Toshiban PKVPG-ND - Daiseikai 9

jarkko_h

Jäsen
Uuden omistajan kokemus reilulta 4 kuukaudelta (asennettu lokakuussa 2019).

Taustaa:
Pumppu hommattiin kaksikerroksisen kiinteistön yläkertaan ensisijaisesti jäähdytyskäyttöä varten. Yläkerrassa on olohuone, joten hiljaisuus tärkeää. Pumppua on käytetty toistaiseksi 75% tehorajalla (sisäänajo). Näillä keleillä tälläkin tehorajoitusasetuksella on vielä lämmitysreserviä jäljellä paljon.

Käyttöominaisuudet
Luotettavuus: 1 jumi, ei ole toistunut enää. Näin lyhyellä kokemuksella ei luotettavuudesta voi puhua vielä mitään
Käytettävyys: Kaukosäätimessä saisi olla puhallinteholle ylös alas nappi lämpötilanapin vieressä. Muuten siedettävä.
Puhdistettavuus: Hyvä. Kansi on rimpula (kuten kaikissa pumpuissa)
Melu sisäyksikkö: Hiljainen aina 2 tehoon asti. Puhaltimen ollessa automaatilla melu on 1/5 tasoa pienempi ja silloin sisäyksikköä ei enää kuule käytännössä lainkaan.
Melu ulkoyksikkö: Sekä kompura että puhallin hiljainen. Olen tosin käyttänyt laitetta 75 % tehorajalla. En tiedä onko tällä vaikutusta.
Sulatus: Tekee mielestäni vähän turhan tiuhaan. Tosin sulatus kestää tyypillisesti vain 3-4 minuuttia vielä 5 asteen pakkasen tuntumassa
Muita huomioita:
Viikko-ohjelman muutokset eivät mene perille ennen kuin käyttää viikko-ohjelman pois/päälle. Ei käytännön harmia.
Katkokäynti: Laite ei ole kertaakaan katkaissut käyntiä lämpimien kelien aikana, vaikka lämmitettävä ala pieni ja ulkona ollut pahillillaan 12 astetta.


Kiinteistö:
Sijainti: Uusimaa
Ala: Noin tusinavuotta vanha erillistalo 125 neliöä & 340 kuutiota kahdessa kerroksessa. Tämän lisäksi autotallivarasto 22 neliöä.
Lämmitysmuoto: Suora sähkölämmitys. LTO 50% hyötysuhteella
Ilmalämpöpumpun sijainti: 2 kerros eteisen oven yläpuolella
Lämpötilat: Yläkerta (keittiö ja olohuone) 22 C. Alakerta (makuuhuoneet) 20C, varastot (12C). Yläkerran lämpötilaa on nostettu noin 1 aste lämpöpumpun myötä. Muut lämpötilat pidetty samoina kuin edellisinä vuosina


Toteutuneet säästöt:
1.11.2019 - 28.2.2020 noin 20 kWh vuorokaudessa. Alla kulutusvertailu samalta ajanjaksolta kahdelta edelliseltä vuodelta.
1582981325222.png



Arvioitu vuosisäästö: Noin 4500 kWh. Alla ylläolevien ja kahden edellisen talven talvikuukausien keskilämpötilojen perusteella lasketut säästöt:

1582981631328.png



Muuta:
Pumppua käytetty 75% ajasta automaattipuhalluksella, jolloin puhallusteho todella pieni. Viimeisenä kuukautena olen asettanut puhalluksen viikko-ohjelmalla yöksi 2:lle ja päiväksi 1:lle. Näin lämpö on jakautunut tasaisesti joka nurkkaan myös kylmemmillä keleillä. Yhden kuukauden perusteella en ole havainnut eroa säästössä automaatin ja 1 ja 2 puhallustehon välillä. Kyse enemmänkin mukavuudesta. Kylmällä ilmalla mukavuus parempi käytettäessä automaattia suurempaa tehoa. Olisi hienoa jos automaattipuhalluksen skaalaa saisi hienosäädettyä vähän isommalle.

Säästö olisi luonnollisesti suurempi, jos pumppu olisi alakerrassa. ( 0-5 ulkolämpötilassa alakerran patterit ovat haaleat ja -5 asteessa jo kuumahkot. ) Säästö ei ollut ensisijainen tavoite vaan saada asumismukavuutta kesähelteille, erityisesti mummolle :)
 

Liitteet

Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Jäsen
Miksi koko ulkoyksikkö? Onko kyseessä jumittava venttiili?

---
Mulla oli jäänyt säästölaskelmasta huomioimatta hyvin todennäköinen katkokäynti syyskuun ja toukokuun osalta + lisääntyvä säteily. Todennäköisesti vuosisäästö noin 4000 kwh. Aika näyttää.
 

Energy83

Jäsen
Nyt on pumpulla kohta 3kk takana ja olen tuossa tammikuun aikana vähän perehtyny laitteen sielun elämään ja tullut siihen tulokseen että ei tässä vekottimessa taidakaan mitään vikoja pahemmin olla. Nuo jumit mistä on puhuttu on johtunu tässä asunnossa suurimmaksi osaksi näköjään siitä että ulkoisen lämmönlähteen antaessa lämpöä asuntoon, pienemmällä pyynnillä pumppu on tällöin täysin hiljaa, ei tarvetta lämmitykselle. Kun pyynnin nostaa +22sta --> +24-26 niin sisäyksikkö herää puhaltamaan. Takkatoiminnolla sisällä puhaltaa aina niinku pitää. Sulatukset tasaisesti 70-90min välein, kestoltaan keskiarvo 9min, takkatoiminnon kanssa 2-3min.

Ei ole tarvinnu ivo buuttailla. Leivinuunia ei lämmitetty tuossa vähään aikaan niin sisäyksikkö puhalteli +22 pyynnillä 1.5vko putkeen ilman ongelmia pois lukien sulatukset.
Eli laite mittailee aika herkästi katon rajassa olevan lämmön varsinkin jos lämmitetään takalla/leivinuunilla kämppää samalla. Tällöin takkatoimintoa kannattaa pitää päällä, muuten sisäyksikkö lyö alhaisella pyynnillä lepuutukselle ja sammuu jopa kokonaan. En tiedä miten nuo muiden jumihommat kun jos ei lämmitetä yhtään puilla, sillon sisäyksikön paikalla ja lämpötilan haisteluilla voi olla merkitystä.

Toistaiseksi niinku mainitsin laite toimii näköjään ok. Sähköä säästyny 2kk aikana 350kwh verrattuna edellisvuoteen. Säästäisi vieläkin enemmän jos ei ostaisi puita.

Muutan kesän aikana liitännän pistotulppaan, saa kulutusmittarin kiinni, näkee tarkemmin.
Täällä toimii pumppu edelleen hyvin. Ei jumeja, Ei bugeja, Ei virrattomana käyttöjä.
Tässä taloudessa jumit/seisonnat johtuivat siitä että pumppu reagoi ulkoiseen lämmönlähteeseen herkästi ja pyyntiä pitää nostaa normaalia korkeammalle jos takkatoiminto ei ole päällä. Piti vain seurata ja tutkia asiaa pidemmän aikaa.

Eli siis pumppu toimii ihan normaalisti.
 

remykv

Vakionaama
Miksi koko ulkoyksikkö? Onko kyseessä jumittava venttiili
En tiedä mikä sitä vaivaa, eikä enää jaksa hirveästi kiinnostaakkaan.
Ongelmat alkaa heti kun pakkaset nousee ja pitäis oikeasti alkaa tekee töitä.
Voi olla ettei toimi kunnolla pikku pakkasillakaan mutta sitä ei huomaa kun ei huonelämpö kerkee pudota.
 

Sukke

Jäsen
Pitkästä aikaa väänsin eilen illalla pumpun päälle, kun yöksi oli luvattu vähän kirempää pakkasta.

Lämpötilaksi oli asetettu +20 astetta, puhallus kolmosella eikä takkatoimintoa päällä. Lopputuloksena vaimeaa puhallusta ilman kunnon lämpöä. Arvelin, että syynä riittävä huonelämpö, ehkä joku 21,5 astetta.

Kun lämmitys ei ollut alkanut vielä nukkumaan mennessäkään, väliä ehkä tunti kaksi, laitoin pyynnin 21 asteeseen. Ei välitöntä vaikutusta, mutta huonelämpö oli edelleen ihan ok.

Aamulla herätessä laite oli käynnissä ja lämmitti, asunnon huonelämpötilat ok. En tiedä, milloin laite oli hurahtanut käyntiin, mutta tässä tapauksessa ei jäänyt hengettömäksi.
 

tet

Vakionaama
Sainpa nyt sitten minäkin esille tuon Tossun bugin. Asetuksena oli ollut 22 astetta ja puhallus kolmosnopeudella. Kun aurinko lämmitti tupaa reilusti, pudotin asetukseksi 21 astetta ja puhalluksen automaatille. Tällöin laite päättikin sammua kokonaan, minkä merkille laitoin täysin normaalina. Mutta jossain vaiheessa illemmalla, kun ulkona jo lämpötila putosi, huomasin ohi mennessäni että laite piti jotain ääntä. Tehomittauksen trendihistoria taloautomaatiossa kertoi, että ulkoyksikkö oli juuri käynnistynyt, joten jäin seuraamaan laitetta. Semmoisen 10-15 minuuttia vain jaksoin seurata, kun ulkoyksikkö huristeli omiaan, mutta sisällä ei tapahtunut mitään. Kokeilin nostaa pyynnin takaisin 22 asteeseen, ei vaikutusta. Sitten loppui kärsivällisyys, ja naputtelin takkamoodin 2 päälle, jolloin sisäyksikkö hurahti käyntiin. Sen jälkeen laite on toiminut normaalisti, mutta jätin takkamoodin varuiksi päälle, jotta seuraavan kerran lähtee varmasti käyntiin, jos päättää pitää taukoa välillä.
 

jj_

Jäsen
Pistin juuri merkille että kun pure toiminto on päällä, niin laite ei sirise kuten tähän asti on tapahtunut. Sirinää en saanut millään päälle, olisikohan se vain mennyt rikki? Muutoin toimii ja ledit palaa kuten ennenkin.. tosij vikalistaa en ole vielä vaivautunut tarkistamaan.

Onko muilla puren sirinä kadonnut käytön myötä?
 

tet

Vakionaama
Pistin juuri merkille että kun pure toiminto on päällä, niin laite ei sirise kuten tähän asti on tapahtunut. Sirinää en saanut millään päälle, olisikohan se vain mennyt rikki? Muutoin toimii ja ledit palaa kuten ennenkin.. tosij vikalistaa en ole vielä vaivautunut tarkistamaan.

Onko muilla puren sirinä kadonnut käytön myötä?
Ei ole tullut käytettyä purea, kerran kokeillut ja silloin sirisi kyllä. Sen käyttö lämmityksen aikana on varmaan vähän kyseenalaista, kun ymmärtääkseni kerää enemmän pölyä kennoon. Jäähdytyksellä kondenssivesi huuhtelee pölyn kennosta, mutta lämmityksellä pure vain likaa kennoa normaalia nopeammin.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • Valvoja
  • #291
Sen käyttö lämmityksen aikana on varmaan vähän kyseenalaista, kun ymmärtääkseni kerää enemmän pölyä kennoon. Jäähdytyksellä kondenssivesi huuhtelee pölyn kennosta, mutta lämmityksellä pure vain likaa kennoa normaalia nopeammin.
Juurikin näin, kyseessä on ionisaattori joka sähköistää pölyhiukkaset imua-aukolla niin että ne tarttuvat kiinni sisäyksikön kennoon.
 

Sukke

Jäsen
Pitkästä aikaa väänsin eilen illalla pumpun päälle, kun yöksi oli luvattu vähän kirempää pakkasta.

Lämpötilaksi oli asetettu +20 astetta, puhallus kolmosella eikä takkatoimintoa päällä. Lopputuloksena vaimeaa puhallusta ilman kunnon lämpöä. Arvelin, että syynä riittävä huonelämpö, ehkä joku 21,5 astetta.

Kun lämmitys ei ollut alkanut vielä nukkumaan mennessäkään, väliä ehkä tunti kaksi, laitoin pyynnin 21 asteeseen. Ei välitöntä vaikutusta, mutta huonelämpö oli edelleen ihan ok.

Aamulla herätessä laite oli käynnissä ja lämmitti, asunnon huonelämpötilat ok. En tiedä, milloin laite oli hurahtanut käyntiin, mutta tässä tapauksessa ei jäänyt hengettömäksi.
Tänään jatkui pienimuotoinen testaus lämmityksen käynnistymisestä. Laitoin virrat päälle pari tuntia sitten lämpötila-asetuksena 20, puhallus kolmosella. Huonelämpö oli ehkä 21-22, eikä lämmitys alkanut.

Vajaa tunti sitten nostin pyynnin 21 asteeseen, puhallus edelleen kolmosella. Hento puhallus vaihtui nyt oikeaan lämmitykseen. Ei tuo laite ainakaan hötkyile lämmityksen kanssa, mutta en osaa moittiakaan.
 

mattipuh

Tulokas
Hommasin toshiba premium kaveriksi tado etäohjauksen. Kumpi lie fiksumpaa ilpon kannalta - pitää manuaaliohjauksessa jolloin ilpo aina päällä vaiko tavoitteellinen termostaattiohjaus jolloin ilpon sisäyksikkö (ainakin) sammuu aika ajoin?
 

Sukke

Jäsen
Hommasin toshiba premium kaveriksi tado etäohjauksen. Kumpi lie fiksumpaa ilpon kannalta - pitää manuaaliohjauksessa jolloin ilpo aina päällä vaiko tavoitteellinen termostaattiohjaus jolloin ilpon sisäyksikkö (ainakin) sammuu aika ajoin?
Mitenkäs tuommoinen Tado toimii? Onko pelkkään etäohjaukseen vai voiko tehdä automaatiota myös? Paljonko maksaa ja onko toiminut?
 

kotte

Hyperaktiivi
Mitenkäs tuommoinen Tado toimii? Onko pelkkään etäohjaukseen vai voiko tehdä automaatiota myös? Paljonko maksaa ja onko toiminut?
Siinä on tarpeellinen rekvisiitta (WLAN-yhteys, IR-lähetin, mikrofoni, lämpö- ja kosteusmittari sekä ohjelmamuistia), pilvipalvelun avulla toimiva kaukoetäohjaus ja hiukan monipuolisempi kalenteri-, kännykkäpaikannus ja muihin tietoihin perustuva pilvipohjainen säätö, mutta vaihtoehtona myös aika yksinkertainen paikallinen säätömahdollisuus, jossa laite ohjaa paikallisesti ON/OFF-tyyliin ilppiä päälle ja pois laitteen itse mittaaman lämpötilan perusteella. Kyllä tuo toimii ja termostaattimoodissa ilman verkkoyhteyttä toimii oletetusarvoisesti edellisen yhteyskerran asetusten (tai paikallisesti laitteen hipaisukytkimillä asetetun säädön mukaan). Hinnan näkee firman nettisivuilta, mutta on ollut luokkaa pari sataa euroa. Laitteessa on valmiina komentokirjastoja erittäin monille ilmalämpöpumppumalleille ja -merkeille, mutta myös mahdollisuus opettaa peruskäskyt kaukosäätimen avulla.
 

remykv

Vakionaama
Jospa nämä ongelmat olivat tässä ja luotto palaa toshiban pumppuun,
ei mitään epämääräistä pumpun toiminnassa vaihdon jälkeen.
 

J.Harju

Jäsen
Talvella ihmeteltiin pumpun jumeja jotka olevinaan loppui päivityksen myötä mutta nyt alkaa takkuamaan helteilläkin.
Pumppu ollut reilu viikon nyt viilennyksellä helteiden tultua.
Välillä tulee jumeja ja kondenssi vettä ei tule lainkaan. Ei vuoda rakenteisiin jne.
Minkä asteista ilmaa pitäis lykätä kun pyynti 17 asteella ja pihalla reilu 25 astetta.
Alin mitä on lykännyt on reilu 10 asteista.
 

PolyEsko

Aktiivinen jäsen
Riippuu ilman kosteudesta alkaako tiivistymään kosteus vedeksi kennon pinalle, vaiko ei.
Joskus voi mennä pari viikkoa, ettei tule tipan tippaa, vaikka jäähdyttää ihan reippaasti, sitten päivässä voi tulla pikkukämpästäkin toista ämpärillistä, jos on oikein kosteata.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Nyt on ollut suhteellinen kosteus niin alhaalla että tiivistymistä ei juuri tule. Aika tyypillistä kevätkesän helteillä.
Suhteellinen kosteus on tässä asiassa lähellä käyttökelvotonta asian arvioimiseen. Jos katsoo vaikka ilmatieteen paikallissään sivuja sielläkin on jo luovuttu moisesta ja oletuskippura näyttää kastepistettä. Eli kastepiste - jos se on kovasti korkeampi kuin sisäyksikön kennon lämpötila vettä tulee. Tämä on lopulta melko yksinkertaista. Nyt olis 12 astetta - vähän vois vettä tulla:

Screen Shot 2020-06-15 at 8.29.47.png
 

tet

Vakionaama
Talvella ihmeteltiin pumpun jumeja jotka olevinaan loppui päivityksen myötä mutta nyt alkaa takkuamaan helteilläkin.
Pumppu ollut reilu viikon nyt viilennyksellä helteiden tultua.
Välillä tulee jumeja ja kondenssi vettä ei tule lainkaan. Ei vuoda rakenteisiin jne.
Mitä tarkoittaa "tulee jumeja" tässä viilennystapauksessa? Sitäkö vain, ettei tule kondenssia, vai jotain muuta myös?
 

Harrastelija

Aktiivinen jäsen
Kastepisteet vaihtelee aika reilusti. Joka yö on omanlaisensa ja muutaman kilometrin muutos paikassa vaikuttaa.
Tässä yksi esimerkki La vasten yöltä.
96A3B640-7E89-4A6B-A2C3-57EA9038B925.jpeg

Toinen paikka (merenranta) muutama kilometrin päässä ylemmästä.
1882AA2B-139A-48CF-BD20-952815D3C0B3.jpeg
 
Viimeksi muokattu:

tet

Vakionaama
Näitä samankaltaisia jumeja kun talvellakin että ei tajua lähteä uudestaan töihin kun olis tarvetta.
Tuosta omasta ilmeni varsinainen "katkokäynti" vasta jäähdytyksellä. Lämmityksellä keväällä meni kyllä lopulta katkolle, kun aurinko porotti sisään ikkunoista, mutta ne katkokset olivatkin sitten tunnin, puolentoista luokkaa. Jäähdytyksellä tuo tekee minulle vanhasta pumpusta tuttua minuuttitason katkomista, katkokset ovat noin 15 minuutin luokkaa korkeintaan. Minimi ottoteho yhtämittaisessa käynnissä vaikuttaa olevan samaa tasoa lämmityksellä ja jäähdytyksellä, noin 150 - 170 wattia. Takkamoodi ei näemmä ole aseteltavissa lämmityksessä, vaan se on ikään kuin aina päällä, mikä onkin järkevä valinta - puhallin käy aina joten kenno ei jää märäksi vaikka olisikin kondensoinut.
 

jarkko_h

Jäsen
Suhteellinen kosteus on tässä asiassa lähellä käyttökelvotonta asian arvioimiseen. Jos katsoo vaikka ilmatieteen paikallissään sivuja sielläkin on jo luovuttu moisesta ja oletuskippura näyttää kastepistettä. Eli kastepiste - jos se on kovasti korkeampi kuin sisäyksikön kennon lämpötila vettä tulee. Tämä on lopulta melko yksinkertaista. Nyt olis 12 astetta - vähän vois vettä tulla
Ei tämä turhaa ole. Suhteellisesta kosteudesta saa laskettua nopeasti kastepisteen ja absoluuttisen kosteuden.

Kastepiste kertoo vain 0 nopeuksisen ilman tiivistymislämpötilan. Jotta todellista tiivistymistä tapahtuu, pitää absoluuttinen kosteus olla riittävä suhteessa pinta-lämpötilaan ja ilmanopeuteen. Absoluuttinen kosteus yhdessä suhteellisen kosteuden kanssa kertoo hyvin teoreettisen maks tiivistymisen valitulla ilmamäärällä ja lämpötilaerollla. Kastepiste kertoo vain pisteen, mutta ei kuvaa tiivistymisen potentiaalia / määrää.

Suhteellisen kosteus on lisäksi hyvä biologinen indikaattori.

Sisäyksikössä tapahtuvaa tiivistymistä ei määritä ulkoilman vaan sisäilman kosteus. Jos alkukesästä aamuyöstä suht kosteus ulkona lähel 100% on todenköisesti sisällä suhteellinen kosteus vain 50%. Tämä tarkoittaa jopa sisälämpötiloilla pientä absoluuttista kosteutta. Pieni jäähdytystarve ja pieni abs kosteus ->ei voimakasta tiivistymistä kennossa. Vasta öiden lämmettyä kesän edetessä absoluuttinen kosteus ja jäähdytystarve on tasolla, jolla tiivistyminen voimakasta sisäkennossa.
 
Viimeksi muokattu:

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ei tämä turhaa ole. Suhteellisesta kosteudesta saa laskettua nopeasti kastepisteen ja absoluuttisen kosteuden.

Sisäyksikössä tapahtuvaa tiivistymistä ei määritä ulkoilman vaan sisäilman kosteus. Jos alkukesästä aamuyöstä suht kosteus ulkona lähel 100% on todenköisesti sisällä suhteellinen kosteus vain 50%. Tämä tarkoittaa jopa sisälämpötiloilla pientä absoluuttista kosteutta. Pieni jäähdytystarve ja pieni abs kosteus ->ei voimakasta tiivistymistä kennossa. Vasta öiden lämmettyä kesän edetessä absoluuttinen kosteus ja jäähdytystarve on tasolla, jolla tiivistyminen voimakasta sisäkennossa.
Ei siitä suhteellisesta kosteudesta monikaan laske yhtään mitään käymättä vaikka Vaisalan laskurilla ;-)

Sisäilma on hyvin harvoin absoluuttiselta kosteudeltaan kuivempaa kuin ulkoilma kun taloissa on tuo ilmanvaihto koko ajan hakemassa ulkoilmaa sisään ja asuminen tuottaa vielä lisää kosteutta. Ei siihen ilmamassaan mistään lisää vettä yhtäkkiä tule aamuyöstä... ja kosteus sen takia pompsahtaisi. Pikemmin se absoluuttinen kosteus nousee kun aurinko haihduttaa sitä ilmaan lisää päivällä. Siitä tulee sitten poutapilviä.

Nuo ilmamassojen kosteudet ovat ällistyttävän vakaita, tein aikoinaan pitkän koesarjan jossa vertasin oman ulkokosteusmittarin absoluuttista ( juu, piti laskea, se antoi suhteellista ja lämpötilan ) ilmatieteen laitoksen aikasarjaan. Ilmamassa saavutti ilmatieteilijöiden mittarit vähän eri tahtiin kuin nämä minun, mutta lukemat korreloivat hyvin, vaihdoshetki oli usein aika jyrkkä. Käytin useampaa mittaria ja siinä sivussa selvisi että Teston absoluuttinen kosteuslukema on aika hyvä, mutta suhteellinen heittää.. Teston lämpömittari mittaa vähän väärin ja se laskee suhteellisen kosteuden sitten vähän pieleen.
 

tet

Vakionaama
Minimi ottoteho yhtämittaisessa käynnissä vaikuttaa olevan samaa tasoa lämmityksellä ja jäähdytyksellä, noin 150 - 170 wattia.
Korjaan itse itseäni. Eilen illalla tuli noin 2 h yhtämittainen käyntijakso, jossa ottoteho pysytteli tasaisesti noin 110 W lukemassa. On se vaan aika hyvä pumppu "hissuttelemaan".
 

jarkko_h

Jäsen
Samaa mieltä. On tää kyl hyvä hissuttelemaan.

Tänään oli eka päivä jolloin ukkosrintaman vuoksi absoluuttinen kosteus korkealla ja kunnon jäähdytystarvetta. Kondenssiletkusta valui tälle kesää eka kertaa vettä.
 

jarkko_h

Jäsen
Ei siitä suhteellisesta kosteudesta monikaan laske yhtään mitään käymättä vaikka Vaisalan laskurilla ;-)

Sisäilma on hyvin harvoin absoluuttiselta kosteudeltaan kuivempaa kuin ulkoilma kun taloissa on tuo ilmanvaihto koko ajan hakemassa ulkoilmaa sisään ja asuminen tuottaa vielä lisää kosteutta. Ei siihen ilmamassaan mistään lisää vettä yhtäkkiä tule aamuyöstä... ja kosteus sen takia pompsahtaisi. Pikemmin se absoluuttinen kosteus nousee kun aurinko haihduttaa sitä ilmaan lisää päivällä. Siitä tulee sitten poutapilviä.

Nuo ilmamassojen kosteudet ovat ällistyttävän vakaita, tein aikoinaan pitkän koesarjan jossa vertasin oman ulkokosteusmittarin absoluuttista ( juu, piti laskea, se antoi suhteellista ja lämpötilan ) ilmatieteen laitoksen aikasarjaan. Ilmamassa saavutti ilmatieteilijöiden mittarit vähän eri tahtiin kuin nämä minun, mutta lukemat korreloivat hyvin, vaihdoshetki oli usein aika jyrkkä. Käytin useampaa mittaria ja siinä sivussa selvisi että Teston absoluuttinen kosteuslukema on aika hyvä, mutta suhteellinen heittää.. Teston lämpömittari mittaa vähän väärin ja se laskee suhteellisen kosteuden sitten vähän pieleen.

Tämä on täysin totta. Sisätilan absoluuttinen kosteus tulee noin kahden tunnin viiveellä (ilmastoinnin ollessa isolla viive pienempi), mutta kosteuden imeytyminen/haihtuminen rakenteisiin tasoittaa absoluuttisen kosteuden ääriarvoja sisäilmassa. Jos esim ulkona on 23 astetta ja sataa, ei varmuudella sisällä 23 asteisessa huoneessa ole sama absuuttinen kosteus ja suhteellinen kosteus kuin ulkona..

Öiden lämmetessä absoluuttinen kosteus on jo aamulla luokkaa 10g/kuutio. Loppukesästä vuorokaudessa korkean absoluuttisen kosteuden aika kasvaa vuorokaudessa. Absoluuttinen kosteus on korkea jo aamusta & jäähdytarve lämpimiem öiden vuoksi iso-> pumpun kondenssi voimakasta.

Loppukesän lämpimien helleöiden aikaan pyykki ei tahdo kuivata, aamun krapulakalja tihkuu vettä ja pumppu kondensoi voimakkaasti.
 
Viimeksi muokattu:

Sukke

Jäsen
Yllättävän hyvin on laite toiminut nyt viilennyskäytössä. Vaikka laite ei ihan keskeisimmällä paikalla ole, tilat jäähtyy melkein kaikkialla hyvin. Ilmavirran suuntaa sopivasti niin viileys leviää. Lämpimintä on nyt yhdessä päiväauringon puoleisessa huoneessa, jonka ovi on pääsääntöisesti kiinni yötä lukuunottamatta - ilmanvaihto myös vastustaa tuota suuntaa. Asuinneliöitä vajaa 150 m2.

Varmaan psykologinen tekijä taustalla, kun viilennyksessä sisäyksikkö kuulostaa samalla puhallinnopeudella lämmityskäyttöä hiljaisemmalta.

Kondenssivettä olen yrittänyt havaita, muttei ole vielä putken päähän asti riittänyt.
 
Ylös Bottom