Toshiban PKVPG-ND - Daiseikai 9

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja janti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Se vaihto sinne 35sen koneen kortin, maahantuonti oli sitä mieltä että 25 ja 35 koneen kortit käy keskenään.

Karua. Eikö se 25 ja 35 sarjalaisten ero juurikin ko. kortilla tehdä ohjelmallisesti? vai onko yksikössä useampikin kortti...
Kätevää varmaan jos vain korttia vaihtamalla malli päivittyisi :p

Mutta ei tuo maahantuojan touhu tosiaankaan oikein vakuuta.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
35:ssa on mm. eri kompura kuin 25:ssa. Asia selviää service manuaalista. Myös yhteensopivuudet varaosien osalta pitäis selvitä.

Olisi hyvä että:
1. Maahantuoja lukisi service manuaaleja & Service noteja
2. Service manuaali ja notet olisi yhteensopivuuksien osalta ajantasaisia

Joskus viat on kinkkisiä selvittää. Luulisi että tämän vian selvitys ja service noten teko siitä olisi kohtuu helppo homma. Toki toistettavuuden heikkous vaikeuttaa. Silti jos tässä vaiheessa ei vieläkään ole korjausohjeita tähän vikatyyppiin, ni jo on PRKL. Ekosta raportoiduista vioista on jo yli vuosi. Eikö viallisia pumppuja ole viitsitty tutkia lainkaan? Luulisi tehdasta kiinostavan löytää juurisyy ja saada korjaukset tehtyä osan vaihdolla koko ulkoyksikön sijaan.

Totaalista tössimistä Thössibältä ja jos viivettä tulee, niin koko pumppu vaihtoon.
 
Sanoin sille asentajalle että ei se 35sen kortti varmaan käy siihen että sen takia se ei syttyny ollenkaan ja työnsi vikakoodia, asentaja oli vähän samaa mieltä mutta kun maahantuonti sano sille että se 35sen kortti käy niin se kuulemma sitten käy

Pyynnöstä se laitto takas vanhan kortin niin pumppu sytty heti pyörimään ja toimii nyt edelliseen malliin. Maahantuonti on nyt sitä mieltä että ulkoyksikkö vaihtoon seuraavaksi.

Kuulostaa tuo maahantuonnin touhu melko jännältä
 
Viimeksi muokattu:
Sanoin sille asentajalle että ei se 35sen kortti varmaan käy siihen että sen takia se ei syttyny ollenkaan ja työnsi vikakoodia, asentaja oli vähän samaa mieltä mutta kun maahantuonti sano sille että se 35sen kortti käy niin se kuulemma sitten käy

Pyynnöstä se laitto takas vanhan kortin niin pumppu sytty heti pyörimään ja toimii nyt edelliseen malliin. Maahantuonti on nyt sitä mieltä että ulkoyksikkö vaihtoon seuraavaksi.

Kuulostaa tuo maahantuonnin touhu melko jännältä
Mielenkiintosta kattoa nyt mitä jatkossa. Tuleeko asentaja seuraavalla kerralla uuden ulkoyksikön vai oikean (25sen) kortin kanssa.

Jos se tämän päiväinen uus kortti olis ollu 25 niin bugittelu olis voinu loppua jo sillä. Mutta samahan se on pistää uutta koko kone
 
Mulla meni hommat juuri samalla tavalla, lähtiissä sanoi että vaihtuu ulkoyksikkö mutta tulikin kokonaan uusi kone ja 25 tilalle 35
 
Tuo oma pumppu ei ole aikoihin oireillut, mutta tänään tuli taas havainto tuosta "käynnistymättömyydestä". Pumppu on pyörinyt lämmityskaudella manuaalipuhalluksella 2-nopeudella, ja aiemmin takkamoodi päällä. Jokin aika sitten otin takkamoodin pois, koska se sai aina sulatuksen jälkeen aikaan vilunväristyksiä, kun puhallin lähti käyntiin kennon ollessa vielä sulatuksen jäljiltä jääkylmä. Mitään varsinaista tarvetta takkamoodille ei ole. Se on ollut päällä siitä asti, kun sen avulla sain koneen käyntiin ekalla jumittelukerralla viime talvena.

Tänään pysäytin koneen suodattimien puhdistuksen ajaksi, ja unohdin laitteen sammuksiin n. 25 min ajaksi. Noin 10 min käynnistyksen jälkeen aloin ihmetellä, kun sisäyksikkö ei vielä puhaltanut. Totesin ulkoyksikön kuitenkin käyvän pienellä, noin 200 W ottoteholla. Tässä kohtaa nostin lämpötilapyynnin 22 -> 23. Muutaman minuutin päästä sisäyksikön puhallin pyörähti käyntiin, ja kone alkoi nostella ottotehoaan. Jonkin ajan kuluttua laskin pyynnin takaisin 22 asteeseen.

Ulkolämpötila oli hieman plussalla ja nousussa. Vaikuttaa siltä, että laitteen (sumean?) säädön kartoissa ei vain ole varauduttu moisiin olosuhteisiin, eikä laite osaa nostaa tehoaan tarpeeksi. Sisäpuhallin starttaa vasta kun kenno saavuttaa tietyn lämpötilan, joka tässä tapauksessa jää ilmeisesti saavuttamatta pienestä ottotehosta johtuen. Pieni pyyntilämpötilan nosto riitti nostamaan kompuran kierroksia sen verran, että lämpötilaraja saavutettiin, ja sisäpuhallin käynnistyi. Sen jälkeen laite alkoikin ottaa tehoa ihan kunnolla.

Selkeästihän tuo bugille vaikuttaa, ja takkamoodi estänee tuon esiintymisen, koska sisäpuhallin käynnistyy siinä kennon lämpötilasta välittämättä. Täytyy pitää takkamoodi edelleen pois, ja seurata, tuleeko jumeja sulatuksen jälkeen. Nythän tämä jumi tuli hyvin erikoisessa tilanteessa itselleni, eli pidemmän seisonnan jälkeen.
 
Tuo oma pumppu ei ole aikoihin oireillut, mutta tänään tuli taas havainto tuosta "käynnistymättömyydestä". Pumppu on pyörinyt lämmityskaudella manuaalipuhalluksella 2-nopeudella, ja aiemmin takkamoodi päällä. Jokin aika sitten otin takkamoodin pois, koska se sai aina sulatuksen jälkeen aikaan vilunväristyksiä, kun puhallin lähti käyntiin kennon ollessa vielä sulatuksen jäljiltä jääkylmä. Mitään varsinaista tarvetta takkamoodille ei ole. Se on ollut päällä siitä asti, kun sen avulla sain koneen käyntiin ekalla jumittelukerralla viime talvena.

Tänään pysäytin koneen suodattimien puhdistuksen ajaksi, ja unohdin laitteen sammuksiin n. 25 min ajaksi. Noin 10 min käynnistyksen jälkeen aloin ihmetellä, kun sisäyksikkö ei vielä puhaltanut. Totesin ulkoyksikön kuitenkin käyvän pienellä, noin 200 W ottoteholla. Tässä kohtaa nostin lämpötilapyynnin 22 -> 23. Muutaman minuutin päästä sisäyksikön puhallin pyörähti käyntiin, ja kone alkoi nostella ottotehoaan. Jonkin ajan kuluttua laskin pyynnin takaisin 22 asteeseen.

Ulkolämpötila oli hieman plussalla ja nousussa. Vaikuttaa siltä, että laitteen (sumean?) säädön kartoissa ei vain ole varauduttu moisiin olosuhteisiin, eikä laite osaa nostaa tehoaan tarpeeksi. Sisäpuhallin starttaa vasta kun kenno saavuttaa tietyn lämpötilan, joka tässä tapauksessa jää ilmeisesti saavuttamatta pienestä ottotehosta johtuen. Pieni pyyntilämpötilan nosto riitti nostamaan kompuran kierroksia sen verran, että lämpötilaraja saavutettiin, ja sisäpuhallin käynnistyi. Sen jälkeen laite alkoikin ottaa tehoa ihan kunnolla.

Selkeästihän tuo bugille vaikuttaa, ja takkamoodi estänee tuon esiintymisen, koska sisäpuhallin käynnistyy siinä kennon lämpötilasta välittämättä. Täytyy pitää takkamoodi edelleen pois, ja seurata, tuleeko jumeja sulatuksen jälkeen. Nythän tämä jumi tuli hyvin erikoisessa tilanteessa itselleni, eli pidemmän seisonnan jälkeen.

Minulla ei auttanut vaikka pyynnin nosti 30 asteeseen.
taitaa olla eri bugi.
 
Missähän nyt on hämminki, kun tossukan appi ei halua enää ohjata pumppua.
laitoin jo sovittimelle useamman kerran setup nappia sekä resettiä, ja asensin uudestaan apin älyluuriin ja vielä wifi routterista wps pairia rämpläsin.

On nämä kyllä viritelmiä... Ja hirveä työ oli saada eka kerrallakin toimimaan koko etäohjaus.

Tossukan sovittimessa palaa wifi sekä virtavalo, link valo pimeänä, ohjeen mukaan käsitin että näin pitäisikin olla...

Appi kertoo avaussivulla että yhdistetty internettiin, mutta pumpun välilehdellä lukee "poissa verkosta"...

Mitäs toimia seuraavaksi?

EDIT: välillä sisäyksikkö jää vilkuttamaan vuorotellen kuvan mukaisia "WIFI" ja "timer" valoja, ihan kunnon sykkeellä.
 

Liitetiedostot

  • IMG_20201220_093622.jpg
    IMG_20201220_093622.jpg
    47,3 KB · Lukukerrat: 244
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tossukan sovittimessa palaa wifi sekä virtavalo, link valo pimeänä, ohjeen mukaan käsitin että näin pitäisikin olla...
Ei ole tullut tuota Wifi-sovitinta hankittua, mutta harkitsin asiaa ja manuaalit tuli ladattua. Niistä ymmärtäisin, että myös Wifi-valon pitää olla pimeänä. Jos se palaa, laite ilmeisesti ei ole yhteydessä tukiasemaan. Hieman epälooginen toiminta kieltämättä, mutta näin se manuaali minusta väittää. Eli vaatisiko tuo nyt sitten sen yhdistämisrituaalin kännykän kautta uudelleen. Ilmeisesti valon palaessa laite itse tekee Wifi-verkon, johon liitytään kännykällä yhdistämistoimia varten. Eli siellä lähistöllä pitäisi nyt näkyä se Wifi-verkko, jonka tukiasemana toimii tuo sovitin itse.
 
On tämä kyllä yks persreikä.

Edit: Edelleen samaan tyssää: Appi kertoo avaussivulla että yhdistetty internettiin, mutta pumpun välilehdellä lukee "poissa verkosta"...

Ja kun yrittää lisätä laitteen uudelleen,
"Jotain meni pieleen. Laitetta ei voi valita" :hmm:
 

Liitetiedostot

  • Screenshot_20201220_125529_com.toshibatctc.SmartAC.jpg
    Screenshot_20201220_125529_com.toshibatctc.SmartAC.jpg
    28,9 KB · Lukukerrat: 201
  • Screenshot_20201220_125551_com.toshibatctc.SmartAC.jpg
    Screenshot_20201220_125551_com.toshibatctc.SmartAC.jpg
    17,1 KB · Lukukerrat: 195
Viimeksi muokannut moderaattori:
En ymmärrä. Sovittimen valot on ihan oikein. Tuolla skannausmenetelmällä olen homman saanut aiemmin toimimaa, mutten koskaan ssid ja salasana systeemillä, sekin on hyvin erikoista.
 

Liitetiedostot

  • Screenshot_20201220_141404_com.android.settings.jpg
    Screenshot_20201220_141404_com.android.settings.jpg
    31,1 KB · Lukukerrat: 186
Nyt kun sain taistelun jälkeen laitteen lisättyä tuolla skannaksella, niin tulee tällainen ilmoitus (kuva alla) kun menee pumpun hallintasivulle. Kyllä on höpö laitteita.

Edit: "ilmastointilaite lisätty onnistuneesti". Sen jälkeen näyttää apin etusivulla sisälämpötilan, mutta ulkolämpötilan kohdalla on viiva.
ja kun menee pumpun varsinaiselle hallintasivulle, niin lukee että "hälytys. Laitetietojen nouto epäonnistui... Yritä myöhemmin uudelleen..."

Pitäiskö tälle ongelmalle tehdä oma ketju jo...

Adapterissa ja pumpun etupaneelissa valot palaa kuten ohjeiden mukaan kuuluukin, silti ei vaan toimi.

Aiemmin pumpun oma wifi ja timer valo välkkyi vuorotellen nopeaa tahtia.
 

Liitetiedostot

  • Screenshot_20201220_143117_com.toshibatctc.SmartAC.jpg
    Screenshot_20201220_143117_com.toshibatctc.SmartAC.jpg
    15,9 KB · Lukukerrat: 181
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vai olisiko se syy sittenkin tässä... Viimeinkin tajusivat tiedottaa :rolleyes:

Vissiin sen verran buginen tuo tossun serveri nyt, että siitä johtuen koko sisäyksikkö veti pari kertaa luukut kiinni ja sammui, tuossa etäohjauksen räpellyksen ohella. Mietin jo että nytkö se koko paska hajoaa.

Edit, ja nyt korjasivat vian... Olisivat voineet aiemmin jo tiedottaa, olisi säästynyt monta tuntia räpellystä.
 

Liitetiedostot

  • Screenshot_20201220_161302_com.toshibatctc.SmartAC.jpg
    Screenshot_20201220_161302_com.toshibatctc.SmartAC.jpg
    21,9 KB · Lukukerrat: 226
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mielenkiintosta kattoa nyt mitä jatkossa. Tuleeko asentaja seuraavalla kerralla uuden ulkoyksikön vai oikean (25sen) kortin kanssa.

Jos se tämän päiväinen uus kortti olis ollu 25 niin bugittelu olis voinu loppua jo sillä. Mutta samahan se on pistää uutta koko kone

Asentaja soitteli tänään että tulevat huomenna laittamaan uuden ulkoyksikön. Yllätyin että meni näinkin nopeasti tämä homma. Myönsi tuossa että turhahan sinne oli vissiin 35sen korttia yrittää tyrkyttää aikaisemmalla käynnillä.

Huomisesta eteenpäin sitten lämmittäminen jatkuu uudella ulkoyksiköllä. Aika näyttää poistuko tuo vähäinen seisoskelu, viimeisen 1.5kk kone on toiminut moitteetta. Viime talvena ja nyt alkutalvesta se seisahti muutamaan kertaan josta aloin setvimään tätä koko touhua.

Toivottavasti ongelmat korjaantuisi kaikki että eivät pahenisi ainakaan uuden yksikön myötä
 
Onko tulossa 25 vai 35 ulkoyksikkö?
=> Tuleeko tuosta ulkoyksikön vaihdolla 35, vai pitäisikö sisäyksikön kortti vaihtaa 35 myöskin jotta olisi 35?
 
25 sarjalaiseen käy 1,5 neliön kaapeli ja 10 A johdonsuojaus. 35 sarjalaisessa 16A ja 2,5 neliöä.

Eli jos ulkoyksikön vaihtaa, pitää vaihto huomioida johdotuksessa ja johdon suojauksessa. Toki jos 25 yksikkö ollut aikaisemmin ja mitoitettu 60...70% kuormille kylmimmillä keleillä, ei 35 vie sen enempää virtaa kyseisissä keleissä. Laitetta voi lisäksi ajaa varmuuden vuoksi tehoryntäilyn estämiseksi 75% tehotasolla.
 
Onko tulossa 25 vai 35 ulkoyksikkö?
=> Tuleeko tuosta ulkoyksikön vaihdolla 35, vai pitäisikö sisäyksikön kortti vaihtaa 35 myöskin jotta olisi 35?
Eiköhän ne laita saman 25sen ulkoyksikön mikä alkujaan asennettiinkin. Tai mistä sen tietää meinaako ne pistää 35sen.

Sisäyksikössäkin lukee ainakin 25nen myös että jos ulkoyksikön vaihtaa 35ksi niin sillon varmaan sisäyksikkö vaihtuu samalla.
 
25 sarjalaiseen käy 1,5 neliön kaapeli ja 10 A johdonsuojaus. 35 sarjalaisessa 16A ja 2,5 neliöä.

Eli jos ulkoyksikön vaihtaa, pitää vaihto huomioida johdotuksessa ja johdon suojauksessa. Toki jos 25 yksikkö ollut aikaisemmin ja mitoitettu 60...70% kuormille kylmimmillä keleillä, ei 35 vie sen enempää virtaa kyseisissä keleissä. Laitetta voi lisäksi ajaa varmuuden vuoksi tehoryntäilyn estämiseksi 75% tehotasolla.
Nykynen 25nen on 10A sulakkeen takana joten 35sen jos ne meinaa vaihtaa tuohon niin sillon menis sähköt ja sulake uusiksi.
 
Nyt on uusi ulkoyksikkö, 25nen, sama niinkuin alkujaankin.

Aika näyttää miten toimii. Ilmottelen kun saa käyttökokemuksia lisää tulevien kk aikana.
 
Tet, olet oikeassa. Veikkaan että aika yleensä vedot pitkät ja jossain vaiheessa putket menevät eristeessä ja silloin tuo 10A 1,5 neliöä (asennustapa A/A2) . Itse ottaisin varman päälle jos vähänkin epäilystä. On joskus tullut vastaan kaapeli, jossa eriste kärsinyt.
 
Viimeksi muokattu:
Ulkolämpötila on ollut tässä yön ja päivän aikana -24°C... -25°C paikkeilla.
Kaikkensa saa pumppu tehdä tässä tilassa tällä kelillä, ja tässä näkyy olevan sama ominaisuus kuin vanhemmassa Arctic mallissakin,
eli manuaalisilla puhallusnopeuksilla 1-4 ei saa "maksimia" ulos laitteesta, vaan asetus pitää olla automaattipuhallus tai maksimipuhallus, ja jos nämä ei käy kyseiseen tilaan, tai omille korville, niin sitten esim. puhallusnopeus 2-3 ja Hi-Power nappi käyttöön... Pelkkä pyyntilämpötilan korottaminen ei aiheuta mitään ulospuhallettavan ilman lämpötilassa kun pakkanen kiristyy. Pyynti ollut nyt päivällä maksimissa.

Äkkiseltään vaikuttaisi että omassa tapauksessa puhallus 3 + hipower lämmittäisi päätilat tehokkaammin kuin puhallus 5.
Maksimipuhalluksella Hi-Power asetuksen ei pitäisi tuoda mitään uutta kun laitteen rajoilla ajellaan.

Tuo Hi-Power asetushan nostaa puhallusnopeutta yhdellä, ja pyyntilämmön asetusta kahdella asteella, mutta kuten tuolla Arctic ketjussakin arveltiin, niin tapahtuu siinä jotakin muutakin, mikä näkyy ottotehon lisääntymisenä. Itse en voi tuota ottotehoa mitata kun kiinteä asennus, mutta puhallusilman lämmöissä se näkyy.

Lämmitysjaksojen pituus on n. 90 min, se lienee tässä laitteessa pisin mahdollinen väli, jos laite ei ole vain "koristeena"?
Sulatuksen jälkeen lämpötila kapuaa hitaasti, ja ennen seuraavaa sulatusta se on (puhallus 3, pyynti 30c, Hi-Power) n. 43°C.

Pienehkön vaaravan takan lämmitin päivällä, sen vaikutus on aika pieni, mutta menee lisänä näillä keleillä kunhan varaus alkaa kuoreen siirtymään.
 
Takasta vaan keskipäivän jälkeen luukut auki pari kolme neljä tuntia, jos siis jo aikaisin aamulla lämmitetty. Sitten taas uutta tulta pesään. Näin itse toimin nyt kun kylmenee. Saa pari kunnon lämmitystä vuorokauden aikana. Muuten tulee teho liian hitaasti.
 
Toshiban ongelmiin liittyen. Sain omani heräämään tiltistä kun laitoin kaukosäätimestä takka-toiminnon päälle. Nyt on ollut pelkkä lämmitys-moodi aiemmin. Jatkossa takka-tila päälle erikseen. Toki pelkällä lämmitys moodilla myös tuulettaa mutta näköjään tilttaa aikanaan....
 
Hitaasti se todellakin tulee, ja muutenkin tämä takka on aika pienitehoinen, painoltaankaan ei ole varmaan kuin n. 700-1000kg arviolta. Semmonen olohuoneen lisälämmitin ;) Luukut auki lämmöntulo kyllä nopeutuu melkoisesti, sen huomaa jo siinä lämmityksen yhteydessä luukkuja avatessa.
 

Liitetiedostot

  • IMG_20210104_190337.jpg
    IMG_20210104_190337.jpg
    99,1 KB · Lukukerrat: 220
Toshiban ongelmiin liittyen. Sain omani heräämään tiltistä kun laitoin kaukosäätimestä takka-toiminnon päälle. Nyt on ollut pelkkä lämmitys-moodi aiemmin. Jatkossa takka-tila päälle erikseen. Toki pelkällä lämmitys moodilla myös tuulettaa mutta näköjään tilttaa aikanaan....

Täällä oli syksyllä pari kertaa jumissa, sittemmin on laite toiminut lukuisia kertoja ihan samanlaisissa sääolosuhteiden muutoksissa ongelmitta. Vika näyttäisi kadonneen, lieneekö ollut uutuuden jäykkyyttä vai mitä... Sovittiin huollonkin kanssa, että mikäli vielä jumiutuu, niin laitan toimenpiteet muistiin tarkoin, ja mitä sisä/ulkoyksikkö tekee/ei tee, ja sitten ei auta enää huollolla/maahantuonnilla arpoa, vaan pitää olla toimintaa.
 
Nyt on uusi ulkoyksikkö, 25nen, sama niinkuin alkujaankin.

Aika näyttää miten toimii. Ilmottelen kun saa käyttökokemuksia lisää tulevien kk aikana.

2.5vko uudella ulkoyksiköllä takana. Tähän asti toiminut moitteetta.

Ei ole hyytynyt tai seisonut turhaan. Aika näyttää mutta toistaiseksi toimii ainakin hyvin.

Kuten jo tuolla aikaisemminkin on ketjussa puhuttu, tämä premium on todella herkkä ulkopuolisille lämmön lähteille.

Eli jos polttelee takkaa tai leivinuunia niin sisäyksikkö huomaa lämmön nousun nopeasti ja heittää lämmittämästä, alkaa tällöin tiputtamaan puhallustehoa todella alas jos ei ole takkakytkintä päällä. esim. Meillä pitää laittaa takkakytkin päälle jotta saadaan haluama manuaali puhallus 3-5 kun puita poltetaan, ilman takkakytkintä SY tiputtaa puhalluksen 1 nopeudelle tai jopa alle kun lämpötila saavutetaan.

Eli siis pumppu toimii normaalisti.

Nyt on ollu +22 manuaali 3-5 ja hyvin lämmittelee, sulatukset 70-90min, kestoltaan 3-9min, SY herännyt toistaiseksi joka kerta puhaltamaan sulatuksen jälkeisen ulkoyksikön keräämisen jälkeen.

Päivittelen myöh. miten on toiminut.
 
Puhallinnopeuden laskeminen lämpölähteen kanssa johtuu agressiivisesta vedonpoistosta. Manuaalipuhalluksesta tuosta ei ole haittaa ( lukuunottamatta takkakäyttö), mutta automaattipuhalluksella se on vieläkin agressiivisempi tehden moneen paikkaan automaattipuhalluksesta käyttökelvottoman.

Olisi hienoa, jos vedonpoiston tasoa voisi säätää. Käyttäjä itse pohjolassa tietää parhaiten tuntuuko veto pirttiä lämmittäessä. Paremmin kuin kaukoidän insinöörit helteessä arvaten.
 
Viimeksi muokattu:
Ensimmäinen kokonainen vuosi takana jäähdytyskäyttöön hommatulla Toshiba Premiumilla kaksikerroksisessa sähkölämmitteisessä asunnossa. Suorasähköllä lämmitetään myös autotalli ja ulkovarasto. Pumppu on asunnon yläkerrassa.

Ennen pumpun asentamista vuosien keskikulutus 20430 kWh sisältäen kaiken (lämmitys, käyttövesi, hupisähkö).
Koko vuoden 2020 kulutukseksi tuli ainoastaan
14 270 kWh. Se on noin 6160 kwh keskiarvovuotta vähemmän. Vuosi oli lämmin ja lämpimän vuoden laskennallinen vaikutus 850 kWh. Säästöä on tullut myös valaistuksen muuttamisesta ledeistä. Asukaslukumäärä on pysynyt samana. Pumpulla säästöä tullut vuodessa noin 4500 kWh.

Alla vertailu joulukuulta 2020 ja vastaavalta yhtä lämpimältä joulukuulta ennen pumppua.

Puhallinnopeutena olen tänä talvena käyttänyt päivisin: 1/5 lauhalla ja 2/5 pakkasilla. Mukavuuspainotteisesti mennään.

Syys- ja lokakuun lämpiminpinä päivinä pumppu oli ajastuksella käytössä vain yöaikaan.

Pumppu lämmittää pientä alaa yläkerrassa ja ei ole koko käyttöaikana joutunut vielä toimimaan yli 50% kuormituksen tai yli 10 asteen pakkasessa. Nyt tammikuussa nähdään tämä tilanne ja laitan kuormituskäyrät jakoon kun data saatavilla.

Tähän mennessä huomiot:
Plussat
+ hiljainen.
+erinomaisen alhainen minimiteho. Toimii vielä 150...180W ottoteholla. Asunnossani tällä on todella iso merkitys.
+Sisäyksikön kenno pysyy puhtaana (ei kokemusta aikaisemmasta, mutta hyvälle näyttää). Kertapuhallus paineilmalla vuoteen todennäköisesti riittää tulevina vuosina. Ei tarvitse litkuja.
+Pitää lämpötilan asunnosaa tasaisena. Tosin olisi hyvä jos lämpötilansäätö olisi 0,5 asteen tarkkuudella 1 asteen sijasta.

Miinukset
-Kellosulatus ei huomioi kuormitusta. Omalla vajaakuormallani riittäisi hyvin 3 tunnin sulatusväli 70 minuutin sijasta.
-liian agressiivinen vedonpoisto, estää pienen tehontarpeen asunnossa automaattipuhalluksen käytön. Säädettävä vehonpoisto olisi parempi.

---
Asuinmukavuus on lisääntynyt sekä pakkasilla että helteillä. Säästö on tullut bonuksena.
 

Liitetiedostot

  • Screenshot_20210109-110046_Gallery.jpg
    Screenshot_20210109-110046_Gallery.jpg
    53,6 KB · Lukukerrat: 191
Viimeksi muokattu:
Ensimmäinen kokonainen vuosi takana jäähdytyskäyttöön hommatulla Toshiba Premiumilla kaksikerroksisessa sähkölämmitteisessä asunnossa. Suorasähköllä lämmitetään myös autotalli ja ulkovarasto. Pumppu on asunnon yläkerrassa.

Ennen pumpun asentamista vuosien keskikulutus 20430 kWh sisältäen kaiken (lämmitys, käyttövesi, hupisähkö).
Koko vuoden 2020 kulutukseksi tuli ainoastaan
14 270 kWh. Se on noin 6160 kwh keskiarvovuotta vähemmän. Vuosi oli lämmin ja lämpimän vuoden laskennallinen vaikutus 850 kWh. Säästöä on tullut myös valaistuksen muuttamisesta ledeistä. Asukaslukumäärä on pysynyt samana. Pumpulla säästöä tullut vuodessa noin 4500 kWh.

Alla vertailu joulukuulta 2020 ja vastaavalta yhtä lämpimältä joulukuulta ennen pumppua.

Puhallinnopeutena olen tänä talvena käyttänyt päivisin: 1/5 lauhalla ja 2/5 pakkasilla. Mukavuuspainotteisesti mennään.

Syys- ja lokakuun lämpiminpinä päivinä pumppu oli ajastuksella käytössä vain yöaikaan.

Pumppu lämmittää pientä alaa yläkerrassa ja ei ole koko käyttöaikana joutunut vielä toimimaan yli 50% kuormituksen tai yli 10 asteen pakkasessa. Nyt tammikuussa nähdään tämä tilanne ja laitan kuormituskäyrät jakoon kun data saatavilla.

Tähän mennessä huomiot:
Plussat
+ hiljainen.
+erinomaisen alhainen minimiteho. Toimii vielä 150...180W ottoteholla. Asunnossani tällä on todella iso merkitys.
+Sisäyksikön kenno pysyy puhtaana (ei kokemusta aikaisemmasta, mutta hyvälle näyttää). Kertapuhallus paineilmalla vuoteen todennäköisesti riittää tulevina vuosina. Ei tarvitse litkuja.
+Pitää lämpötilan asunnosaa tasaisena. Tosin olisi hyvä jos lämpötilansäätö olisi 0,5 asteen tarkkuudella 1 asteen sijasta.

Miinukset
-Kellosulatus ei huomioi kuormitusta. Omalla vajaakuormallani riittäisi hyvin 3 tunnin sulatusväli 70 minuutin sijasta.
-liian agressiivinen vedonpoisto, estää pienen tehontarpeen asunnossa automaattipuhalluksen käytön. Säädettävä vehonpoisto olisi parempi.

---
Asuinmukavuus on lisääntynyt sekä pakkasilla että helteillä. Säästö on tullut bonuksena.

Oma käyttötapa aika lähellä tätä. Pääosin nopeudella 2/5. Nopeutta 3/5 tulee käytettyä poissaollessa tai oikein kylmillä muutenkin, jos sisäyksikön läheisyydessä ei ole ketään. Pyynti ollut nyt noin 10 asteen pakkasilla +21C, ei pudota vielä PILPiä liiaksi pois. Humiseehan tuo omaan korvaan 2/5-nopeudellakin, mutta taidan olla sieltä herkemmästä päästä äänien suhteen. Automaattinopeutta voisi kokeilla, kun ei lähellä olevaa takkaa tule enää lämmitettyä.

Ottoteho ja COPin arviointi kiinnostaisi, epäilen molempia alhaiseksi omalla käytöllä. Löytyykö ulkokäyttöön jotain kulutusmittaria?

Ensimmäiseltä talvelta parin vuoden takaa muistan yhden omituisen hyytymisen, mutta omaan muistiin vastaavia ei ole ollut sen jälkeen.

PILPin kanssa yhteiskäytöstä kirjoittelin toiseen ketjuun, jossa myös kulutuksia koko vuoden kaiken sähkön osalta:

 
2.5vko uudella ulkoyksiköllä takana. Tähän asti toiminut moitteetta.

Ei ole hyytynyt tai seisonut turhaan. Aika näyttää mutta toistaiseksi toimii ainakin hyvin.

Kuten jo tuolla aikaisemminkin on ketjussa puhuttu, tämä premium on todella herkkä ulkopuolisille lämmön lähteille.

Eli jos polttelee takkaa tai leivinuunia niin sisäyksikkö huomaa lämmön nousun nopeasti ja heittää lämmittämästä, alkaa tällöin tiputtamaan puhallustehoa todella alas jos ei ole takkakytkintä päällä. esim. Meillä pitää laittaa takkakytkin päälle jotta saadaan haluama manuaali puhallus 3-5 kun puita poltetaan, ilman takkakytkintä SY tiputtaa puhalluksen 1 nopeudelle tai jopa alle kun lämpötila saavutetaan.

Eli siis pumppu toimii normaalisti.

Nyt on ollu +22 manuaali 3-5 ja hyvin lämmittelee, sulatukset 70-90min, kestoltaan 3-9min, SY herännyt toistaiseksi joka kerta puhaltamaan sulatuksen jälkeisen ulkoyksikön keräämisen jälkeen.

Päivittelen myöh. miten on toiminut.

Noniin. Laitehan alkoi vikomaan. 2kertaa jäänyt seisomaan sulatuksen jälkeen kun on siirrytty takkakytkimeltä lämmitysmoodiin. +22 asetus.

Päävirta pois, kone päälle, +22, 15min, ei mitään, asunnossa lämmintä +20.

Takkakytkimellä sy herättely päälle, takaisin lämmitykseen, vaimeaa puhallusta 5min jonka jälkeen alkoi puhaltamaan pikkuhiljaa kovempaa manuaalille 4-5.

Se tuo kone ei tykkää näköjään tuosta takkakytkimen käytöstä ollenkaan ja huomasin tossa että +22 takkakytkin asennolla asunnon lämpötila tipahti 2päivän aikana n. 2 astetta.
Eli näyttäisi nyt että tämä uusi ulkoyksikkö toimii jopa huonommin kuin edellinen.

Täytyy seurailla taas tilannetta että millä tavalla tuo laite jatkossa rupeaa käyttäytymään.
 
Viimeksi muokattu:
Torstaille povaa -34c pakkasta, mutta on sitä usein ollut -40c lukemiakin.
Ilmeisesti pumppu on järkevintä antaa tahkota sen minkä tahkoaa, noissa -40c lukemissakin, jos moisiin vielä päästään.
"COPpia" siinä ei taida enää juurikaan olla, kunhan vaan pitää käynnissä eikä räplää sammuksiin :hmm:

Edit, saatetaanpa hätyytellä torstaina jo -40c lukemia.

Image1.jpg
 

Liitetiedostot

  • Image1.jpg
    Image1.jpg
    80,3 KB · Lukukerrat: 179
Viimeksi muokannut moderaattori:
@jarkko_h Paljon menee muuten pumpun läpi sähköä?

Lämmityskauden mediaanikelissä (0...2C ) ainoastaan noin 200 W ja ulos tulee lämpönä lähes 1000W.
Olen asettanut tehorajan, jotta laite ei ryntää sulatuksien yhteydessä huonolle hyötysuhdealueelle.

Näin alhaisella kuormituatasolla suurin säästö tulisi -15C asteessa. Vähän kuormaa kasvattamalla optimisäästö siirtyisi -10C kelille.

Koko pumpun käytön aikana ei ole ollut kuin yhtenä päivänä hetkellisesti alle -10C !

Nyt luvassa lyhyt -15 - -20C pakkasjakso. Loggaan lämmöntuoton tuolta ajalta.

Toshiban teknisessä datalehdessä on mahtava kuormitusprofili-info. Laitan tuon linkin jakoon lisättynä oman pumpun kuormituksella datalehtiarvoin. Jos jaksan laitan vertailuksi VTT testin kuormituksen ja 50% VTT kuormituskäyrän. Nuo on havainnollisia laskettaessa potentiaalia vuorokausisäästöjä eri keleillä erilaisilla lämmitystarpeilla.
 
Viimeksi muokattu:
Jos jaksan laitan vertailuksi VTT testin kuormituksen ja 50% VTT kuormituskäyrän.

Mistä moinen käyrä on ladattavissa? En ole aiemmin löytänyt kuin sen yhden PDF vedon tossukankin testistä.

No, torstaina ei niinkään enää coppeja laskeskella, vaan kilowattitunteja joilla kämppä pysyy lämpimänä.
Tässä onkin jo harjoiteltu takan lämmittämistä hyvällä hyötysuhteella, mutta voi olla, jos nämä -40c lukemat toteutuu,
niin hybridilämmitykseen tulee mukaan myös varalle säädetyt patterien termostaatit naksuttelemaan.

Image1.jpg
 
Täällä on nyt -22 ja luvassa -30-40 lähipäivinä kuulemma. Pumppu pysyy normaalisti päällä.
Ainakin nyt on tämän päivän -20asteen pakkasella lämmittäny kämppää mukavasti kunhan sain laitteen ensin aamuyöllä heräämää seisokista puhaltamaan.

Ottotehoja ei pysty seuraamaan kun on kiinteä asennus. Pitäis muuttaa töpselille niin sais mittarin väliin.

Seuraan jatkossa miten tuo laite nyt alkaa toimimaan. Ei hyvältä nämä viime päivien seisokit taas vaikuttanu... Ihan niinkuin +22 pyynnillä ulkoyksikkö ei välillä jaksais lämmittää sisäyksikön kennoa tarpeeksi että jaksais pyörähtää käyntiin. Tuolla aikaisemmin joku oli havainnut saman.

Itselläni nämä jumimiset on tullu ilmi voimakkaimmin sillon kun on takkakytkin modesta vaihettu lämmitys modeen.
 
Halkoholisti,
Tekninen datalehti löytyy:

Sivulla 14 näkyy taulukot ja cop käyrät nimellisteholla, max ja minimiteholla. Sivulla 8 löytyy lisäksi otto ja antotehot kaikilla kuormitusasteilla. Noista saa laskettua teoreettiset COP:t millä tahansa kuormitasolla eri lämpötiloissa. Otin hätäisesti exeliin (saattaa sisältää virheitä) Q/P parit, laskin niistä copit ja sijoitin taulukkoon VTT testin kuorman. Vihreällä solutaustalla näkyy copit eri lämpötiloilla ja VTT - kuormituksella. Tuossa näkyy että pumppu sakkaa sakkaa VTT testikuormalla datalehden arvoja käyttäen jo -15 C:ssä. Tässä lämpötilassa tehoa ei enää tule tarpeeksi. Näin kävi myös VTT testissä. Toki hyperheating moodi voi parantaa tilannetta jonkin verran. Jos käytössä olisi kaksi pumppua (tai yksi TM rak maailman testin voittaja) ei sakkausta tapahtuisi ja COP olisi kovilla pakkasilla parempi. Tuplapumpulla cop paranisi kovilla pakkasilla. Käytännössä tuplapumpulla ei ei saa jörkevää takaisinmaksuaikaa ellei asu todella pohjoisessa ja isossa asunnossa. Silti isossa asunnossa asumismukavuus voisi parantua kylmissä olosuhteissa (tasaisempi lämmönjako, mahdollisuus käyttää 3 tasoa). Jos asumismukavuudella ei väliä, niin apulämmitys takalla kovilla pakkasilla tai vahvempi pumppu ajaa saman asian kylmillä alueilla.

Sivun 14 käyristä näkyy hyvin sulatuksen vaikutus. Sama vaikutus huomioitu myös Q/P -pareissa. Pienellä softamuutoksella pienen lämmmitystarpeen pumpusta saisi pakkasilla 10....15% lisäsäästöä.


Timbba,
Oli tarkoitus käyttää pumppua lähinnä jäähdytykseen ja hölmöyksissä laiton kiinteän asennuksen ilman mittausta. Pumpun säästöt tulivat vähän yllätyksenä. Eli ei mittausta kuinka paljon tuosta 14 MWhsta pumppu ottanut. Mittaprobet saan kyllä johtoihin, mutta kunnon loggaus vaatisi harrastaneisuutta ja mielummin pistorasian asennuksen. Ehkä ensi vuonna. lmalämpötilaan löytyy loggerit ja olen muutamina päivinä mitannut tehoja datasheetin ilmavirtausarvoja apuna käyttäen. Minimitehoa vasten tulee ulos samaa kuin datasheet kertoo :)

Vuosi 2020 oli täällä erittäin poikkeuksellinen. Pumppu toimi todennäköisesti 95% defrost rajan yläpuolelle (kts sivu 14 linkin datasheetissä) Vaikka tehontarve oli pientä, oli copit kohdillaan sulatustarpeen puuttuessa. Tyyppitalvena, jolloin mennään pitkiä aikoja juuri ja juuri rajan väärälle puolelle säästöt pienenevät.
 

Liitetiedostot

  • data-arvot.JPG
    data-arvot.JPG
    87,9 KB · Lukukerrat: 183
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös Bottom