MSZ-LN sulatushuijaus

[RauskiH]

Tosin sisäyksikön puhalluslämpöön tuo ei vaikuttanut niin paljoa, mitä voisi kuvitella.

Kolmas kuvassa näkyvä lämmitysvaihe sisältää +5 ylityksen. Se kestää alle 3min. Mitä todennäköisimmin tuolla ei olisi pitänyt liipaista sulatusta, joten pitää sulatuksen liipaisulle rakentaa ajastusehto. Eli deltan on oltava jonkin määritellyn minuuttimäärän yli 5 astetta. Tässä tapauksessa vaikka 3 minuuttia, niin tuokaan ei olisi liipaissut.

Kyllä nämä vielä saavat lämpöä irti vaikka dt olisi 10 mutta koppi alkaa kärsimään. Ei sullakaan viimeisissä lämmitysjaksoissa kompura täysillä pyörinyt vaan sisäyksikön lämpötilamittaus taisi puhalluslämpöä rajoittaa. Dt ylitykselle on hyvä olla jokin ehto ettei yksittäiset mittaukset liipaise sulatusta. Ehto voi minusta olla 3min tai pidempikin sillä kun kenno menee oikeasti tukkoon niin ei siinä ihan hetkessä vielä mitään tapahdu

 

[puu]

Kolmas kuvassa näkyvä lämmitysvaihe sisältää +5 ylityksen. Se kestää alle 3min. Mitä todennäköisimmin tuolla ei olisi pitänyt liipaista sulatusta, joten pitää sulatuksen liipaisulle rakentaa ajastusehto. Eli deltan on oltava jonkin määritellyn minuuttimäärän yli 5 astetta. Tässä tapauksessa vaikka 3 minuuttia, niin tuokaan ei olisi liipaissut.

Vastaavia olen itsekin havainnut. Mikä ettei vaikka 5 minuuttia samantein ehdoksi, tai vaikka 10.

 

[RauskiH]

Liittyy löyhästi aiheeseen niin laitetaanpa tämäkin huomio ketjuun näkyville. Minulla on pumppu käynyt useamman viikon 2h kahta puolen olevaa väliä enkä edes muista milloin käyntijakso olisi ollut alle tunnin mittainen. Pumppuna on tosiaan FH ja se ajaa mitsun omalla logiikalla muutoin paitsi että sulatusanturin rinnalle on kytketty 150 kohmin vastus valehtelemaan n. 4-5 C pienempää lopetuslämpötilaa (FH:n default 8 C)

Eilen iltapäivällä aloin noteeraamaan että sulatusvälit ovat jostain syystä lyhentyneet. Luulin ensiksi tämän johtuvan siitä kun lunta tuiskutti mutta kun illalla katsoin sulatuksen niin kenno oli lähes huurteeton ja sulatus kesti siitä huolimatta kohtuuttoman kauan. Arvelin jo tällöin tietäväni että missä vika mutta päätin olla koskematta ja katsoa aamulla tilanteen. Noh aamulla tämäkin pumppu oli mennyt puolen tunnin hullunkiertoon. Syynä tähän oli kylmä ilma (-13-17 C) ja kova (5-6 m/s) itä-koillinen tuuli. Minulla pumppu on keittiön erkkerin 45 asteeen kulmassa vähän niin kuin "ottavana tällaiseen tuuleen. Pumppu on tuossa ao. linkin mukaisessa paikassa muuten mutta enemmän keittiön ikkunan alla ja pumpun vasen laita enemmän seinästä irti kuin oikea. Pohjakuvan alaosa osoittaa koilliseen.

Logista näkee hyvin että pahimmillaan sulatukset kesti yöllä täydet 10 min ja kennon lämpötila pääsi juuri ja juuri plussalla -> kylmä tuuli jäähdytti kyllä kennon tehokkaasti.

Käytin aamulla virrat pois pumpusta ja kolailin tuiskulumet jota oli pahinpiin paikkoihin kinostunut yli puoli metriä... kolaushommien jälkeen kaivelin varastosta 1x1,5 m vanerin palasen ja laitoin sen tuulensuojaksi pumpun vasemmalle puolen. Tuuli on pysynyt samanlaisena koko päivän ja lämpötila vähän laskenut mutta pumppu alkoi välittömästi pidentämään lämmitysjaksoja ja nyt mennään jo kahden tunnin jaksoa.

No mitenkö tämä liittyy tähän petkutussoftaan? Jos tällaisessa kelissä olisi huijaus ajanut ensin kennon tukkoon niin se ei olisi todennäköisesti enää sulanut kunnolla. Riski tähän on olemassa mutta mielestäni kohtuullisen pieni sillä harvoin näin kylmässä tuulee näin kovaa, ainakaan täällä. En muista törmänneeni tällaiseen ongelmaan aikaisemmin ja lauhemmassa kovatuulisessa kelissä on aina potku riittänyt sulattamaan kennon. Riski kuitenkin hyvä tiedostaa varsinkin jos talo sijaitsee poikkeuksellisen tuulisella paikalla ja tuuli pääsee esteettä pumppuun.

Sisäyksikön paikka, okt 169/207 m2 yhdessä tasossa

Olen kyllästynyt takan lämmittämiseen ja miettinyt lämpöpumppua sähkölämmitteisen vuonna 2007 rakennetun talon lämmityslaskua pienentämään. Olemme asuneet talossa hieman vajaan vuoden ja sähkön kulutus on ollut n. 21 Mwh + 4 mottia koivuja. "Edellisen isännän" aikana sähkön kokonaiskulutus on...

lampopumput.info

 

[RauskiH]

Siksi laite vetää kaasu pohjassa, kunnes pumpun ympäristö "porraskäytävä" alkaa saavuttamaan pyyntilämpötilaa. Ilmankierto ei minulla ole optimaalinen... En pidä tuota sisäyksikön lämpötila-anturia ongelmana, vaan asennuspaikkaa josta on vaikea saada lämpösiirtymään pois.

Minua häiritsee vieläkin näissä Velskun graafeissa kohtuuttoman paljon tuo ottotehon raju heilunta... Katsoin tuolta toisesta ketjusta asennuspaikan ja eihän se paras mahdollinen ole.

Minulla itselläni on vähän sama homma kun ilma meinaa törmätä eteisen kaappehin ja pumppu käyttäytyi vähän saman oloisesti + lämpötilapyyntiä joutui säätämään kolme astetta kun lämpötila muuttui 0 -> -15. Sain toiminnan paljon rauhallisemmaksi ja pääsin lämpötilan säätämisestä eroon kun tiputin sisäyksikön anturin pumpun alle n. 60 cm korkeuteen.

Jos Velskulla riittää sulatusmodin jälkeen vielä innostusta niin ehkä kannattaa kokeilla jatkaa anturin johtoa ja esim. tuoda anturia reilusti alaspäin porraskäytävän nurkassa, jopa lähelle porrastasannetta tai makuuhuoneen oven päällä oleva listan alla esim. keittiön nurkalle asti

 

[Velsku]

Hyvä huomio @RauskiH
Ja kiitos tuosta sisäyksikön anturin optimointi-ideasta. Tuota tehon heiluntaa en pidä niin ogelmana, koska ei näy puhalluslämpötilassa läheskään noin pahasti. Täällä hetkellä mulla ei ole siinä nopeaa anturia mittaamassa (on vain sellainen, joka kertoo sulatukset ja "noin" lämpötilan), mutta aikaisempien kokemusten perusteella, lämpötila ei ihan noin pahasti heilu. Asentelen joku päivä takaisin siihen loggauksen, nopeilla koteloimattomilla dallasin anturerilla. Entinen oli niin hirveän näköinen johtosekamelska (heitin sen vain käytännössä laitteen päälle ja johdot roikkui miten roikkui), etten viitsinyt sitä enää pitää paikallaan.

Ja mulla tuo Shelly 1PM nappaa sekuntien tarkkuudella tuota logia. Pieni hyppely voi johtua ihan siitä, että näytteitä otetaan sen verran, että kaikenlaiset muutokset näkyy. Nuo isot muutokset johtuvat juurikin pumpun lämpötilasäädöstä, kun se kohtaa jonkin rajan (yläraja = asetettu tavoitelämpö, alaraja = 1aste sen alle)

Tuosta pahasta kelistä ja sulatuksen kestosta:
Huijauksessa on ajatuksena, että laite huijataan vain jatkamaan pidemmäksi lämmitystä. Mutta itse sulatusta ei huijata mitenkään, joten se saa jatkua kunnes pumppu toteaa sen olevan ohi anturin perusteella tai maksimi ajan perusteella. Ajastimella pidetään huolta, että huijaus aloitetaan vasta, kun pumppu itse hoitanut sulatuslogiikan. Jos kenno ei sulanut täysin, uusi sulatus tulee nopeaa, koska delta kasvaa nopeaa.

 

[Velsku]

Laitoin uusimman yaml conffin githubiin.
Käykää sieltä lataamassa.

Otetaan ihan kunnon versionhallinta käyttöön tässä.
Näette helposti, mikä muuttuu ja voitte itse myös commitoida tekemänne ominaisuudet / korjaukset tuonne.
Kirjoittelin tuonne ihan englanniksi tarinaakin, miksi tämä on tehty... Hyvää mainosta Mitsubishille.

Uutta:​

• Lisätty vähimmäisaika, mitä deltan ylityksen pitää kestää.
• Poistettu NAN arvot filterillä
  • Jos tulee NAN sensorista ,niin käyttää edellistä sensorin arvoa.

Kuten aikaisempinakin kertoina, tätä en ole testannut lainkaan. Taisipa unohtua jopa testata kääntää tämä. (noita xxx arvoja IP osoitteessa, joten tuskin kääntyy, mutta ne teidän pitää aina konffata)

GitHub - VeliML/MitsuRunner: ESP Home configuration file for ESP devices made for preventing Mitsubishi heatpumps to do too short heating runs and melt ice too often-

ESP Home configuration file for ESP devices made for preventing Mitsubishi heatpumps to do too short heating runs and melt ice too often- - VeliML/MitsuRunner

github.com

 

[puu]

Pakotin rinnakkaisvastuksella laitteen sulattamaan 2 tunnin välein. Nyt näkyy allaolevassa ulkoilma-ulkokenno-lämpötilaerossa mukavasti nousua tuolla lämmitysjakson lopussa. Tuossa ennen klo 8 kävin kurkkaamassa kennoa,ja näytti aika sopivalta sulatukseen. Hyvin jaksoi myös sulattaa sen ihan puhtaaksi (lopetusläpötila jumpperilla 10°C).

Ulkolämpotila-anturi ei ollut nyt ihan optimaalisessa paikassa, joten absoluuttista lämpötilaeroa ei kannata liikaa tuijottaa. Kuitenkin tämä tukee aiempia mittauksiani siitä, että itselläni sopiva raja voisi olla ehkä tuolla 6° paikkeilla (tietty aika yli).

 

[puu]

Ja mulla tuo Shelly 1PM nappaa sekuntien tarkkuudella tuota logia. Pieni hyppely voi johtua ihan siitä, että näytteitä otetaan sen verran, että kaikenlaiset muutokset näkyy. Nuo isot muutokset johtuvat juurikin pumpun lämpötilasäädöstä, kun se kohtaa jonkin rajan (yläraja = asetettu tavoitelämpö, alaraja = 1aste sen alle)

Tuosta pahasta kelistä ja sulatuksen kestosta:
Huijauksessa on ajatuksena, että laite huijataan vain jatkamaan pidemmäksi lämmitystä. Mutta itse sulatusta ei huijata mitenkään, joten se saa jatkua kunnes pumppu toteaa sen olevan ohi anturin perusteella tai maksimi ajan perusteella. Ajastimella pidetään huolta, että huijaus aloitetaan vasta, kun pumppu itse hoitanut sulatuslogiikan. Jos kenno ei sulanut täysin, uusi sulatus tulee nopeaa, koska delta kasvaa nopeaa.

Itselläni tehokuvaaja näyttää tältä 10s sample ratella:

Tähänastisen kokemukseni perusteella voisin sulatushuijauksen kanssa suositella tuota JS jumpperin katkaisua, ainakin jos sulatusanturi on yläputkessa. Itselläni on nyt aina mennyt kenno ihan puhtaaksi, eikä raitaa ole jäänyt kuten 5°C asetuksella.

 

[puu]

Otetaan ihan kunnon versionhallinta käyttöön tässä.

Loistavaa! Nyt pysytään paremmin kärryillä muutoksista.

Itse en (lähes) puhdasverisenä C-koodarina ole kauheasti näiden pyyttonien ja yamlien kanssa pelannut, mutta mietin, että olisikohan mahdollista saada jotenkin erotettua omiin tiedostoihinsa nuo käyttäjäkohtaiset conffit (etenkin tunnukset) ja sitten varsinainen algoritmi, joka olisi optimitilanteessa kaikilla käyttäjillä sama. Ehkä myös säätöparametrit omaan tiedostoonsa.

Tällöin voisi huoletta pushailla repoon päivityksiä algoritmiin, muttei tarvitsisi huolehtia siitä, että omia tunnuksia, salasanoa yms menee sinne.

How can I include a YAML file inside another?

So I have two YAML files, "A" and "B" and I want the contents of A to be inserted inside B, either spliced into the existing data structure, like an array, or as a child of an element, like the val...

stackoverflow.com

Googletuksen perusteella yamleissa ei voi suoraan "includoida", eli pitäisi olla sitten varmaan tyyliin joku build-scripti, joka parsisi eri tiedostoista tuon yamlin, joka sitten annettaisiin tuolle esphome:lle.

 

[Velsku]

Itselläni tehokuvaaja näyttää tältä 10s sample ratella:
Näytä liitetiedosto 69988


Tähänastisen kokemukseni perusteella voisin sulatushuijauksen kanssa suositella tuota JS jumpperin katkaisua, ainakin jos sulatusanturi on yläputkessa. Itselläni on nyt aina mennyt kenno ihan puhtaaksi, eikä raitaa ole jäänyt kuten 5°C asetuksella.

Ihan samannäköistä on tehonkulutus sinulla, tosin huiput ja laaksot on alempana. Mutta muuten ihan näyttää samalta.

 

[p306]

Minusta tuon näkee kyllä ihan selvästi, joskus asiasta kirjoittelinkin. Toki ensiksi joutuu kalibroimaan oman silmän näkemän kennon tukkoisuuden dt:n kanssa. Lisäksi dt kun menee lähemmäs 10 C niin sen kuulee jo puhaltimen äänestä kun ilma ei mene enää kunnolla kennon läpi

Nettiin kytketyllä kennoa kuvaavalla videokameralla voin tarkkailla kennon huurtumista. Mikäli kenno on oikeasti tukkeutumassa etäohjaan pakkosulatuksen.

 

[Velsku]

Loistavaa! Nyt pysytään paremmin kärryillä muutoksista.

Itse en (lähes) puhdasverisenä C-koodarina ole kauheasti näiden pyyttonien ja yamlien kanssa pelannut, mutta mietin, että olisikohan mahdollista saada jotenkin erotettua omiin tiedostoihinsa nuo käyttäjäkohtaiset conffit (etenkin tunnukset) ja sitten varsinainen algoritmi, joka olisi optimitilanteessa kaikilla käyttäjillä sama. Ehkä myös säätöparametrit omaan tiedostoonsa.

Tällöin voisi huoletta pushailla repoon päivityksiä algoritmiin, muttei tarvitsisi huolehtia siitä, että omia tunnuksia, salasanoa yms menee sinne.

How can I include a YAML file inside another?

So I have two YAML files, "A" and "B" and I want the contents of A to be inserted inside B, either spliced into the existing data structure, like an array, or as a child of an element, like the val...

stackoverflow.com

Googletuksen perusteella yamleissa ei voi suoraan "includoida", eli pitäisi olla sitten varmaan tyyliin joku build-scripti, joka parsisi eri tiedostoista tuon yamlin, joka sitten annettaisiin tuolle esphome:lle.

Jos teet erillisen scriptin, niin commitoi se tuonne. Muutkin voivat käyttää.

Kaksi vaihtoehtoa tulee mieleen:

• Siirretään configuraatiot muuttujiksi ihan filen alkuun.
  • Configurointi helppoa. Voi copy-pasteta omat muutoksensa siihen.
• Tutkitaan, onnistuisiko C++ headerin importata tuonne. Jossa tekisi configuroinnit.
  • Lukisi "Lambdoissa" headerista arvot noihin muuttujiin, joita käytetään conffeissa yms.
    • Aika lambda pohjainen scripti tulee
  • Päivitettävää tulisi tuohon headeriin, vain kun uutta configuroitavaa tulee
    • Eli pitäisi lisätä uusi arvo omaan headeriinsa githubin esimerkillä
  • YAML file toimisi suoraan tuolta, kun ei ole conffeihin lisäyksiä.

 

[puu]

Näyttäisi olevan siniaaltoa, josta huiput leikkautuneet tuohon 200Vp-p luokkaan. Onkohan tuo koko ajan samanlaista, vai vaihtuuko pumpun kuorman mukaan.

 

[iro]

Pähkäilyni mukaisesti sulatusHuijausRelettä pitää ohjata seuraavasti:
PowerOFF tila:
==> Rele OFF, lepokärkeen kytketty defrost-anturi käytössä
PowerON, start-up:
==> Rele OFF, lepokärkeen kytketty defrost-anturi käytössä

Huijausalgoritmi toiminnassa
* Normaalitila eli ei sulatustarvetta ==> Rele ON, työkärkeen kytketty huijaus-anturi käytössä
* Sulatustarve ==> Rele OFF, lepokärkeen kytketty defrost-anturi käytössä

==> Velskun softassa pitää vaihtaa:
....
- id: tee_sulatus
mode: single #suoritetaan vain, jos ei ole jo sulatusta meneillään. Tämä tulostaa logiin varoituksen vain.
then:
- switch.turn_on: gpio_rele // tuon pitäisi olla - switch.turn_off: gpio_rele
- script.execute: kaynnista_minimi_aika
- lambda: !lambda |-
id(mqtt_client).publish("mzl_ln35/lampotilat/sensor/sulatushuijaus/state", to_string(1.0));
- delay: 3min
- switch.turn_off: gpio_rele // ja tämän - switch.turn_on: gpio_rele
....

 

[Velsku]

Pähkäilyni mukaisesti sulatusHuijausRelettä pitää ohjata seuraavasti:
PowerOFF tila:
==> Rele OFF, lepokärkeen kytketty defrost-anturi käytössä
PowerON, start-up:
==> Rele OFF, lepokärkeen kytketty defrost-anturi käytössä

Huijausalgoritmi toiminnassa
* Normaalitila eli ei sulatustarvetta ==> Rele ON, työkärkeen kytketty huijaus-anturi käytössä
* Sulatustarve ==> Rele OFF, lepokärkeen kytketty defrost-anturi käytössä

==> Velskun softassa pitää vaihtaa:
....
- id: tee_sulatus
mode: single #suoritetaan vain, jos ei ole jo sulatusta meneillään. Tämä tulostaa logiin varoituksen vain.
then:
- switch.turn_on: gpio_rele // tuon pitäisi olla - switch.turn_off: gpio_rele
- script.execute: kaynnista_minimi_aika
- lambda: !lambda |-
id(mqtt_client).publish("mzl_ln35/lampotilat/sensor/sulatushuijaus/state", to_string(1.0));
- delay: 3min
- switch.turn_off: gpio_rele // ja tämän - switch.turn_on: gpio_rele
....

Kiitos. Tuosta mainitsinkin aikaisemmin että nämä pitää säätää oikean tarpeen mukaan.
Tein vain testit ledin mukaan, joka vaati invertoinnin.

Ja huom, logiikka toimii jo nyt juuri kuten kirjoitat, koska releen pinni on invertoitu.
Eli softa toimii juuri noin, miten ehdotat, mutta onko selkein mahdollinen toteutus.
Jos olisi, et olisi tätä tuonut esiin --> korjaillaan selkeämmäksi.

Rele OFF, lepokärkeen kytketty defrost-anturi käytössä
PowerON, start-up:

Startupissa:
Switch.turn_on käsky => Releellä invertointi päällä: Realisoituu käskyksi siellä : "Switch Turn off"
--> Toimii

Scriptissä toimii siis näin
- id: tee_sulatus
mode: single #suoritetaan vain, jos ei ole jo sulatusta meneillään. Tämä tulostaa logiin varoituksen vain.
then:
- switch.turn_on: gpio_rele // tuo on releellä invertoitu, eli toimenpide on oikeasti : switch.turn_off: gpio_rele
- script.execute: kaynnista_minimi_aika
- lambda: !lambda |-
id(mqtt_client).publish("mzl_ln35/lampotilat/sensor/sulatushuijaus/state", to_string(1.0));
- delay: 3min
- switch.turn_off: gpio_rele // tuo on releellä invertoitu, eli toimenpide on oikeasti switch.turn_on: gpio_rele

Releen ohjaus toimii siis ihan oikein scriptissä. Mutta tuon invertoinnin takia vähän vaikeampi hahmottaa.

switch:
- platform: gpio
# pin: D5
pin:
number: D0
inverted: true
name: "Sulatushuijauksen ohjaus"
id: gpio_rele


Eli tehdäänpä tämä optimointi jossain välissä, mutta kiirettä ei ole. Softa toimii ihan oikein.

 

[puu]

Laitoin nyt yuon TO92-anturin mittaamaan "ulkoilmaa" niin että mittaa ilmaa mitä ulkoyksikkö imee, eli kennon taakse noin 5cm päähän. Näytti heti muutaman asteen kylmempiä arvoja kuin aiemmassa paikassa. Erotus tietenkin myös laski, ja sen vaeltaminen tuntui myös tasoittuvan.Mielestäni kuitenkin kuitenkin nyt tulee järkevämpiä arvoja tuohon erotukseen. Pysytteli alle viiden asteen, kunnes kenno oli jo varsin tukossa.

Pidensin lämmitysjaksoa 68k huijausvastuksella neljään tuntiin, mutta noin 3h 5min kohdalla tuli sulatus. Kuitenkin tuon "maksimi" 2,5h lämmitysajan yli mentiin reippaasti. Arvioini mukaan tämä johtuu siitä, että:
a) Laitteessa on kolmen tunin raja "säälisulatukselle" kun ulkolämpötila on pakkasella
b) Defrost thermistor näytti huijausvastus rinnallaankin jo sellaista lukemaa, millä sulatuksen pitäisi alkaa, se nimittäin meni jopa -19 asteeseen, ulkolämpötilan ollessa -10°C kennon läheltä mitattuna.

Annoin kokeeksi sulatuksen mennä huijausvastus päällä. Lähes neljän minuutin sulatuksen teki, mutta jäi vielä raitaa alereunaan. Tällä setupilla siis vielä toimi jotenkuten, mutta saattausi käyttäytyä erikoisesti, jos olisi vaihdettu sulatusvastus defrost thermistorin tilalle.

Lämpötilaeron kuvaaja. Viimeisin lämmitysjakso ulkolämpötila-anturi uudessa paikassa:

 

[Sorvankylä]

Täytyy kyllä hattua nostaa teidän aikaansaannoksille!
Minkä alan ihmisiä täällä pyörii vai ihan harrastuspohjalta tämmöiset onnistuu?

 

[iro]

Pöytätestasin uusinta softaa Wemos D1 Mini & relelekorttiraudassa.
Seuraavat muutokset tarvittiin tähän rautaympäristöön:

board: d1_mini

dallas:
- pin: GPIO14 //pinni josta lämpöanturit luetaan, minulla näin

- platform: gpio
# pin: D1
pin:
number: D1 //Relekortin ohjauspinni
inverted: false //oli "true", piti vaihtaa

id: tee_sulatus moduulissa
"-switch.turn_on: gpio_rele" tilalle "switch.turn_off: gpio_rele"
"-switch.turn_off: gpio_rele" tilalle "switch.turn_on: gpio_rele"

lisäksi tietysti WiFi-verkon parametrit ja anturien sarjanumerot.

Kannattaa huomata että bootin jälkeen kestää noin 15min ennekuin huijausvastus kytkeytyy.

Kelpaa hyvin pilotoinnin !

 

[Velsku]

@Sorvankylä Ihan alalta... Sähkötekniikan DI, erikoistunut sulautettuihin järjestelmiin. Tosin reilut 15 viimeistä vuotta tehnyt ihan harrastuspohjalta asioita. Kyllä tällainen tosin onnistuu ihan harrastuspohjalta myös, kunhan on vähänkään tietoa ohjelmoinnista ja mikrokontrollereista & sensoreista. Ovat lopulta yksinkertaisia.

@puu
Nuo muutokset olen jo tehnyt ja vähän parantanut muutenkin.

Sulta puuttuu tuosta alusta tämä muutos:
on_boot: # Laitteen bootatessa varmista, että sulatus ei käynnisty päälle kytkemällä se pois päältä ja käynnistä ajastus pakkosulatukselle
- switch.turn_on: gpio_rele

Eli tuolla kytketään rele heti alussa päälle.
Joten jos sulatus oli käynnissä, se sulattaa pitkästi silloin...

Minulla on myös ollut pyörimässä viimesimpien muutoksien mukainen testisysteemi nyt ja tarkistelin tulokset.
Näyttää toimivan logiikka ihan hyvin.
--> Testattu ja verifioitu

Laitan uusimmat koodit seuraavaksi.

 

[iro]

Minulla ulkolämpötila-anturi on seinän ja kennon välissä, hyvä paikka kunhan aurinko ei pääse paistamaan siihen suoraan.
Puu, joko olisi aika laittaa ESPi tositoimiin ?

 

[Velsku]

Sielläpä olisi uusin softa githubissa... Entistä ehompana.

Muutokset täällä:

Mitsurunner features & tasks · VeliML/MitsuRunner

ESP Home configuration file for ESP devices made for preventing Mitsubishi heatpumps to do too short heating runs and melt ice too often- - Mitsurunner features & tasks · VeliML/MitsuRunner

github.com

 

[iro]

Ehdotan että nyt alkuvaiheessa ei oteta liikaa murhetta pohjavastuksesta, käytetään kytkentää jossa huijauksessa kytketään kiinteä vastus defrost-ntc:n tilalle. Kun teiltä tuo lämpötilojen loggaus sujuu niin yksi anturi pohjapellille ja katsotaan meneekö kaikki kuin Strömsössä. Jos ei, niin kyllä pohjavastus pystytään hoitamaan joko Rauski/Janti virityksellä tai lisäämällä ESP:lle yksi rele ohjaamaan pohjavastusta.

 

[Velsku]

Ehdotan että nyt alkuvaiheessa ei oteta liikaa murhetta pohjavastuksesta, käytetään kytkentää jossa huijauksessa kytketään kiinteä vastus defrost-ntc:n tilalle. Kun teiltä tuo lämpötilojen loggaus sujuu niin yksi anturi pohjapellille ja katsotaan meneekö kaikki kuin Strömsössä. Jos ei, niin kyllä pohjavastus pystytään hoitamaan joko Rauski/Janti virityksellä tai lisäämällä ESP:lle yksi rele ohjaamaan pohjavastusta.

Minulla on alusta asti ollut anturi mittaamassa lämmitysvastusta. Kyllä sekin sieltä selviää ajan kanssa. Joka tapauksessa se lävähtää täydelle teholle aktiivisen sulatuksen ajaksi, eli edesauttaa vaikkei olisikaan kokoajan päällä. Muulloinkin se pitää lämmön juuri ja juuri nollassa, eli ei lämmitä turhaan ulkoilmaa.

 

[RauskiH]

Ehdotan että nyt alkuvaiheessa ei oteta liikaa murhetta pohjavastuksesta, käytetään kytkentää jossa huijauksessa kytketään kiinteä vastus defrost-ntc:n tilalle. Kun teiltä tuo lämpötilojen loggaus sujuu niin yksi anturi pohjapellille ja katsotaan meneekö kaikki kuin Strömsössä. Jos ei, niin kyllä pohjavastus pystytään hoitamaan joko Rauski/Janti virityksellä tai lisäämällä ESP:lle yksi rele ohjaamaan pohjavastusta

En suostu ottamaan minkäänlaista kunniaa jantimodista ja olen suoraan sanottuna ihmeissään jos pohjavastuksesta katoaa modissa sähköt kunhan anturin tilalle vain kytketään sellainen vastus että pumppu näkee -2 c arvon. Periaatteessa vastuksen pitäisi kyllä myös pysyä päällä ensimmäisen huijauksen vapautusjakson jälkeen isommallakin vastuksella kunhan pumppu ei näe yli 15 C, liitteenä ehdot fd:stä

 

[iro]

Sulatushuijaus-harjoitus on jo siinä vaiheessa että voidaan alkaa ideoida laitteistoa asentamista. Heitän tähän muutamia vaatimuksia joita asennuksen pitää täyttää.
- sähköturvallisuus: huijausvastuksen johdotus on jännitteinen, johdotuksessa riittävä eristys ja asennuksessa roiskevesisuojaus
- WiFi-kuuluvuus
- 5V käyttöjännite
- lämpötilamittauksien häiriöttömyys
- huollettavuus

Sähköturvallisuus on helpointa toteuttaa jos sulatushuijausrele saadaan hyvin lähelle ulkoyksikköä, tai jopa ulkoyksikön sisään. ESPiä puolestaan tuskin voi laittaa sinne koska WiFin pitäisi toimia.

Vaihtoehtoja:
a) Kaikki tarvittava ulkoyksikön kylkeen roiskevesisuojattuun asennusrasiaan. 5V jännite pitää järjestää jostakin
b) Huijausrele pumpun sisälle tai asennusrasiaan pumpun kylkeen ja ESP erilleen johonkin sopivaan paikkaan vaikka sisätiloihin.
c) ...

Ideoinnin käynnistämiseski kuvaPanan huijaussysteemistä, huijausoptot ja lämpöantureiden tähtipiste rasian sisällä (ohjausArdduino sisätilassa, piuhat ikkunakarmin läpi).

 

[Velsku]

Sulatushuijaus-harjoitus on jo siinä vaiheessa että voidaan alkaa ideoida laitteistoa asentamista. Heitän tähän muutamia vaatimuksia joita asennuksen pitää täyttää.
- sähköturvallisuus: huijausvastuksen johdotus on jännitteinen, johdotuksessa riittävä eristys ja asennuksessa roiskevesisuojaus
- WiFi-kuuluvuus
- 5V käyttöjännite
- lämpötilamittauksien häiriöttömyys
- huollettavuus

Sähköturvallisuus on helpointa toteuttaa jos sulatushuijausrele saadaan hyvin lähelle ulkoyksikköä, tai jopa ulkoyksikön sisään. ESPiä puolestaan tuskin voi laittaa sinne koska WiFin pitäisi toimia.

Vaihtoehtoja:
a) Kaikki tarvittava ulkoyksikön kylkeen roiskevesisuojattuun asennusrasiaan. 5V jännite pitää järjestää jostakin
b) Huijausrele pumpun sisälle tai asennusrasiaan pumpun kylkeen ja ESP erilleen johonkin sopivaan paikkaan vaikka sisätiloihin.
c) ...

Ideoinnin käynnistämiseski kuvaPanan huijaussysteemistä, huijausoptot ja lämpöantureiden tähtipiste rasian sisällä (ohjausArdduino sisätilassa, piuhat ikkunakarmin läpi).

Näytä liitetiedosto 70044

Wifi kyllä kuuluu ulkoyksikön sisältä, mikäli kenttä on vahva. En epäile lainkaan, koska toimii minun sähkökaapistakin. Huollettavuus huomioon ottaen tuo kylkirasia tod.näk. paras

 

[puu]

Puu, joko olisi aika laittaa ESPi tositoimiin ?

Laitetaan laitetaan, kunhan keritään! Perhe ja työt tuppaavat välillä häiritsemään harrastamista. Pitää käydä sopivalla hetkellä kytkemään jännitteettömänä huijauspiuhat releelle.

 

[RauskiH]

Pistetäänpäs ihan vertailun vuoksi kennolämpögraafia FH:sta. Kolmospuhalluksella (553 m3/h) kaasu pohjassa/lähes pohjassa menty n. klo 16:30 jolloin puhallus tiputettu kakkoselle ja takkaan laitettu tulet ja alkanut myöhemmin vähän himmailemaan käyntiä kun takasta puskee lämmintä. Lämmitysjaksot olleet n. 2 h ja ensimmäisen täyden jakson jälkeinen sulatus kohtuu aiheellinen ja kaikki muut tulleet liian aikaisin. Tämä pumppu ei näytä taaskaan jatkavan kovilla pakkasilla lämmitysjakson pituutta maksimiin, ei vaikka 150 kohmin vastus on anturin rinnalla sulatuksen loppulämpötilaa tiputtamassa. Pitäisi pari, kolme kertaa huijausvastuksella keskeyttää sulatus hieman aiemmin niin tämäkin menisi maksimi 2,5 h välille.

Edit: lisätty puuttuva kuva. Viitaten aikaisempaan keskusteluun ottotehojen heilunnasta niin kuvasta näkyy mielestäni hyvin kuinka kennolämpö pysyy Velsun ja puun graafeihin verrattuna huomattavasti rauhallisempana poislukien alkukiukun huono COP kun tällöin ei kennosta oteta ulos yhtä kovaa tehoa

 

[p306]

Täällä etelässä ulkolämpötila ollut tänään noin 12 astetta pakkasen puolella. FH35 on tänään sulattanut 2 kertaa, kun kenno ei meinaa huurtua millään.

 

[Velsku]

Tässä viimeisimmän softan testidata.

Violetti piikki indikoi sitä, että yli 3min ollut yli 3 astetta (minulla testirajat pinemmän, että liipaisee sulatuksia jota ei muten tekisi)

Sininen viiva ylhäällä tarkoittaa, että sulatuksen esto päällä --> puskee lämmitysjaksoa eteenpäin.

Punainen kun laskee alas, tarkoittaa että sulatus käynistynyt.

Kuvassa säälisulatuksey 18:40 ja 21:10 aikoihin, Jälkimmäinen säälisulatus 100min 19:30 sulatuksen jälkeen.
--> Säälisulatustesti: Passed

19:30 ja 21:40 oikeat sulatukset. Tapahtuneet, kun lämpötila ollut 3min yli 3 astetta.
--> Sulatukstet: Passed

Lyhyin lämmitysaika: Kun punainen viiva alhaalla --> ei saa sulattaa.
--> Punainen viiva alhaalla joka sulatuksen jälkeen. --> Passed
Tosin ei yhtään sulatustarvetta ollut noina aikana, että olisi voinut verifioida, ettei sulata silloin.
Jokainen sulatus tuon viivan on alas vääntänyt, eli toimii sekin...

Tämän softaversion voi jo aika huoletta laittaa tositoimiin, kun säätää parametrit.
Niin ja nyt ei keräydy täällä kennoon yhtään mitään. Kaikki mitsun omat sulatukset on turhia... Deltakin pyysyy samana koko ajan.

 

[RauskiH]

Ja kiitos tuosta sisäyksikön anturin optimointi-ideasta. Tuota tehon heiluntaa en pidä niin ogelmana, koska ei näy puhalluslämpötilassa läheskään noin pahasti. Täällä hetkellä mulla ei ole siinä nopeaa anturia mittaamassa (on vain sellainen, joka kertoo sulatukset ja "noin" lämpötilan), mutta aikaisempien kokemusten perusteella, lämpötila ei ihan noin pahasti heilu. Asentelen joku päivä takaisin siihen loggauksen, nopeilla koteloimattomilla dallasin anturerilla. Entinen oli niin hirveän näköinen johtosekamelska (heitin sen vain käytännössä laitteen päälle ja johdot roikkui miten roikkui), etten viitsinyt sitä enää pitää paikallaan.

Ja mulla tuo Shelly 1PM nappaa sekuntien tarkkuudella tuota logia. Pieni hyppely voi johtua ihan siitä, että näytteitä otetaan sen verran, että kaikenlaiset muutokset näkyy. Nuo isot muutokset johtuvat juurikin pumpun lämpötilasäädöstä, kun se kohtaa jonkin rajan (yläraja = asetettu tavoitelämpö, alaraja = 1aste sen alle)

Juu en tarkoittanut tuossa tuota lyhyellä aikajaksolla tapahtuvaa hyppelyä kun nopeat n. 100-150w heitot on ihan normaalia silloin kun pumppu on "säädöllä" eikä aja urku auki. Tarkoitin nimenomaan tuota heittelyä isossa mittakaavassa, esim. kuvassasi oleva ensimmäinen lämmitysjakso 2000w -> 900W -> 1600w -> 750w juuri ennen sulatusta. Tämän ongelma mielestäni aiheuttaa sisäyksikön anturin sijoitus (yhdistettynä sellaiseen sisäyksikön asennuspaikkaan jossa lämpö ei pääse leviämään esteittä) Silloin kun lämmitetään kovalla teholla niin sisäyksikön imuilma on helpostikin 4 astetta korkeampi kuin varsinainen sisälämpötila. Sulatuksen jälkeen, uuden lämmitysjakson alkaessa sisälämpötila on laskenut huonelämpötilan tasolle ja pumppu alkaa ajamaan näkemäänsä eroa kovalla teholla kiinni. Säätö ei valitettavasti himmaa tehoja ajoissa ja imuilma nousee liian korkealle jolloin ottoa pienennetään lisää.... imuilma jäähtyy taas asetetun alle ja sitten nostetaan tehoja ja sama alkaa alusta. Onneksi tuo nyt vaimenee eikä sentään ala värähtelemään. Tähän sisäyksikön lämpötilamittauksen paikkaan tyypillisesti yhdistyy myös se että pidettäessä sisällä vakiolämpötilaa niin pyyntiä joudutaan nostamaan pakkasen kirratessa ja sama toisinpäin...

Mulla kun ei tuo wifissä oleva tehomittari tallenna lukemia niin seurailin tänä iltana manuaalisesti aika ajoin tehomittausta ja puhallusilman lämpöä yhden lämmitysjakson yli eli kyttäsin niin kuin mykkä pi***a. Pumppu puhalteli kakkospuhalluksella ja heti sulatuksen jälkeen kelasi kierrokset tappiin reiluun 2 kw ja muutaman minuutin jälkeen teho tippui 1700-1800w välille ja puhalluslämpö pysyi 52-53 asteen välissä eli oltiin vielä säädöllä eikä kuumakaasurajoituksella. N. 20 minuutin alkukiukun jälkeen ottoteho laski 1500-1600 w välille ja lämpötila pysyi yli 50 asteessa. Lämmitysjaksoa kesti kaikkiaan n. 2 h 20 min ja kierrokset ottoteho laski hiljalleen alaspäin ja oli aivan lopussa n.950 w. Puhalluslämpötila käyttäytyi samoin ja oli lopussa n. 45 astetta. Syynä tähän hiipuvaan tehotrendiin oli iltapäivän takan lämmitys kun klo 19 laitoin pellin kiinni ja lämmitysjakson aikan takka alkoi puskeman jo lämpöä läpi. Huomattavaa tässä oli ettei pumppu missään vaiheessa ryntäillyt tehon säädön kanssa ylös ja alas vaan tiputteli tehoa hissukseen lämmitysjakson edetessä. Sulatuksen jälkeen seuraava lämmitysjakso alkoikin jo edellistä alemmilla 1400-1500 w ottotehoilla.

Velsku jos innostuu kokeilemaan siirrettyä sisäanturia niin kokeilisin ihan ensimmäiseksi sinisellä merkittyä paikkaa tai ehkä vielä parempi olisi jos saat anturin listan alle keittiön puoleiselle seinälle niin se ei olisi suoraan ilmavirtauksessa. Omien kokemusteni perusteella uskon oikean koron löytyvän polven ja silmän välistä mutta kokeilemalla se selviää. Tarviiko sinun muuten säätää lämpötilapyyntiä ulkolämpötilan muuttuessa esim 0 -> - 15 C?

Tuosta pahasta kelistä ja sulatuksen kestosta:
Huijauksessa on ajatuksena, että laite huijataan vain jatkamaan pidemmäksi lämmitystä. Mutta itse sulatusta ei huijata mitenkään, joten se saa jatkua kunnes pumppu toteaa sen olevan ohi anturin perusteella tai maksimi ajan perusteella. Ajastimella pidetään huolta, että huijaus aloitetaan vasta, kun pumppu itse hoitanut sulatuslogiikan. Jos kenno ei sulanut täysin, uusi sulatus tulee nopeaa, koska delta kasvaa nopeaa.

Tässä ei ole kyse sulatuksen huijauksesta vaan siitä että kun em. kelissä kohtuu kova tuuli pääsi huuhtomaan kennoa niin maksimisulatusaika riitti juuri ja juuri nostamaan jo sulatuksen alussa olleen kuurattoman kennon lämpötilan plussalle. Jos kennon dt olisi ollut ennen sulatusta esim. 5 astetta niin kenno ei olisi ehtinyt sulaa ennen kuin maksimiaika olisi tullut täyteen.... Onneksi näin pahoja kelejä on hyvin harvoin

 

[puu]

Kyllähän se softa tuntuisi ihan toimivalta. Nyt on vedelleyt viisi lämmitysjaksoa oikealla setupilla. Yksi sulatus (7:30:40 alkanut) näköjään oli 2,5h säälisulatus. Ehdin aamulla kurkkaamaan kennoa ennen tuota säälisulatusta, ja sen verran tukossa alkoi olla, että olisi varmaan 20 minuutin sisään softa laukaissut sulatuksen.

Tässä karkeaa logialämmitysajoista (M=Mode: D=Defrost, H=Heating):
Kello __ M Edellisen moden kesto
00:53:40 D 01:43:00
00:57:20 H 00:03:40
02:53:10 D 01:55:50
02:57:00 H 00:03:50
05:00:50 D 02:03:50
05:04:50 H 00:04:00
07:30:40 D 02:25:50
07:34:30 H 00:03:51
08:59:20 D 01:24:49
09:02:00 H 00:02:40


Muuten menin Velskun asettamilla arvoilla (5°C läpötilaero yli 5min, 2,5h säälisulatus) mutta huomasin että tuota sulatuksen aikaista releen off-aikaa pitää kasvattaa. Ensimmäisellä sulatuksella kävi nimittäin niin, että tuossa kolmessa minuutissa ei saavutettu riittävää kennonlämpötilaa (10°C), ja rele ehti vaitaa 33k huijausvastuksen anturin tilalle, joka vastaa n. 2°C. Tästä syystä vehje veti maksimisulatuksen, joka veti ulkokennon jopa yli 20 asteeseen.

Nähdäkseni tuon arvon pitäisi olla siis pidempi kuin maksimisulatusajan. Itse laitoin 15 minuuttia ja hyvin toimii sillä.

Toisaalta tuo voisi olla ihan hyvä ominaisuus että saisi halutessaan pakotettua pumpun tekemään maksimisulatuksen. Tällä saataisiin tehokkasasti putsattua kenno. Paljon paremmin kuin jäähdytysmoodissa.

 

[RauskiH]

Muuten menin Velskun asettamilla arvoilla (5°C läpötilaero yli 5min, 2,5h säälisulatus) mutta huomasin että tuota sulatuksen aikaista releen off-aikaa pitää kasvattaa. Ensimmäisellä sulatuksella kävi nimittäin niin, että tuossa kolmessa minuutissa ei saavutettu riittävää kennonlämpötilaa (10°C), ja rele ehti vaitaa 33k huijausvastuksen anturin tilalle, joka vastaa n. 2°C. Tästä syystä vehje veti maksimisulatuksen, joka veti ulkokennon jopa yli 20 asteeseen.

Nähdäkseni tuon arvon pitäisi olla siis pidempi kuin maksimisulatusajan. Itse laitoin 15 minuuttia ja hyvin toimii sillä.

Toisaalta tuo voisi olla ihan hyvä ominaisuus että saisi halutessaan pakotettua pumpun tekemään maksimisulatuksen. Tällä saataisiin tehokkasasti putsattua kenno. Paljon paremmin kuin jäähdytysmoodissa.

Loistavaa ja onhan tässä ollut sellainen kehitysrinki ja osaaminen etten ole hetkeäkään epäillyt etteikö tästä toimivaa tulisi

Off aika voi olla pidempikin kunhan se on vain lyhyempi kuin pumpun oman logiikan minimiaika, 30-35 min. Mielestäni aivan turhaa pakottaa vastuksella pumppua tekemään aina maksimimittaista sulatusta koska tällöin ajetaan turhaan energiaa harakoille. Jos vakiosulatuksen riittämättömyys epäilyttää niin ajaa katkaistulla jumpperilla jolloin kennon todellinen loppulämpö taitaa nousta jo yli 20 C

 

[puu]

Off aika voi olla pidempikin kunhan se on vain lyhyempi kuin pumpun oman logiikan minimiaika, 30-35 min. Mielestäni aivan turhaa pakottaa vastuksella pumppua tekemään aina maksimimittaista sulatusta koska tällöin ajetaan turhaan energiaa harakoille. Jos vakiosulatuksen riittämättömyys epäilyttää niin ajaa katkaistulla jumpperilla jolloin kennon todellinen loppulämpö taitaa nousta jo yli 20 C

Joo, näin omasta mielestänikin, eli voisi olla hyvin esim. 30min. En ollut vielä varma, oliko Velskulla joku ajatus pitää tuo noin lyhyenä, niin en vielä nostanut tuonne 30min.

Mullahan on nyt tuo katkaistu jumpperi, minkä olen todennut hyväksi. Sillä nousee jonnekin 12-15°C paikkeille kennon lämpötila. Mulla on tosin sulatusanturi yläputkessa, alaputkessa voisi ehkä noustakin jopa tuonne 20°C tuntumaan, paha sanoa.

Lähinnä ajattelin että tuo maksimi (10min?) sulatus voisi olla sellainen erikseen käynnistettävä hätäkeino, jos pumppu alkaa näyttää kuten alla. Tosin tässä tapauksessa tarvitaan jo vähän muutakin kuin pelkkä pitkä sulatus...

 

[iro]

Todella hienoa työtä ja asiaan paneutumista Puulta ja Velskulta, malja teille!!

Kun konseptin toimivuus on nyt osoitettu, tarvitaan vielä seurantaa ja pientä fiilausta eri sääolusuhteissa niin sadaan COP maksimoitua. Teillä on valmiit setup:it lämpötilojen ja COPin seurantaan.

Mikä on nyt huijausvastksen arvo ja onko se defrost-ntc:n tilaalla vai rinnalla?

 

[puu]

Kiitos!
Huijausvastus on defrost-ntc:n tilalla, arvo:33k (vastannee hieman alle 2°C).

 

[iro]

FD:ssä pidän huijauksen poissa 25min. Tuo aika on ihan hatusta vedetty mutta on toiminut ongelmitta.
Kun seuraatte lämpötiloja niin seuratkaa myös pohjavastuksen toimintaa, RauskiH totesi tällä palstalla aiemmin että
huijausvastuksen arvon pitää olla sopiva: liian suuri vastus ei liipaise sulatusta, liian pieni puolestaan estää pohjavastuksen toiminnan.

 

[iro]

Velsku, aiemmin kyselin mahdollisuutta laittaa WEB-serveri tähän huijaussysteemiin. Tarve tuli siitä, että jos/kun käyttäjällä ei ole muut tapaa huijaussysteemin toiminnan seurantaan niin tuon voisi tehdä WEB-serverin kautta.
Implementaatiossasi näyttää nyt oleva IOTGuru sanoma. En tunne tuota palvelua... kuinka helppoa "matti meikäläisen" on ottaa tuo palvelu käyttöön ? Jos tehtävissä niin silloin seurantaa voi tehdä IOTGurun kautta ja eikä WEB-serveriä tarvita.

 

[Velsku]

Kyllähän se softa tuntuisi ihan toimivalta. Nyt on vedelleyt viisi lämmitysjaksoa oikealla setupilla. Yksi sulatus (7:30:40 alkanut) näköjään oli 2,5h säälisulatus. Ehdin aamulla kurkkaamaan kennoa ennen tuota säälisulatusta, ja sen verran tukossa alkoi olla, että olisi varmaan 20 minuutin sisään softa laukaissut sulatuksen.

Tässä karkeaa logialämmitysajoista (M=Mode: D=Defrost, H=Heating):
Kello __ M Edellisen moden kesto
00:53:40 D 01:43:00
00:57:20 H 00:03:40
02:53:10 D 01:55:50
02:57:00 H 00:03:50
05:00:50 D 02:03:50
05:04:50 H 00:04:00
07:30:40 D 02:25:50
07:34:30 H 00:03:51
08:59:20 D 01:24:49
09:02:00 H 00:02:40


Muuten menin Velskun asettamilla arvoilla (5°C läpötilaero yli 5min, 2,5h säälisulatus) mutta huomasin että tuota sulatuksen aikaista releen off-aikaa pitää kasvattaa. Ensimmäisellä sulatuksella kävi nimittäin niin, että tuossa kolmessa minuutissa ei saavutettu riittävää kennonlämpötilaa (10°C), ja rele ehti vaitaa 33k huijausvastuksen anturin tilalle, joka vastaa n. 2°C. Tästä syystä vehje veti maksimisulatuksen, joka veti ulkokennon jopa yli 20 asteeseen.

Nähdäkseni tuon arvon pitäisi olla siis pidempi kuin maksimisulatusajan. Itse laitoin 15 minuuttia ja hyvin toimii sillä.
Näytä liitetiedosto 70056

Toisaalta tuo voisi olla ihan hyvä ominaisuus että saisi halutessaan pakotettua pumpun tekemään maksimisulatuksen. Tällä saataisiin tehokkasasti putsattua kenno. Paljon paremmin kuin jäähdytysmoodissa.

Mahtava kuulla,

Joo, niinkuin tuolla aikaisemmin olen kirjoittanut, nämä konffit pitää kaikkien muuttaa ja säätää kohdalleen vielä.
Tuo 3min edustaa ihan aikaa, joka kuluu riittävän nopeasti, jotta minun testiajo kerkeää saada mahdollisimman monta tapahtumaa testiaikana ja sen sisältämät algoritmit siten testattua. Eli tuo pitää olla luokka 30min oikeassa ajoissa.

Päivitetäänse tuonne githubiin nyt oikeampia arvoja ja aletaan pitämään siellä toimivia konffeja, koska tämä on nyt edennyt siihen pisteeseen, että sulla jo oikea pumppu myös käyttää tätä. Vältytään erehdyksiltä ja saadaan sinne numerot, jotka toimivat ainakin jollakin meistä.

 

[Velsku]

Velsku, aiemmin kyselin mahdollisuutta laittaa WEB-serveri tähän huijaussysteemiin. Tarve tuli siitä, että jos/kun käyttäjällä ei ole muut tapaa huijaussysteemin toiminnan seurantaan niin tuon voisi tehdä WEB-serverin kautta.
Implementaatiossasi näyttää nyt oleva IOTGuru sanoma. En tunne tuota palvelua... kuinka helppoa "matti meikäläisen" on ottaa tuo palvelu käyttöön ? Jos tehtävissä niin silloin seurantaa voi tehdä IOTGurun kautta ja eikä WEB-serveriä tarvita.

IOT Guru on helppo homma.
Jossain aikaisemmassa versiossa tässä keskustelussa oli jopa sen IP osoite.
Luot tunnukset sinne.
Luot laitteet + sen päälle asiat joita mitataan.
Tarkistat ko. asioiden kohdalta, millaisen MQTT viestin copy-pasteat noihin kommentoituihin MQTT viestien päälle.
Puu on juuri tuota käyttäen tehnyt nuo jakamansa käyrät. Palvelu vaikuttaa toimivan ihan riittävän hyvin tähän. Ainoa ongelma siinä on, että samaan graafiin ei saa useaa käyrää näkyville. Joten minä käytän omaa rasperrypi:ssä pyörivää palveintani käyrilleni ja jaan täällä siitä kuvakaappauksia.

Lisäilin taskilistaan tuon "pakkosultauksen".
Mietin, mitä kautta sen ohjauksen saa päälle .
Ajatuksena nyt on, että tekisin sen mahdolliseksi tuon web serverin kautta. --> Tuohon laitteeseen pystyisi menemään webbiselaimella ja siellä olisi datan lisäksi kaksi painaa :

• "Pakota maksimisulatus"
  • Käynnistää heti sulatuksen, joka vastuksella pidetään maksimiajan päällä. (mikäli pumpun oma logiikka sulatuksen triggeröi)
• "Pakota sulatus"
  • Käynnistää heti normaali sulatuksen (mikäli pumpun oma logiikka sulatuksen triggeröi)