Noista tulee siis yhteensä 8,6 kWh/vrk, mikä on nyt 25% talon kokonaisenergian kulutuksesta. Mukaan pitäisi laskea myös nuo muut lämmönlähteet, jotka mainitsin, jolloin päästään varmaan jonnekin 30...40% välille tämän talon energiakulutuksesta lämmitykseen.

Tein vielä lopuksi "reality check:n" tuolle 5 kWh MelCloud -lukemalleni. Kuten aiemmin kerroin, minulla on jokin kiinalainen energiankulutusmittari ILP:n pistorasiassa, mikä näyttää näillä keleillä 160...170 W ottotehon lukemia. Laskin huvikseni millaista ottotehoa laitteen pitäisi viedä, jotta päästäisiin tuonne 5 kWh tienoille (0,210 kW * 24h = 5,04 kWh). Tuo 210W ottoteho olisi ILP:n tasaisen kulutuksen mukaan sopiva ottoteho, jolla päästäisiin tuonne MelCloudin ilmoittamaan noin 5 kWh päivälukemaan. MelCloud kertoo siis suunnilleen oikeaa mittausdataa omasta ILP:stäni, kuten se lupaakin M.O.T. ;D

Joten tuon pitkän johdannon kautta päästään ydinkysymykseen eli millä HiTec sitten lämmittää "Älvsby Lohiatar 09/2010" taloaan, jollei tuolla Mitsun LN25:lla?
 

Liitteet

  • ILP_12-2020_kulutusvertailu.jpg
    ILP_12-2020_kulutusvertailu.jpg
    102,6 KB · Katsottu: 202
  • Mitsu_LN25_kulutus_plus_3C.jpg
    Mitsu_LN25_kulutus_plus_3C.jpg
    185,6 KB · Katsottu: 205

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Joten tuon pitkän johdannon kautta päästään ydinkysymykseen eli millä HiTec sitten lämmittää "Älvsby Lohiatar 09/2010" taloaan, jollei tuolla Mitsun LN25:lla?
Ilto Comfort CE50 PILP on se päälämmönlähde, jota sitten tuo ILP avustaa ja takkaa lämmitellään pakkasilla pesällinen illassa :cool:
 

Ilmavaiva

Aktiivinen jäsen
Lyhyillä jaksoilla ei ota hattuun ainoastaan se puolitunnittainen potunkeittokaruselli, vaan ennen kaikkea menetetty hyötypotentiaali ja mahdollisesti lyhentynyt hyödyllinen käyttöikä muuten kelvosta laitteesta. En täysin tyrmää väitteitä lyhyiden syklien väitetysti edullisesta vaikutuksesta hyötysuhteen ylläpidossa, mutta yritykset tuollaisen 30/10min syklin perusteluun olosuhteissa, joissa kennoon ei ehdi mainittavasti mitään kertyä ovat jo aivan paskapuhetta.
Lisäksi itsellä ottaa hattuun, kun ei saa mökkiä etänä lämpimäksi. Viime viikonloppuna ensimmäinen kiristyvä pakkasilma. Nostin torstai-iltana pyynnin peruslämmöstä +12 -> +20. Perjantaiaamuna katsoin, niin sisälämpötila oli edelleen +12 C. Perjantai-iltapäivänä kun saavuin mökille, lämpötila oli noussut +15 C.

Syykin selvisi. LN ”sulatteli” 30 min välein, vaikka ei mitään sulatettavaa näyttänyt olevan. Käytin sulatuksen lopussa virrat pois turvakytkimestä, niin sulatusvälit pitenivät 60 min. Tämän jälkeen mökki alkoi nopeasti lämpiään. Korjasin kuvaan säätiedotuksen toteutuneeksi lämpötilaksi.

Näyttökuva 2020-12-21 204838.jpg

Sama ongelma oli viime keväänä.

#1 946
 

Ilmavaiva

Aktiivinen jäsen
Tuolla tarkoitetaan varmaan referenssi sulatutusjakson pituutta, johon seuraavaa sulatusta verrataan. Laite alkaa helpommin pidentämään lämmitysjaksoja kun mennään pakkasen puolelle jos tuo referenssi sulatuksen pituus on pidempi.

Oletan tässä että LN-mallissa on saman tyyppinen sulatusohjelma kuin FD ja FH -malleissa on/oli

"The defrost interval is decided by the previous defrosting time. The next defrost interval extends or shortens 0-20
minutes compared with the previous defrost interval."

Ongelmana tuossa on se että kun lämpötila laskee hitaasti pakkaselle ja on kuiva keli ulkona (=kennoon ei kerry sulatettavaa), niin aloitetaan "kuivan kennon" sulatukset. Näiden sulatuksien kestoille ei saada ajallisesti eroa, niin kauan kuin ilma ei lauhdu tai kennoon ei kerry sulatettavaa.

=> Tästä johtuen ajaudutaan hyvin lyhyisiin lämmitysjaksoihin varsinkin jos pakkanen jatkaa kiristymistään.

Jotakin tällaista siinä näyttää tapahtuvan. Nyt kun muistelee aiempia tapauksia, joissa sulatusvälit ovat menneet 30 min jaksoihin, niin kyseessä ovat saattaneet olla aina kiristyvä pakkasilma. Erikoistahan tässä on, että sulatusaika alkaa pidentyä, ja lämmitysjaksot alkavat lyhentyä, vaikka sulatettavaa ei edes ole.

Todellisuudessahan LN ei taida tietää sulatustarpeesta, vaan se ilmeisesti päättelee sitä noista antureista. Täytyy seurata jatkossa, että tuleeko sulatusongelma tosiaan pelkillä kiristyvillä pakkasilla. Looginenhan tuo olisi. Kun pakkanen kiristyy, niin sulatusanturi lämpenee joka jaksolla edellistä kertaa hitaammin, kun pakkastakin on enemmän kuin edellisen jakson aikana, ja vaikka mitään sulatettavaa ei edes olisi.

Melko moniongelmainen LN näyttää olevan. Sulattelee, vaikka sulatettavaa ei ole. Lyhin 30 min sulatusväli on vedetty mielestäni turhaan liian alas. Lisäksi ei osaa itsekseen lähteä pidentämään 30 min sulatusväliä.

Varalta varmistan, kun tämä on muutenkin aloittelijalle vaikeaa ymmärtää, että tarkoititko toisessa lauseessa, että laite alkaa helpommin lyhentämään lämmitysjaksoja …
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Varalta varmistan, kun tämä on muutenkin aloittelijalle vaikeaa ymmärtää, että tarkoititko toisessa lauseessa, että laite alkaa helpommin lyhentämään lämmitysjaksoja …
Kyllä tuo oli "pidentämään" ja viittaa tuohon softamuutokseen (LN2 vs. LN) ja siihen että tulkitsen nuo muutokset näin.
Oleellista kuitenkin että toteavat "ainoa softamuutos on lyhimmän sulatusajan pieni pidentäminen".
Eli kun laite ensimmäisen kerran menee sulatukselle, niin se referenssiaika johon tuota ekan sulatuksen kestoa verrataan olisi LN2 pidempi kuin LN-mallissa. => LN2 lähtisi näin helpommin pidentämään lämmitysjaksoja
 

Ilmavaiva

Aktiivinen jäsen
Kyllä tuo oli "pidentämään" ja viittaa tuohon softamuutokseen (LN2 vs. LN) ja siihen että tulkitsen nuo muutokset näin.

Eli kun laite ensimmäisen kerran menee sulatukselle, niin se referenssiaika johon tuota ekan sulatuksen kestoa verrataan olisi LN2 pidempi kuin LN-mallissa. => LN2 lähtisi näin helpommin pidentämään lämmitysjaksoja
Kiitos, nyt ymmärsin. Eli ohjelmistopäivytys saattaisi auttaa. Takuuta on vielä, joten pitääpä olla yhteydessä myyjäliikkeeseen.
 

Ilmavaiva

Aktiivinen jäsen
Itselläni on nyt pienen pieni epäilys tuon ylimmän putken anturipaikasta. Tässä oli välillä kosteat nollakelit ja ILP huurtui kunnolla ulkoyksiköstään. Katsoin tuolloin, että laite teki sulatuksen varmaan sen 2:40 h ajan kuluttua ja käytti aikaa siihen normaalit 7 minuuttia tjsp. En ollut tuolloin ihan satavarma, että kennosto olisi sulanut ihan kokonaan tuossa ajassa, koska huomasin noin puolen tunnin päästä, että laite aloitti uudelleen sulatuksen. Taisi siis jäädä edellinen sulatus hiukan vajaaksi ja tarvittiin heti perään tuo uusi sulatus?
Mutta seuraan tilannetta nyt lisää ja kerron tänne, jos sama poikkeama tulee uudelleen eteen.

Muutoin tuolla uudella anturisijoituksella tämä LN25 laite on minusta toiminut vakiona noilla pitkillä sulatusväleillä olkoon keli mitä se kulloinkin on.
Siinä mielessä tuo yläputki vaikutta hyvältä paikalta, kun ulkoyksikkö näyttää sulavan ensimmäiseksi ylhäältä ja vasta viimeiseksi alhaalta. Toki laitteenvalmistajan kannalta ymmärtää tuon alaputken sijainnin, koska alaosa sulaa viimeisenä ja ”varmistanee” näin koko kennon sulamisen. Alla linkki viime perjantain sulatusvideoon yhden tunnin lämmitysjakson jälkeen.


Pitäisikö se anturi laittaa puoliväliin?
 

helmert

Aktiivinen jäsen
Tutun kuuloista LN25:n toimintaa tuossa yllä...
Lisään tänne tuon LN25:n sähkökytkentäkuvan ja kerron kuinka hoidin itse tuon anturin siirron.
Sähköoppia minulla on "hituvirta-miehen" koulutuksen verran ts. olen tehnyt elektroniikka-asentajan työtä jostain 1980 luvulta lähtien, mutta olen täysin ilman pätevyyksiä tuonne voimavirtapuolelle. Täällä tuo ILP on pistokkeella kiinni, joten sen saaminen 100% sähköttömäksi oli helppoa, kun veti töpselin irti seinästä.

Jos sen sijaan kytkentäsi on enempi kiinteäksi tehty, niin mittaa yleismittarin 750 VAC alueella mitaten, ettei tuonne kuvassa näkyviin ruuvikantoihin jää 230VAC jännitettä sen mainitsemasi 16A johdonsuojakatkaisijan poiskytkennän jälkeen. Käytännössä mittaat siis yleismittarin piikeillä varovasti toimien (yleismittarin 750 VAC-alueella) nuo siniset johdonkannat (=nollajohtimet) vs. ruskea/musta johtimet (=vaihejohtimet) ja toteat, ettei tuolta väliltä enää löydy mittaamalla 230 VAC jännitettä mistään johtoparin välistä ts. laite on täysin jännitteetön. Hommassa pitää siis olla mittauskokemusta yleismittarilla, eikä tuo 230VAC jännitteellä harjoittelu ole oikea paikka aloittaa tuollaisia sähköopintoja.

Mitatessa ei siis pidä tehdä mittapiikeillä oikosulkuja yms. vasta-alkajan sähläystä tuonne ts. purkajan pitää olla 100% varma, että laite on täysin jännitteetön, kun ottaa noita johtoja irti ruuviliitoksistaan. Lisäksi olisi hyvä olla perustietämys tuollaisen jäykän kuparijohdon käsittelystä, jottei tee esim. piileviä taivutusmurtumia tuonne johtimien kiinnitykseen, jotka aukeavat myöhemmin itsekseen ja päästävät jännitteisen johdonpään osumaan laitteen metallikoteloon. Sama pätee myös johdon kiinnittämiseen paikalleen tuonne ruuviliitokseen eli johdot tulee saada paikalleen samalla varmuudella kuin ne olivat asennuksen jälkeenkin. Kolmas varoittelun aihe on sitten noiden sinisten ja ruskeiden johtimien sotkeminen keskenään eli purkajan pitää kytkeä nuo sähköjohdot takaisin 1:1 paikalleen samaan kytkentään kuin aiemminkin. (Otin itselleni tuon johtokuvan ennen kytkennän purkamista ja pidin johdot selvästi erillään (merkittyinä) ja järjestyksessä, jotta sain palautettua nuo oikeille paikoilleen.)

Jos koet tuon yllä kerrotun mittauksen liian uhkarohkeaksi tehdä, niin jätä se anturin siirto suosiolla tekemättä ja tilaa sähkö/ILP-asentaja tekemään tuo, sillä joudut kyllä irroittamaan nuo johdot anturin siirron ajaksi, jotta saat tuon ILP:n metallisen päätykopan kunnolla irti. Kuten kuvasta näet, niin nuo syöttöjännitejohdot kulkevat tuon metallikotelon päältä ja jos jätät tuon kytkennän paikalleen, niin joudut jättämään kotelon roikkumaan tuon johdon varaan, mikä ei ole hyvä juttu. Tuo sähkökytkentäpaneeli on siis laitteen rungossa kiinni ja kotelo pitää saada purettua pois paikaltaan rungon päältä, jotta anturin saa siirrettyä.

Kotelon purkaminen ahtaassa tilassa seinän vieressä ei ole myöskään kovin mukavaa. Tarvitset lisäksi lyhyen ristipäämeisselin, jotta saat laitteen seinäpuolen ruuvit irti. Noita on sitten melkoisen monta irroitettavaa ruuvia ja jokunen paikalleen jätettäväkin. ILP:n kansiruuvit otin irti vain samasta päästä, missä tuo tekemäni anturin muutoskytkentä oli ja pidin siis kansikotelon paikallaan. Mutta anturin perussiirron jälkeen taitaa selvitä anturin paikan hienosäädöstä esim. viereiseen yläputkeen pelkän kansikotelon irroittamallakin, mutta tuota perussirtoa varten joudut irroittamaan tuon päätykopan.

Jos päädyt tekemään tuon anturi-modauksen, niin teet sen sitten täysin omalla vastuullasi, kuten muutkin täällä ovat sen tehneet.
Tuossa liikutaan näet sen verran "harmaalla alueella", että laitteen takuun raukeaminen on se pienin murhe, jos saat tuota tehdessäsi jonkin kämmäyksen aikaan ja tuosta tulee tahattomia jälkiseurauksia esim. kotivakuutuksen suuntaan. Ts. pitää tietää tarkasti mitä tekee noiden verkkovirtaa käyttävien laitteiden kanssa, eikä ryhtyä toimeen jos oma osaaminen tällä aihealueella yhtään epäilyttää. :grandpa:

Itselläni on nyt pienen pieni epäilys tuon ylimmän putken anturipaikasta. Tässä oli välillä kosteat nollakelit ja ILP huurtui kunnolla ulkoyksiköstään. Katsoin tuolloin, että laite teki sulatuksen varmaan sen 2:40 h ajan kuluttua ja käytti aikaa siihen normaalit 7 minuuttia tjsp. En ollut tuolloin ihan satavarma, että kennosto olisi sulanut ihan kokonaan tuossa ajassa, koska huomasin noin puolen tunnin päästä, että laite aloitti uudelleen sulatuksen. Taisi siis jäädä edellinen sulatus hiukan vajaaksi ja tarvittiin heti perään tuo uusi sulatus?
Mutta seuraan tilannetta nyt lisää ja kerron tänne, jos sama poikkeama tulee uudelleen eteen.

Muutoin tuolla uudella anturisijoituksella tämä LN25 laite on minusta toiminut vakiona noilla pitkillä sulatusväleillä olkoon keli mitä se kulloinkin on. Lisäsin samalla kuvat lämpötilasta ja MelCloudin energiankulutusarviosta edelliselle kuukaudelle täällä Hyvinkäällä.
Kiitos mahdottomasti, hyvää tietoa! Suoritin tänään ohitusleikkauksen ulkoyksikölle ja siirsin anturin ylimpään vaakaputkeen. Järkeilin myös, että anturi kannattaa jättää putken yläpuolelle, jolloin sulamisvedet eivät valu anturin kylkeä pitkin ja tietynlaisissa olosuhteissa jäädy siihen. Johdon suojakuoren alakuolokohtaan voisi olla ehkä myös fiksua tehdä vedenpoistoreikä, mutta en ryhtynyt siihen koskemaan tällä kertaa. Nyt on ollut plussakelejä pari päivää ja pumppu on toiminut pidemmillä jaksoilla ilman anturin siirtoakin, mutta viikonvaihteeseen on luvannut jopa kahtaakymppiä kireämpiä pakkasia. Koetan muistaa päivitellä tänne jahka saan kokemuksia noista oikeista pakkasista. Viimeisimpien Timpen kokemusten mukaan ylin putki saattaa olla jopa "liian lämmin" tietyissä olosuhteissa, mutta siirretään tuonne puoliväliin jos ongelmia ilmenee. Minulla ei ole omassa päässäni sijaitsevia sensoreita sekä kelloa ja ruutupaperia kummempia laitteita jaksojen seurantaan, mutta tässä joulunpyhinä tuleekin oltua kotosalla.

Itse toimenpide onnistui aivan suosiolla. Tein yksikön hengettömäksi sähkötaulusta ja ulkona sijaitsevasta turvakytkimestä sekä tarkistin mittaamalla terminaaleista. Ehkä jollain kesäkeleillä jaksaisi koettaa ronklailla tuolta pellin välistä irroittamatta johtoja, mutta tässä koiranilmassa otin johdot suosiolla irti. Tuollainen yksisäikeinen johto on tottumattomalle aika ikävää käsiteltävää. En kehota, mutta jos ryhdytte tähän niin muistakaa edelleen, että kaikki täysin omalla vastuulla. Varsinkin noita ketjussa aiemmin mainittuja vakuutusasioita on hyvä pohtia.

Ihan laitoin kilpien mukaiset pumppujen tiedot, että taitaa olla joku pugi tossa MelCloudissa.
Vähän hassut vaihtoehdot tuossa MELCloudissa; minä valitsin sisäyksiköksi "MSZ-LN25VGR/B/V/W" joka vastaa todellisuutta, mutta ulkoyksiköksi valitsin "MUZ-LN25VG" (HZ siis puuttuu) sillä toinen HZ:n sisältävä vaihtoehto "MUZ-LN25VG(HZ)2" viittaa kakkosmalliin. On tuolta raportteja saanut, mutta pumppu on ollut käytössäni niin lyhyen aikaa, etten ole vielä energiankulutusarvauksia juuri seurannut - en siis osaa sanoa vielä mitään niiden luotettavuudesta. On tämä aika elähtänyt sovellus kyllä muutoinkin :D
 
Viimeksi muokattu:

Timpe

Jäsen
Hyvä otos tuo sulatusvideo. Pitääkin seurata oman laitteen sulatuksia ja siirtää tuo anturi (vain mahdollisen) tarpeen mukaan sellaiseen putkeen, mikä sulaa viimeiseksi tuossa ulkoyksikössä. Tuolloin se tekisi sulatusta ainakin riittävän kauan, jotta se viimeinenkin kunnolla jäähtynyt kennoalue ehtisi sulamaan. Edellinen päätelmä selittäisi tilanteen, että tuo oma ulkoyksikkö jättäisi nyt sulatuksessa kennoa vajaaksi (osittain kuuraiseksi), koska luulee yläputken lämmön mukaisesti asiaa tarkastellen saaneensa jo koko kennon sulaksi. Haluan tästä tilanteesta kumminkin varmistuksen, koska en ole tuota tapahtumaa vielä varmaksi todennut. Tässä vaiheessa voisi kumminkin olettaa, että sulatuksen aloitus/lopetustarvetta katsotaan juuri tuon anturin tietojen mukaan, kuten alustavasti näyttäisi tapahtuvan.

Hmm... jatkopohdiskeluna tuon saman anturin pitäisi samanaikaisesti pitää ulkoyksikköä käynnissä niin pitkään, että viimeinenkin kulma kennosta huurtuu kunnolla. Tuo vaatisi (?) kenties eri paikan anturille. (Vai olikohan tuolla useampia antureita käytössä kennon lämpötilan seuraamiseen?) Tämä ajatus puoltaisi sitä nykyistä ylintä putkea anturin sijoituspaikaksi, mutta tuo pykälää paria alempana oleva (=viimeiseksi sulava) putki voisi olla myös hyvä paikka anturille. Ota tuosta nyt selvää tällä tiedolla, mutta ainakin pitää seuraavaksi selvitellä laitteen sulattamista vielä tarkemmin :hmm:

Olisi itse asiassa hyvä saada samanlainen time-lapse video myös tuosta hitaasti tapahtuvasta ulkoyksikön umpeen kuurautumisesta. Näkisi sitten mistä tuollainen kenno alkaa menemään ensiksi umpeen ja mikä on se viimeinen paikka, mikä huurtuu kennosta ja laukaisee tuon sulatustarpeen. Ennusteet lupailevat pientä pakkastakin, joten sopivia testikelejä taitaa tulla, mutta on eri asia miten paljon tuota sulattelua ehtii joulun aluskiireiltä seuraamaan.
 

Mustis

Tulokas
Taas kerran pakko maininta tuosta Melcloudin huuhaa kulutus arviosta. Todelliset kulutukset mitattuna Nediksellä olivat lokakuu 259,11 KWh, marraskuu 340,89 KWh ja joulukuu 1päivä-nyt 361,95KWh. Nediksen tuloksen vastaavia edeltävään Opal merkkiseen pistorasia mittariin verrattuna. Tuo arvio kulutus pitäisi poistaa kyseisestä sovelluksesta koska arviot ovat täyttä huuhaata.
melcloud.jpg
 
P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras
Moni varmaan laskeskelee niitä "coppejakin" ko. sovelluksen lukemien mukaan... EI ihme jos tuleekin vtt tason coppeja kotioloissa.
 
LN25 lämmönlähteenä ja vaikka miten töpseliä seinästä repii niin aina palaa siihen vähän yli tunnin sulatusväliin näillä keleillä. Eilen kylläkin jo säikähdin kun virrat pois peraation jälkeen -1 pakkasessa ei sulattanut kuuteen tuntiin. Nytkö se hajos kävi jo mielessä. Mutta alkoi sulattamaan kuitenkin ja aamulla oltiin palattu tuohon noin tunnin sulatusväliiin. 2-kodissa ainoa lämmönlähde, pieni 50 neliön omakotitalo. Joskus takkaa lämmitetty myös. Lämpötila asetettu 21 astetta ja kun ulkona lämpötila pyörinyt nollan molemmin puolin niin viimeisen 13 pv keskimääräinen kulutus 6 kwh/pv. Kerran takka lämmitetty tuona aikana.
 

helmert

Aktiivinen jäsen
Tarkkailu on vielä kesken, mutta mulla on nyt anturin ylimpään vaakaputkeen siirron jälkeen (kolme päivää sitten) tehnyt aika tasaisesti noita reippaan tunnin lämmityksiä, olisivatko n. 70 minuutin pituisia. Keli on pakkaselle kääntymisen jälkeen ollut sellaista -5 °...-10 °C ja hyvin jäätävää. Sulatettavaa kertyy, mutta ei kenno tuon tunnin lämmityksen jälkeenkään ole kuin pintakuurassa, joten mielestäni tuossakin olisi pidentämisen varaa. Buuttia en ole vielä kokeillut. Huomiselle on luvattu niitä parinkympin pakkasia ja sitä seuraavallekin -15 °C pintaan; täytyy räpsäyttää kytkintä jos tuo ei ala pitenemään tai jopa lyhenee.

Mitä olen sulatuksia nyt muutaman kerran seurannut, niin ensimmäisenä näyttää sulavan juuri tuon ns. ylimmän vaakaputken tasalla oleva rivi. Heti peräjälkeen alkaa sulamaan se ns. keskimmäisen vaakaputken tasalla oleva rivi. Loput kennosta aika tasaisesti ja aivan viimeisenä näyttää sulavan tuosta kylmäainetarran yläpinnan tasalta (olettaen, että se on muillakin liimattu samaan kohtaan koteloa).

Minulla on myös hieman päänraapimista puhalluksen suuntaamisen kanssa. En ole vielä keksinyt kuinka asettaa laite puhaltamaan kahteen suuntaan yhtä aikaa: täytyisi saada kampe puhaltamaan suoraan eteenpäin lämmittääkseen tämän kerroksen, sekä lisäksi puhallussuuntaan nähden vasemmalla sijaitsevaan yläkerran portaikkoon. Että ilman saa kunnolla töötättyä tuonne portaikkoon, täytyy puhalluksen olla samanaikaisesti suunnattu myös verrattain alas. Jos voisin manuaalisesti asettaa toiset läpät asentoon "alas-vasemmalle" ja toiset "eteen", olisin tyytyväinen :D Voisi ehkä kokeilla vaihtaa tuon "installation positionin" vasemmalle sekä läpät vispaamaan, jos se rajoittaisi sivuttaisuunnan vispausta aiheuttaen vastaavan efektin.
 
Viimeksi muokattu:

B12

Aktiivinen jäsen
Eipä sitä sivusuuntausta saa erikseen oikealle ja vasemmalle. Sivuläppien suuntaus ei muutenkaan vaikuta kovin paljoa. Minulla on kummassakin pumpussa toinen läppä puhaltamassa ylös ja toinen alas.

ihmeen pitkään meni tänä syksynä ennenkuin tuo sulatuskeskustelu taas käynnistyi. :) No sillä päästäänkin taas kevätlämpimille asti.
 
Voisi ehkä kokeilla vaihtaa tuon "installation positionin" vasemmalle

Juuri noin. Eli laitat sen puolen "kulmaan" josta haluat että puhallus on eteenpäin. Sitten laitat sivusuunnassa tuon vasen-oikea kombon päälle:
2522a128c469a224d63b4ad65d0a517f.png

Eli tuo toiseksi viimeinen.

Ja kun katsot laitteen sisälle, niin huomaat että toinen on eteenpäin ja toinen sivulle. Toimii kumminpäin vain.
Tässä vielä kuva tuosta asennuspaikan valinnasta, jos jotain muutakin kiinnostaa:
130e3af78aa465159d2d634009e84bbd.png
 

helmert

Aktiivinen jäsen
Katohan perhana, kiitos vinkistä! Sain nyt puhalluksen suunnattua halutunkaltaisesti, täytyy vielä hienosäätää ja seurata onko tahtotilani todellisuudessa hyödyllinen. Liitteenä vielä piirros keskikerroksesta johon pumppu on asennettu. Tein piirroksen laserkeilaavan robotti-imurin tekemän kartan päälle Paintilla, joten siinä näkyy kaikenmoista keilaimen kartoittamaa "ylimääräistä" pientä räipälettä jota en jaksanut siistiä. Todella jännä vekotin tuokin!

Pakkasten kiristyessä anturimodattu LN25 jatkoi sinnikkäästi noita reippaan tunnin lämmityksiä. Ilma on kuivunut sen verran, että mainittavasti ei kuuraa kennolle eikä vettä saaviin ehdi kertyä - rätinä vain käy ulkoyksikössä kun -20 °C:ta kylmempi kenno lämmitetään nopeasti ja heti perään alkaa kylmenemään uudestaan. Käytinkin sitten tuossa aamupäivästä pumpun pimeänä ja sehän alkoi pidentämään lämmityksiä. Vielä ei olla noustu sinne 2h 40min (?) maksimiin, mutta suunta on oikea. On tämä kyllä kumma laite; vastaostetun talon "kaupanpäällisinä" vielä menee, mutta en olisi näiden kokemusten perusteella uutena hankkinut. Helpommalla pääsee, kun ostaa kerralla pumpun jota ei tarvitse kokoajan kytätä.
 

Liitteet

  • Screenshot_20201226-021636_ECOVACS_HOME.png
    Screenshot_20201226-021636_ECOVACS_HOME.png
    225,8 KB · Katsottu: 193

Ylialokas

Jäsen
Missä vaiheessa sulatusta tuo buutti kannattaa tehdä?
Heti sulatuksen alussa, vai sitten kun on täysin hiljaista, vai juuri ennen kun alkaa puhaltamaan?
Siinä on useampi erilainen vaihe.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Missä vaiheessa sulatusta tuo buutti kannattaa tehdä?
Heti sulatuksen alussa, vai sitten kun on täysin hiljaista, vai juuri ennen kun alkaa puhaltamaan?
Siinä on useampi erilainen vaihe.
Itse teen sulatuksen lopuksi. Oikeastaan se on aivan sama jos kenno on puhdas.
 

Ylialokas

Jäsen
Itse teen sulatuksen lopuksi. Oikeastaan se on aivan sama jos kenno on puhdas.

1.5h tasan oli sulatusväli nyt. Lämpötila +2 ja vettä sataa. Otin virrat pois sulatuksen plorinan jälkeen ja laitoin takaisin. Pitineekö, mene ja tiedä.

Pyynti 23 ja puhallus kakesta 3. Noin 12-13 metrin päässä pumpusta (niin kaukana kuin lämpömittarin saa), kohtuu lähellä ikkunaa lämpötila 21.4-astetta.

Onhan se ihan selkeää, että jos tiheään sulattelee, on se lämmitysajasta pois. Täten näillä keleillä, ilman tehojen nostoa, ei pumppu koskaa saavuttaisi edes 22-astetta mittauspaikassa. Juurikun edellisen sulatuksen jälkeen lämpö mittarilla nousisi, alkaa sulatus.

Ei 1.5h sieltä huonoimmasta päästä ole. Mutta kun on pumppuja, jotka vetää tunteja. Tämä omakin on sen maksimin tehnyt 2h40min.
 
Minulla LN 25 on lopettanut sulatukset kokonaan +2 asteessa. Se on kiikun kaakun, +1 asteessa vielä sulattelee mutta tuosta kun lämpenee niin lopettaa kokonaan sulatukset. Mutta voi olla että tuossa muu säätila oli otollinen ettei sulatuksia enää tarvinnut.
 

Timpe

Jäsen
Nyt pitää ottaa komento takaisin nöyrällä mielellä, sillä tuolla aiemmin kokeilemani anturin siirto ylimpään putkeen ei näyttäisi olevan hyvä siirto, koska sitä tulee jäätymisongelmia. :huh2: Kerron siis alle eilisen ja tämän päivän kokemukset, millä perustelen asiaa tarkemmin.

Ensin tilanne eilisillasta (tapaninpäivän ilta), kun ulkona oli kuiva pakkaskeli -3,4°C. Laitteeseen ei ollut kertynyt lainkaan huurretta eli kenno oli täysin puhdas, mutta tuolle puhtaalle kennolle päätettiin tehdä sulatus siitä huolimatta. Klo 20:55 oma ILP teki tuon tyhjäsulatuksen kertaalleen ja sitten sama toistui klo 22:37 eli tyhjän kennon sulatus uusiutui 1h 40min kuluttua. Seurasin kumpaakin sulatusta tällä kertaa tarkasti ja sisäyksikkö antoi kummallakin kerralla vaimeat "perunankeitinporinat" ts. kylmäaineet vaihtoivat suuntaa tjsp. mutta samaan aikaan tyhjään pulkkaan ei ollut kertynyt sulamisvettä lainkaan. Ulkoyksikön kenno lämpeni sulatuksessa selvästi, kun kokeilin sitä kädellä.

Ennen tuota pakkasjaksoa olin katsonut, että pulkkaan kertyi toistuvasti noin neljännes-pulkallinen vettä per päivä. Tuolloin kelit pyörivät alimmillaan nollan tienoilla, mutta päivällä oltiin kumminkin plussan puolella. Ei ongelmia ja laite tuntui toimivan ok aiempina päivinä. Sitten tännekin tuli hetkellinen kylmä jakso tapaninpäiväksi ja pakkanen laski -5°C tienoolle noin vuorokaudeksi. Tänään 27.12. sunnuntaina ajattelin sitten seurata sulatuksia lisää ja löysin koneen käytöksestä seuraavan syklin:

Klo 15:09
Sisäyksikkö lopetti puhaltamisen, mutta ei tehnyt sulatusta. Ajattelin tuon olevan katkokäyntiä, mutta kertokaa mistä tässä on kyse.
Katsoin tehomittarista ulkoa, että ILP:n ottoteho tippui 13-15W minimiin, ulkoyksikön puhallin oli pysähtynyt kokonaan. Otin tuon ensimmäisen kennokuvan ulkoyksiköstä (Mitsu_LN25_27122020_klo1509.jpg). Kuvasta näkyy, että laitteen kennostoon kertyi huurretta ja hiukan tuisku-luntakin kennon alaosaan. Kenno ei ollut täysin huurteessa, mutta laitteen ohjelmaohjaus tiputti sen kokonaan pysähdyksiin pariksi minuutiksi, sitten ottoteho pumppasi 60-70W tasolle ja ulkoyksikön puhallin käynnistyi uudelleen. Meni hetken aikaa ja katsoin kuinka ulkoyksikkö boottasi itsensä käyttötehoille (90W...120W...150W...170W). Samaan aikaan sisällä puhallin käynnistyi, ensin hitaasti ja sitten vähitellen asetusnopeuteen (noin 7 minuutin kuluttua), jolla mentiin taas eteenpäin seuraavan 1h 30min ajan eteenpäin. Ottotehoa noin 170W ja sisällä pyynti +20°C:ssa, puhallus 2 tai 3 asennossa.

Klo 16:34
Sama toistui uudelleen. Otin uuden kuvan ulkoyksiköstä (Mitsu_LN25_27122020_klo1636.jpg). Kennon huurtuminen oli edennyt edelliskuvasta ja tuossa kuvassa näkyvät kennossa sormenjäljet huurteen päällä, mutta kenno ei ollut silti umpinaisessa huurteessa, eikä minusta olis tarvinnut vieläkään sulatusta. Toisaalta laite teki tuon saman täys-stopin ja noin seitsemän minuutin kuluttua boottasi itsensä takaisin normaalikäyntiin päätyöen samaan 170W ottotehoon kuin aiemminkin. Tässä vaiheessa aloin miettimään, että jos tämä olikin tuon LN25 laitteen sulatusyritys, joka ei kumminkaan tehnyt tuolle kennolle kunnollista sulatusta sen väärän anturipaikan takia?
Kului lisää aikaa ja odottelin, milloin tulisi tuollainen perunankeittoporina ja oikea sulatus.

Kuva Mitsu_LN25_27122020_klo1857.jpg kertoo siis tilanteen klo 18:57, jolloin tehtiin taas samanlainen stop'n'start pysähdys, muttei täyssulatusta. Minusta kenno alkoi vähitelleen haluamaan sulatusta, muttei saanut sitä. Kenties laite sai siitä sulatuskomennon (pysäytti itsensä), muttei kumminkaan tehnyt sitä (anturilta ei saatu sopivaa mitta-arvoa sulatuksen aloittamiseen?).

Viimeinen kuva kertoo tilanteen klo 21:01, jolloin tein laitteen kennolle manuaalisulatuksen kääntämällä sisäyksikön jäähdytykselle ja puskemalla lämpöä sisältä ulos noin ½ tunnin ajan. Nyt saatoin huomata, että kennon lamellien väliin oli jo kertynyt jäätä ja kenno oli menossa hyvää vauhtia jäähän. Kennon lamellien väliin jäätynyt vesi kertyi näet pakkosulatuksessa noin selviksi jääpaakuiksi tuonne kennoston alaosaan :lumiukko::parku:

Tuon kokemuksen perusteella alan nyt uskoa, ettei tuo ylin putki olekaan se optimipaikka tuolle anturille kaikissa olosuhteissa. Mutta mitä mieltä olette muut? Saattaa näet olla, että täällä etelässä on vain ollut niin lauha talvi, ettei tuollaiseen sulatus/jäätymisongelmaan ole sen takia törmännyt tätä aiemmin.

Lisään lopuksi vielä kulutuslukemat ja sää-käppyrät tuolta ajalta. MelCloudin kulutuslukemat joulun ajalta ovat joko pielessä tai sitten ILP on oikeasti käyttänyt tehoa vähemmän, kun on ollut noin lämmintä keliä ja taloudessa on paistettu uunissa joulukinkkua, laatikoita yms. lämmönlähteitä on on ollut korvauslämmittimenä.
 

Liitteet

  • Mitsu_LN25_27122020_klo1509.jpg
    Mitsu_LN25_27122020_klo1509.jpg
    75,5 KB · Katsottu: 210
  • Mitsu_LN25_27122020_klo1636.jpg
    Mitsu_LN25_27122020_klo1636.jpg
    63,6 KB · Katsottu: 216
  • Mitsu_LN25_27122020_klo1857.jpg
    Mitsu_LN25_27122020_klo1857.jpg
    66,1 KB · Katsottu: 229
  • Mitsu_LN25_27122020_klo2101.jpg
    Mitsu_LN25_27122020_klo2101.jpg
    59,1 KB · Katsottu: 244
  • 1-25_12-2020_kulutusvertailu.jpg
    1-25_12-2020_kulutusvertailu.jpg
    54,6 KB · Katsottu: 259

Timpe

Jäsen
Löysin tuosta Stop'n'Start pysähdyksestä ainakin tällaisen PolyEskon kommentin:
https://lampopumput.info/foorumi/threads/msz-ln.26011/page-47#post-407948
Ainakin Mitsu LN tekee joskus niin, että menee tauolle ja avaa 4-tie venttiilinsä (kuuluu sen suhahtava ääni sekä sisällä että ulkona), muttei ala sulattamaan. Siis kompura vain nukkuu, ei sulata. Itse oman pääni vajavaisen ajattelukyvyn tulkitsemana ajatellut tuolloin olevan mahdollista, että ulkona olevat kylmät nesteet/kaasut pääsevät sisäyksikön kennolle tai kennossa olevan kaasun/nesteen paine laskee ja laskee samalla hieman sen lämpötilaa. Tuon olen niin monta kertaa todennut paikan päällä, että ei ole oikea sulatus, vaikka hetkellinen lämptötilan lasku tapahtuukin Inkbirdin mittaamana.

Kyseessä siis sama LN25 ketju ja sivu 47 tässä nälkävuosien pituisessa ketjussa... Mikä lie sumean logiikan mukainen "pit stop"? ;)

Lisäksi luin tuota laitteen Service Manuaalia, jos vaikka löytyisi jotain aiheeseen liittyvää. Käytännössä tuollakaan ei ollut mitään muuta kuin kuvien mukaista nippelitietoa tuosta Defrost thermistor vastuksesta, mitä tässä on nyt siirrelty paikasta toiseen. Piirilevyltä löytyi siis jumpperi, jonka katkaisemalla saisi sulatuksen kestoa pidennettyä (anturin +5°C vaatimuksen kasvattaminen +10°C vaatimukseen), mikä saattaisi pistää koneen Suomen pakkasissa ikuiseen sulatukseen, jollei tuo thermistori lämpenisi enää kovassa pakkasessa +10°C lämpötilaan. Ei liene tarpeeseen kenelläkään, jollei laite pyri jatkuvasti kennostaan täysjäähän?

Lisäksi googlasin vanhaan viestiin tällä foorumilla, jossa on lisätietoa Mitsujen sulatuslogiikasta kymmenen vuoden takaa:
https://lampopumput.info/foorumi/threads/mitsubishin-sulatus.322/#post-94518
Yritä nyt tuon sumean logiikan mukaan muuttaa laitteen sulatuksia... eh? Mutta jatketaan tutkimuksia seuraamalla laitteen käytöstä lisää.

Nyt tuo LN25 on taas suunnilleen sula kennostaan ja lämmitys on jatkunut pitkät tovit ilman mainittavaa kennon huurtumista. Ulkona on nyt -2°C pakkanen ja puuskittainen tuuli. Tämä tilanne ei vaadi mitään välittömiä muutoksia tuonne anturin paikkaan, mutta tekisi mieli selvittää itselleen kuinka tuon laitteen sulatukset oikein toimivat valmistajansa insinöörilogiikan puolesta ja mikä on tuolle sulatusanturille se "oikea"(TM) paikka.
 

Liitteet

  • Defrost_finish_temp_setting.jpg
    Defrost_finish_temp_setting.jpg
    33,8 KB · Katsottu: 175
  • Inverter_PC_board.jpg
    Inverter_PC_board.jpg
    151,2 KB · Katsottu: 177
  • Defrost_thermistor_resistances.jpg
    Defrost_thermistor_resistances.jpg
    42,3 KB · Katsottu: 176
  • Defrost_thermistor_original_location.jpg
    Defrost_thermistor_original_location.jpg
    72,6 KB · Katsottu: 167

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Löysin tuosta Stop'n'Start pysähdyksestä ainakin tällaisen PolyEskon kommentin:
Tuo kuulostaisi passiiviselta sulatukselta, jos 4-tieventtiiili todellakin kääntyy jäähdytykselle, mutta kompressorilla ei kennoa kuitekaan sulateta. Toisaalta ääni voisi tulla siitä että kompura seisahtuu ja LEV-avautuu. VILPit taitavat tehdä tuon pasiivisen sulatuksen niin että puhallin jää käyntiin ja plussan puolella olevalla ilmalla sitten sulatetaan kenno.

Piirilevyltä löytyi siis jumpperi, jonka katkaisemalla saisi sulatuksen kestoa pidennettyä (anturin +5°C vaatimuksen kasvattaminen +10°C vaatimukseen), mikä saattaisi pistää koneen Suomen pakkasissa ikuiseen sulatukseen, jollei tuo thermistori lämpenisi enää kovassa pakkasessa +10°C lämpötilaan. Ei liene tarpeeseen kenelläkään, jollei laite pyri jatkuvasti kennostaan täysjäähän?
Kyllä siellä on myöskin aikakatkaisu sulatusajalle, muistaakseni 10 min kohdalla sulatus keskeytetään vaikka ei sulatusanturin tavoitelämpötilaa olisikaan saavutettu. :)
 

helmert

Aktiivinen jäsen
Mulla on nyt vajaan viikon ollut anturi yläputkessa ja jäätymisongelmista ei kyllä toistaiseksi ole ollut pienintäkään huolta, sillä ainoa muutos tuntuu olevan orjallisen 30 min lämmitysjakson muutos 80 minuuttiseksi. Ilma on usemman päivän ollut kuivaa eikä jäätä kerry, mutta silti laite jankkaa tuota samaa lämmitysjaksoa. Lämpötila on tässä välissä ehtinyt vaihdella nollan pinnasta tuonne -25° tienoille, eikä noilla vaihteluilla ole juuri ollut vaikutusta pumpun toimintaan. Pitää vissiin alkaa seuraavaksi eristämään koteloa tjsp. kuten joku tässä ketjussa oli tehnyt. Alkaa muodostumaan selkeä käsitys siitä, että seuraava pumppu on merkkiä EAMEL: "ei ainakaan Mitsubishi Electric" :D
Edit: Nytkin teki 80 min lämmityksen jälkeen -4° pakkasessa niinkin hyödyllisen sulatuksen, että se vähäinenkin kuura haihtui ilmaan eikä alas asti riittänyt tippaakaan vettä.
 
Viimeksi muokattu:

OpaR6

Jäsen
Meillä on nyt tehnyt niin, että noin tunnin lämmittää, sitten 10min sulattaa ja vettä tulee kuin pikkupoika pissis.

Ulkoisesta lämpötila-anturista näkee, että pumppu menettää tehoaan pikkuhiljaa ja ulostuloilman lämpötila laskee, olisko sitten jo kennon tukkoon menemistä ja kun ulkona katsoo kennoa, niin ainakin ulkopinnasta on jo ihan kuurassa.

Voin myöhemmin laittaa kuvaa tuosta lämmön laskusta ja kyseessähän on LN35 kakkos sarjalainen.

Onkos kukaan kokeillu laittaa sitä anturia vaikka keskivaiheille kennoa??
 

Ilmavaiva

Aktiivinen jäsen
Itsellä on vaikea seurata LN toimintaa, kun on mökkikäytössä. Sen verran mitä on pystynyt seuraamaan, niin on syntynyt sellainen käsitys, että sulatusvälit eivät ole pakkasilla lähteneet koskaan pitenemään. Vain virrankatkaisulla sulatusvälin on saanut pidennettyä. Virrankatkaisun jälkeen sulatusvälit ovat pysyneet koko ajan samana tai alkavat lyhenemään, mutta ei koskaan pitenemään.

Pitääpä vielä seurata, että onko se tosiaan näin.
 

Velsku

Aktiivinen jäsen
Paljon hyvää analysointia viimeaikoina täällä! Niin paljon, että päätin itse ottaa kantaa myös. Mulla on ollut LN35 lämmittämässä kaksikerroksisessa 2009 valmistuneessa 176 neliön hirsitalossa Helmikuusta lähtien. Talossa suora sähkölämmitys ja pieni takka/kakluuni jota olen lämmittänyt hullun lailla. Silti sähkönkulutus ollut 28000kWh. Pumpusta otan kaiken tehon irti, mitä saan. Puhallus Maximilla aina ja porraskäytäväsijoitubsen johdosta pyynti 24-26 koska lämmin ilma ei lähde sieltä tehokkaasti kiertämään pois. (Suunnitelmissa lisäilmankiertoa)

Lähes 2v sitten koodasin kotiautomaatiojärjestelmän Raspberry Pi:n ympärille, jolla ohjaan talon sähkönkulutusta halvimmille spot sähkönhinnan tunneille, seuraan sähkön kulutusta minuuttitasolla ja huone/ulkolämpöä. Sähkön hinta pysynyt sillä hyvin kurissa, mutta siirtohintaan eikä kulutukseen sillä ole vaikutusta. Joten ostin tämän lämpöpumpun pienentämään kulutusta ja siirtohinnan osuutta. Tältä ajalta minulla on kaikki mitattu data logitettuna ja seuraan tarkasti niitä.

Tämän vuoden kulutus on 19000kWh. Lämmin vuosi ollut, ilmanvaihtokoneen jälkilämmitystä säätänyt, sekä kummassakin suihkussa ollut keväästä saakka oikeasti vähemmän vettä kuluttavat suihkupäät. Kulutus on siis pienentynyt merkittävästi pumpun, ympäristön ja vedenlämmitystarpeen vähentymisen johdosta. Puutakin olen polttanut takassa vähemmän kuin ennen, sillä ostopuut töineen tuskin ovat vaivansa veroisesti halvempia kun ulkona ei ole kuin pari astetta pakkasta. Eli esim syyskuun kulutus oli tänä vuonna suurempi kuin viimevuonna, jolloin en käyttänyt sähköä lämmitykseen lainkaan, pelkkä takka riitti. Pumpulla on tuotettu siis enemmän lämpöä, mutta suoraan lämmitykseen verrattuna selvästi paremmalla hyötysuhteella. Eli pumppu on siis toiminut.

Summa summarum: Mittausten perusteella LN35 tosiaan säästää sähköä ja muullakin tavoin sitä saa säästymään. Eli kannattaa samalla harkita muitakin toimenpiteitä.

LN35 mulla seurannassa ja ohjauksessa myös, eli syksyllä liitin melcloudin kotiautomaatiojärjestelmääni. Nyt ohjaan sitäkin sähkön hinnan mukaan, jotta hintapiikkitunnit yms kalliit tunnit saisi pienemmälle kulutukselle. Samalla näen ln35:n mittaaman sisälämpötilan. Mitsun pumput on tässä loistavia, helppoja liitettäviä omiin järjestelmiin melcloudin ansiosta.

Pumppu sulattelee käytännössä aina joko 60m tai 70m välein. Vettä kertyy tällaisilla pikku pakkasilla/leudolla alle laastipaljuun paljon. Hämmästyttävän paljon. Sanoisin, että vähintään sen 10l päivässä. Pumpussa on selvää huurretta, muttei ole tukossa, kun sulatus alkaa. Tuosta sulatusveden kertymisestä olen vetänyt johtopäätöksen, että sulatukset ovat olleet keskimäärin tarpeellisia. Eli ei kannata pelkästään kelloa katsoa ja sen perusteella todeta ongelmaa.

Pumppu kykenee siirtämään lämpöä ulkoa sisälle vain, kun ulkoa siirtyy lämpöä kennoon. Siirtyminen huononee, mitä enemmän kuuraa on lamellin ja ilman välissä ja mitä vähemmän se ilma pääsee liikkumaan. Jossain kohdin kulkee siis raja, jolloin kokonaishyötysuhteen kannalta tulee järkevämmäksi sulattaa kenno jotta pääsee hyvään hyötysuhteeseen ja pieneen kulutukseen/lämpökilowatti, kuin jatkaa lämmönsiirtoa jäätymisen johdosta huononevalla hyötysuhteella, eli suuremmalla kulutuksennä/tuotettu lämpökilowatti.

Mitsut ovat saavuttaneet nimenomaan testeissä hyvän hyötysuhteen. Se voi osittain olla seurausta siitä, että toimiessaan sulatus on toteutettu paremmin kuin kilpailijoissa jotka yrittävät repiä tehoa jäätyneemmästä kennosta tehden sitä huonommalla hyötysuhteella.

Tuosta n. Tunnin sulatteluvälistä ei kannata olla suoraan automaattisesti huolissaan. Seuratkaa paljonko sulatusvettä kertyy, eli astia pumpun alle. Jos sitä kertyy sinne hyvin, niin sulatettavaa on sitten ollut.

Tässä ketjussa oleva ongelma koskee nimenomaan sitä, että pumppu sulattaa turhaan. Yleensä se näkyy 30min sulatusvälinä, johon pumppu ajautuu. Sellainenkin sulatusväli voi olla jollain erityiskelillä, jossain kosteassa paikassa joskus tarpeen, mutta pumppu ei toimi oikein jos se kykenee vain toimimaan tuolla sulatusvälillä.

Seuratkaa siis sitä sulatusveden kertymistä myös, sulatusajan lisäksi. (Kommentti kaikille lukijoista, viimeaikaiset kirjoittajat selkeästi seuranneet)

Pumpun hyötysuhdetta ja siten sulatuksen tarpeellisuutta olisi helppo logittaa mittaamalla pumpun sähkönkulutus, sisäpuhalluksen lämpötila (aina sama puhallusnopeus), ulkolämpötila ja ulkopuhalluksen lämpötilaa (puhallusnopeus vaihtelee mutta olettaisin sen olevan suoraan myös verrannollinen pumpun virrankulutukseen). Ulkopuhaltimen pyörimisnopeuskin olisi tosi helppo anturoida jos haluaa, niin saisi senkin datan. Sisäpuhalluksen lämpötila putoaa sulatuksen ajaksi, jolloil voi päätellä milloin pumppu tuottaa lämpöä ja milloin sulattaa.

Noista mittauksista saisi aika nopeasti kuvan, onko sulatus turhaa eli pumppu kuluttaa enemmän sähköä, sisään puhallettu lämpötila laskee ja pumpusta ulos puhallettu pysyy lähempänä ulkolämpötilaa eikä kylmene. -> vasta tällöin voidaan oikeasti alkaa vetää johtopäätöksiä oliko sulatus tarpeellinen eli optimipaikassa.

Aika moni tuntuu pitävän sisäyksikön puhallusta pienellä. Minulle tämä on puhtaasti lämmityslaite, jolla pyrin pienentämään sähkönkulutusta. Lämpöä pystyy siirtymään vain, kun sisäyksikön kenno jäähtyy. Jäähtyminen sitä tehokkaampaa, mitä enemmän ilmaa sen läpi virtaa. Eli sitä tehokkaammin pumppu siirtää ulkoa lämpöä sisälle. Ja sitä enemmän sitten sitä lämpöä otetaan ulkoa, jolloin sen enemmän ulkoyksikön läpi on liikutettava ilmaa ja jäähdytettävä siinä --> SITÄ ENEMMÄN KENNO KERÄÄ JÄÄTÄ.

Nyt siis menee ihan tällaisen sähkötekniikan DI:n spekuloinnin puolelle. Oletus on, että jokin ongelma on ja mitsu sulattaa vaikkei olisi tarve, joillain jossain toinibtaympäristössä (ongelma siis pumpun toiminta, jossain TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ, minulla toimii). Ja kun jätämme nämä selvästi virheellisesti toimivat 30m sulatusväli pumput pois luvuista, eli se on oma buginsa, voisiko Mitsun sulatusalgoritmi olla sellainen, ettei se huomioi laitteensiirtämää lämpömäärää. Vain anturin lämpötilaa ja sulattaa siksi kuivaa kennoa jossain toimintaympäristössä.

Eli: Sisäyksikkö ei vedä paljoa lämpöä (muuta lämmitysjärestelmää käytössä, puhallus pienellä, ylitehokas pumppu, pieni lämpöpyynti tai energiatehokas talo)
--> Jäätä ei kerry kennolle paljoa, koska ei paljoa lämpöä ole ulkoa otettu. Ei ole mennyt paljoa ilmaa läpi huomattavasti kylmemmän kennon kautta. Ulkoyksikön puhallin toimii myös pienemmillä kierroksilla, kun ei ole tarve puhalluttaa paljoa ja kuluttaa ulkoyksikön ilmankiertoon energiaa huonontaen hyötysuhdetta.
* Nyt Spekulointia: Mitsu päättelee sulatus tarpeen (pääasiassa) lämpöanturilla. Kun ilmaa ei ole kiertänyt ulkoyksiköstä paljon, kenno on mennyt ulkolämpötilaa kylmemmäksi. Puhallus ei siis ole lämmittänyt sitä riittävästi verrattuna siihen, mitä kompressori on jäähdyttänyt. Mitsun algoritmi huomaa, että kenno kylmenee ulkolämpötilan suhteen ja päättelee sen johtuvan siitä että kennossa alkaa olla jäätä, eikä se kykene siirtämään enää lämpöä riittävän tehokkaasti ulkoa kennolle. Joten on syntynyt tarve sulatukselle ja sulatus käynnistetään. Tässä tapauksessa liian aikaisin, sillä kenno ei ollut jäässä, vaan kennosta vain siirrettiin tehoa pois jota ei kompensoitu riittävästi kiihdyttämällä ulkoyksikön puhallusta. Tämä voisi johtua pienestä tehontarpeesta, jolloinka kompura toimii katkokäynnillä (päällä vain osan ajasta, jäähdyttäen kennoa kylmäksi, jota ei lämmitetä tässä tilassa kun tehoa ei oteta riittävällä ulkoyksikön puhalluksella)

Edelläkuvattu sulatukseb päättelyalgoritmin toiminta voisi johtaa myös ylimääräisiin sulatuksiin, kun pumpun ilman virtaus estyy. Esim. Liian likellä olevan seinän johdosta tai koteloon sijoituksen johdosta. Tai siitä, että pumpun edessä on jotain estettä ilman kierrolle.

Lisää spekulointia. Jos sulatustarpeesta päätetään algoritmissa (kennon kyvystä jäähdyttää ulkolämpötilaa) ulkolämpötilan ja kennon lämpötila erosta, niin toinen mahdollinen ongelma voi olla liian lämpimäksi mitattu ulkolämpötila eikä liian kylmäksi pääsevä kennon lämpötila. (Mikä on ulkolämpötilan abturin sijainti? Ilmankierto anturille? lämmittääkö aurinko tai jokin muu? Sisäinen pumpun lämpö, esim kompressorista?).

Ja kun olette huomanneet eroja kennon anturin siirtämisellä. Olette ehkä laittaneet anturin lämpimämpään putkeen. Jolloin sen putken kautta mitattu kennon ja ulkolämpötilan välinen lämpötilaero on pienentynyt. Jolloin sulatus on käynnistynyt myöhemmin. Mutta koska sijoitus ollut eri, kuin mitä sulatuksen kestoon tehty algoritmi on tehtaalla säädetty, ongelmaksi voi olla muodostunut lämpimämmästä mittauspaikasta väärä päätelmä siitä, onko sulatus jo sulattanut kennon.

Tehkääpä testejä korottamalla pyyntilämpötilaa, lisäämällä ilmankiertonopeutta sisällä, poistamalla muut lämmönlähteet talosta (=se säästö). Ja seuratkaa alkaako sulatusvettä kertyä paljuun nyt ja pysyykö sulatus jaksojen pituudet edelleen samoina.

Monta ideaa olisi päässä, jolla tämän saisi debugattua ja ajatus jopa mahdollisesta korjauksestakin, viasta riippumatta. Nimittäin, jos ymmärtää algoritmin lainalaisuudet, sitä voi harhauttaa toimimaan halutulla tavalla muutenkin kuin antureiden sijoituksella toisiin putkiin. Tosin jos ymmärtää algoritmin voi korjata toimintaympäristöä algoritmille suosiollisemmaksi. Tai tunata antureita omaan toimintaympäristöön.

- Velsku

Ps. Tuli niin pitkä viesti, ettenjaksa edes oikolukea kirjoitusvirheiden tai epäloogisuuksien löytämiseksi... eli jos niitä löytyy, niin keskustellaan.
 
Back
Ylös Bottom